Vedän puoleeni ripustautuvia miehiä. Millaisia kumppaneita sinä vedät puoleesi?

Äidin korviketta etsiviä aikuisia vauvoja.

Onneksi löytyi kuitenkin yksi normaali aikuinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on joku kohtaamisongelma parisuhteeseen kelpaavien miesten kanssa, koska ehkä luontainen ulkonäköni viestii tahattomasti toista kuin loppujen lopuksi haen, ja olen ollut suhteessa vain kerran. Puoleeni sen sijaan tunnun vetävän etenkin ulkomaalaisia miehiä. Jos saisin itse arvoida, näytän meikattuna kuumalta, uskonsa hylänneeltä ex-musliminaiselta, joka lähtee mielellään baarista mukaan paria silmäniskua vastaan. Jostain syystä vedän siis puoleeni muslimimiehiä, jotka ovat ottaneet missiokseen tämän eksyneen lampaan avittamisen ja toki pukille pääsemisen siinä sivussa. He kaikkoavat kyllä nopeasti, kun tajuavat, että minulta ei irtoa edes numeroa, ja kaiken kukkuraksi en ole koskaan ollutkaan uskossa. :D

Hmm... eikö siis suomalaismiehet lähesty ollenkaan? Kuulostat hyvältä. Lähdetään kahville? 

Kyllä ne toisinaan lähestyvät. Kahdentyyppiset. Minua noin 10 vuotta vanhemmat sedät (selvin päin tullaan kainosti lähestymään sosiaalisessa mediassa inboxiin ja tykätään ehkä parista kuvasta sanansaatteeksi, rapakännissä saatetaan jo lähestyä jossain yökerhon tanssilattialla) sekä "kundit", joiden elämä pyörii moottoriajoneuvojen rassaamisen ja muotikuteiden metsästämisen välillä (siinä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta usein näiden ihmisten kanssa ei oikeasti voi keskustella mistään älyllisesti, sillä heillä joko ei ole mielipidettä lainkaan, koska eivät tiedä mistään oman tynnyrinsä ulkopuolella mitään, tai heillä on vain äärijyrkkiä mielipiteitä.)

Ehkä ne muodikkaat "äijät" ovat sitten ulkonäöllisesti jotain sinun suuntaistasi? Siksi he varmaan tekevät aloitteita, eivätkä ne vähän monipuolisemmat, mutta vähemmän sliipatut miehet. Olisiko joku rimakauhu. Vanhemmilla miehillä ehkä jo sen verran rennompi asenne, etteivät ota niin nokkiinsa, vaikka pakit tulee. Mitä ikäluokkaa sitten odottaisit sopivalta mieheltä?

Tuo yllä kuvattu pitää paikkansa. Kun mennään tasa-arvoisesti, nainen joutuu mielestään toimimaan viejänä. Uskon myös Justiinateoriaan josta palstalla on keskusteltu, eli nalkuttavat naiset oikeasti haluaisivat viejämiehen ja muuttuvat kiukkuisiksi joutuessaan itse ottamaan ainakin osittain viejän roolia.

Ketjussa nähdylle ilmiölle on myös tilastollinen pohja. Tutkimusten perusteella alistuvia naisia on n. tuplasti enemmän kuin dominoivia miehiä, ja alistuvia miehiä on n. kymmenkertainen määrä verrattuna dominoiviin naisiin. Dominoinnilla vs alistumisella ei tässä kontekstissa tarkoiteta S/M-leikkejä tai nyrkin ja hellan välissä-touhua. Koska lähes kaikki naiset haluaisivat alistua, kaikille naisille ei riitä miehiä jotka vievät.

Minä vedän puoleeni ensisijaisesti puumia joihin vetoaa älykkyys, sivistyneisyys ja poikamainen ulkonäkö. Vasta toissijaisesti vähän nörttimäisiä älyköitä, jotka itse asiassa ovatkin minun silmissäni kiinnostavimpia. Olen lyhyt ja hoikka (vaikka käynkin salilla erittäin aktiivisesti), en näytä kovin maskuliiniselta, käyttäydyn hillitysti ja pukeudun tyylikkäästi.

Oman ikäisiini vetoan harvakseltaan, useimmat hakevat jämerää turvaajamiestä. Tämä ei haittaa, olenhan parisuhdemielessä kiinnostunut 25v tai sitä nuoremmista naisista.

M/31v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on joku kohtaamisongelma parisuhteeseen kelpaavien miesten kanssa, koska ehkä luontainen ulkonäköni viestii tahattomasti toista kuin loppujen lopuksi haen, ja olen ollut suhteessa vain kerran. Puoleeni sen sijaan tunnun vetävän etenkin ulkomaalaisia miehiä. Jos saisin itse arvoida, näytän meikattuna kuumalta, uskonsa hylänneeltä ex-musliminaiselta, joka lähtee mielellään baarista mukaan paria silmäniskua vastaan. Jostain syystä vedän siis puoleeni muslimimiehiä, jotka ovat ottaneet missiokseen tämän eksyneen lampaan avittamisen ja toki pukille pääsemisen siinä sivussa. He kaikkoavat kyllä nopeasti, kun tajuavat, että minulta ei irtoa edes numeroa, ja kaiken kukkuraksi en ole koskaan ollutkaan uskossa. :D

Hmm... eikö siis suomalaismiehet lähesty ollenkaan? Kuulostat hyvältä. Lähdetään kahville? 

Kyllä ne toisinaan lähestyvät. Kahdentyyppiset. Minua noin 10 vuotta vanhemmat sedät (selvin päin tullaan kainosti lähestymään sosiaalisessa mediassa inboxiin ja tykätään ehkä parista kuvasta sanansaatteeksi, rapakännissä saatetaan jo lähestyä jossain yökerhon tanssilattialla) sekä "kundit", joiden elämä pyörii moottoriajoneuvojen rassaamisen ja muotikuteiden metsästämisen välillä (siinä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta usein näiden ihmisten kanssa ei oikeasti voi keskustella mistään älyllisesti, sillä heillä joko ei ole mielipidettä lainkaan, koska eivät tiedä mistään oman tynnyrinsä ulkopuolella mitään, tai heillä on vain äärijyrkkiä mielipiteitä.)

Ehkä ne muodikkaat "äijät" ovat sitten ulkonäöllisesti jotain sinun suuntaistasi? Siksi he varmaan tekevät aloitteita, eivätkä ne vähän monipuolisemmat, mutta vähemmän sliipatut miehet. Olisiko joku rimakauhu. Vanhemmilla miehillä ehkä jo sen verran rennompi asenne, etteivät ota niin nokkiinsa, vaikka pakit tulee. Mitä ikäluokkaa sitten odottaisit sopivalta mieheltä?

En ole hirveän tarkka iän suhteen, mutta sen verran katson, että elämäntilanne on sama. En voisi esimerkiksi hirveästi itseäni nuorempia katsella, kun tullaan jo lukio- ja amispoikiin. Itse olen valmistumaisillani yliopistosta... Viisi vuotta itseäni vanhempi olisi varmaan aika hyvä yleiskatto esim johonkin Tinderiin. 

//10 vuotta vanhempi setä -heittoni osui kyllä aika lailla alakanttiin, kun en sen kummemmin yhteenlaskuja pyöritellyt kirjoittaessani. Usein nämä sedät ovat noin nelikymppisiä, parhaassa tapauksessa perheenisiä ja suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimareita tai johtava asema. Huimaavaksipa herrasmiehiä jotka maksavat aina laskun.

Jopa yks jonka äiti oli opettanut että naisesta ei makseta eikä kuskata. Kuinka kävi? Lompakko levällään jalkojeni juuressa. Ja näki että ärsytti :D

Olet epäuskottava trollimies, joka haaveilee naisen ostamisesta:D

Kaikkien miehien pitäisi olla tarpeeksi miehiä että nainen voi rentoutua ja olla nainen, poislukien poikkeukset jolloin nainen on luonteeltaan erityisen maskuliininen. En kannata mitään 50/50 tasa-arvoa siinä mielessä, että aloitteiden yms. pitäisi tulla yhtä paljon molemmilta.

Vedän puoleeni tahdottomia tossukoita. Sellaisen kanssa olen naimisissakin ja ihan hyvin menee. Asiat tehdään niinkuin minä haluan, sillä miehellä ei ole mielipidettä. Ihan sama kuulemma... Muodon vuoksi kysyn välillä jotain, mutta aina se on että en tiiä. Ja tämä ei tarkoita, etteikö hän osallistuisi kotitöihin, sillä pidän kyllä huolen, että ne menevät tasan.

Kerran yritin seurustella sellaisen miehen kanssa, joka oli ns. perinteinen perheenpää-tyyppinen mies. Ei tullut mitään, mua alkoi välittömästi ärsyttämään se kukkoilu.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien miehien pitäisi olla tarpeeksi miehiä että nainen voi rentoutua ja olla nainen, poislukien poikkeukset jolloin nainen on luonteeltaan erityisen maskuliininen. En kannata mitään 50/50 tasa-arvoa siinä mielessä, että aloitteiden yms. pitäisi tulla yhtä paljon molemmilta.

Kaikkien naisten pitäisi olla tarpeeksi naisia että mies voi rentoutua ja olla mies, poislukien poikkeukset joissa mies on luonteeltaan erityisen feminiininen. En kannata mitään 50/50 tasa-arvoa siinä mielessä, että kotitöitä yms. pitäisi tehdä yhtä paljon.

See?

Mene tekemään minulle voileipä sillä aikaa kun istuskelen siivoamassasi olohuoneessa katsomassa formuloita. Liidaan sitten kaverin häissä ja otan piukaksi treenaamasi pyllyn makkarissa illalla.

Sehän sätkii juuri sen verran kuin sille antaa siimaa. Kyse on vuorovaikutuksesta. Monet pojat on aika rajattomia, ja tavallaan siirtää vastuun toiselle(äidin vaikutusta).

Älä ole muovailuvahaa.

Vedä ap selvät rajat. Mies ei ilmeisesti ole yhtään uraorientoitunut.

Ja Facebook on niin out.

Karkotan kaikki miehet ympäriltä. Ne eivät siis edes tule lähelle. Sellainen antimagneetti!

Pullover kirjoitti:

Aika monella sama kokemus, eli vetoavat perässävedettäviin kynnysmattomiehiin.

Oma kokemus taas on että kun suhteessa ollaan oikeasti 50/50, naisen kokee joutuvansa olemaan äiti ja domina samassa paketissa. Siis en tarkoita kotitöitä, vaan sitä kumpi tekee aloitteet petikammarissa, kumpi on henkisesti vahvempi, kumpi liidaa sosiaalisissa tapahtumissa jne.

Vasta kun mies ottaa selkeästi "miehen roolin", nainen kokee että ollaan tasa-arvoisia. Kokeiltu on, nalkutus päättyi ja vaimo muuttui tyytyväiseksi kun vedin roolia. Sitten en jaksanut enää, ja erosimme.

Minä vedän jostain syystä puoleeni todista minulle että olet mies-naisia. Sellaisia jotka pukeutuvat naisellisesti, ovat vähän viekoittelevia ja sitten odottavat että mies ottaa ja vie kun nainen vikisee. Johtuu ehkä siitä että olen urheilullinen, työelämässä kohtuullisesti menestynyt ja kieltämättä vähän sliipattu olemukseni antaa ymmärtää vielä enemmän? Todellisuudessa olen luonteeltani aika pehmo ja voisin vaikka ottaakin sen dominan jos sellaisen jostain löytäisin :D

Tuntuu, että kirjoitit tämän vastauksen minun kertomukseeni, joten vastaan.

Itse en koskaan kokenut, että miehen kuuluisi olla henkisesti vahvempi saatikka tekemään aina sen aloitteen petihommiin. Itseasiassa tykkään olla se dominoivampi osapuoli ja aloitteentekijä sänkykamarissa, enkä oleta, että mies olisi minua henkisesti vahvempi. 

Omaksi ongelmaksi tuli itselleni, että nämä miehet eivät koskaan osanneet tehdä yhtään mitään juuri sen seksielämän tai läheisyyden ulkopuolella. Ei se suhde toimi, jos toinen istuu kaikki päivät ja illat tietokoneella ja irtaantuu vain, kun kumppani tulee kotiin töistä/koulusta. Mitään ei osattu tehdä ilman, että siitä sai sanoa (siivous, kaupassakäynti, sinne mahdolliseen kouluun lähtö/töiden haku). olen nyt ymmärtänyt, että nuo henkilöt olivat vain miehiä, jotka olivat jääneet 15v pojan tasolle henkisesti.  Itse kaipaan itselleni oikeasti 50/50 miestä, jolla on oma elämä, oma työ ja osaavat hoitaa ne arkiasiatkin ilman, että niistä pitää muistuttaa. Niin toimii aikuinen mies. 

Itseäni vanhempia (yli 30v setiä) tai sitten ihan teinejä. Ei oo puolisoiksi päätyneet :D

Rumia miehiä. Itse en ole ruma, mutta en myöskään kedon kaunein kukka. Kaikki komeat kiertää mut kaukaa eivätkä todellakaan vastaa flirttiin tms. Minun mielestäni rumat taas lähestyy, koska en ole ns. liian kaunis heille, mutta en susirumakaan vaa ihan ok näköinen.

laastarimies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

laastarimies kirjoitti:

Suhteessa kaltoin kohdeltuja naisia. Naisia jotka ovat allapäin ja kaipaavat olkapäätä, eli sitä laastarimiestä. Kun haavat ovat parantuneet, halutaan taas menevämpi ja rajumpi mies joka ei sitten olekaan yhtä empaattinen. Olen oppinut välttämään näitä kuin ruttoa, nuorena kiusaus oli suuri kun muut eivät kiinnostuneet. Monet kyllä perustavat prheenkin tällä kaavalla (menevät miehet->miehet ovat sikoja->löysinkin luotettavan miehen->kyllästyminen->ero).

Miksi...no sehän on aika selvää. Pitäisi olla menevämpi, rajumpi, maskuliinisempi ja itsekkäämpi.

 

Terapeutin rooli on raskas. Hyvin usein nainen on suhteessa se joka tekee emotionaalisen työn. Kuulostat helmeltä. Kiitos kommentista. 

-Ap

Klassinen "sille jollekin naiselle just täydellinen" mies :)

Olet varmaankin oikeassa. Mutta siinä on sekin että varsinkin nuoret naiset yleensä jättää emotionaaliseen työhön valmiit miehet vaihtopenkille. Muut ominaisuudet kiinnostavat, herättävät himot.

Tässä alkaa jonkinlainen kaavakin erottua. Sellaisilla luotettavilla ja naista tukevilla, mutta vähän suoraviivaisen Äijämäisillä miehillä alkaa nyt viimein kolmen kympin kynnyksellä käymään flaksi.

Ehkä joskus vuosikymmenen päästä alkaakin kiinnostamaan filosofikeskustelijat tms, kukapa tietää.

Päättelen siitä että minusta kiinnostuvat nelikymppiset naiset jotka ovat lapsettomia tai ei enää kiinni lapsiperhearjessa.

 

Kyllä sun laistasi miestä ainakin joku vähän nuorempikin etsii. Tuskin oon mitenkään ainoa.

Vierailija kirjoitti:

Miehisiä ja maskuliinisia. Sitoutumishaluisia, johtajatyyppejä.

Osa on dominoivia ja kontrollifriikkejä, osa ei.

Millainen minä olen? Olen puhelias introvertti, suorasukainen, suoraviivainen, aika rohkea, aito enkä vedä roolia.

Nyt kun tätä kirjoitan, niin tajuan vetäväni puoleeni samanlaisia kuin minä itse olen.

Oletko minä? Olisi hienoa tutustua tässä mielessä kaltaiseeni.

N48

Vierailija kirjoitti:

Naapurin yliopisto-opiskelija tytöt tulee illemmalla paljuilemaan ja savusaunaan.

t.rosvopaistimies

Ne pitkähiuksiset liimatukat, jotka ei osaa edes epäillä, että kukaan olisi heistä kiinnostunut ”silleen” ja mitä sinä kuvittelet päässäsi. Nauravat hämillään omituiselle yrityksellesi illan päättyessä *mitä se oikein yritti* ja toki vanhempana tajuavat ja jäät elämään tuon porukan juttuihin vuosikymmeniksi siksi hepuksi, joka teki *mitä säälittävää nyt ajattelitkaan tehdä*. Ja tätä muistellaan aina kun tavataan.

Ihania ja hurmaavia miehiä, mutta sellaisia joilla on paljon epävarmuuksia. Kotityöt hoidetaan ja kumppania muistetaan romanttisilla eleillä, mutta aina saat kannustaa aivan kaikessa koko ajan ja pönkittää toisen itsetuntoa. N32

Insinöörejä aiemmin. Oli tosi häiritsevää, sellaiset kovin järjelläkäyvät ja "feministit on syvältä" tyypit aina kävi iskemään ja itsehän olin hyvin tyttömäinen, mutta ankara femakko, jonka sydäntä lähinnä oli musiikki ja suuret tunteet.

Löysin lopulta miehekkään humanistin <3

Minä vedin nuorena puoleeni herkkiä runopoikia. Johtuu tosin varmaan lähinnä siitä, että kävin taidelukion ja opiskelin sen jälkeen taidealaa, ja noissa paikoissa niitä runopoikia oli. Olin nuorena aika kaunis, ja olisin ehkä saattanut vetää toisenlaisessa ympäristössä muunkinlaisia miehiä puoleeni.

Narisevia äijiä.