Lue keskustelun säännöt.
Miksei ihmisiä kiinnosta enää oman sukunsa jatkuminen?
25.03.2018 |
Mielenkiintoinen tämä tälläkin foorumilla näkyvä kehitys, jossa monia ei enää vähääkään kiinnosta oman suvun jatkaminen. Sukupolvi toisensa perään on pitänyt kansan elinvoimaisena ja oman sukuhaaransa hengissä ja tämän sukupolven vesat omansa sitten päättävät, koska on kivempaa kun voi matkustella rauhassa. Useimmilla eläimillä on sisäsyntyinen tarve huolehtia oman sukulinjan jatkumisesta. Länsimaisilta ihmisiltä tällainen tarve on näköjään kadonnut. Mistä se johtuu?
Mielenkiintoinen historiakatsaus artikkelissa: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sampo-terho-vuonna-2007-euroop…
Kommentit (191)
181/191
|
26.03.2018 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Velojen vuoksi Suomessa kuolee jo enemmän ihmisiä kuin syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EnJatkaSukua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri sinä ansaitset jatkaa sukua? Mikä tekee sinusta niin erityisen? Todennäköisesti ei mikään. Lisääntymisen pitäisi olla harvojen oikeus, jotta ihmisten määrä saataisiin laskuun ja tulevaisuuden sukupolvet olisivat entistä parempia.
Lasten hankkiminen on yksi itsekkäimpiä tekoja joita ihminen voi elämässään tehdä.
Noh, joidenkin sukupolvien päästä mitään suomalaisia ei tätä vauhtia ole olemassa, joten jos sillä on ihmiselle jotain väliä, kyllä minusta on hyvät perusteet jatkaa sukua.
Maapallo on muutaman sukupolven päästä asuinkelvoton jolloin ihmislaji tuhoutuu. Suomalaisuudella ei silloin ole mitään merkitystä.
Eikä tuhoudu, väki vaan voi välillä vähetä.
Koko maapallo tulee tuhoutumaan jossakin vaiheessa, ja lopulta (todennäköisesti) koko universumi.
Paljon parempi ettei ihminen pääse yhtään pidemmälle avaruuteen "sotkemaan".
Kuinka aivottomia olette ellette huomaa kuinka maapallon käy.
Onneksi ihminen näivettyy tälle omalle mahtavasti tuhotulle pallolleen.
Minä eikä kukaan teistäkään näe sitä päivää, se vain tulee aikanaan.
Vallitsevan käsityksen mukaan kyllä. Mutta entäpä jos ihminen oppii enemmän universum(e)ista ja sen (niiden) toiminnasta miljoonien vuosien saatossa? Ja pystyykin välttämään tuhon?
Ihminen joka mieluummin ampuu raketteja naapurivaltion ihmisten niskaan kuin kohti tähtiä joista se uusi koti tulisi löytää varsin pian? :D
Voyager 1 menisi noin 76.000 vuotta lähimmälle tähdelle eikä ole mitään takeita että siellä olisi asuttavaksi kelpaavaa planettaa. Pelkäänpä että avaruuden mittasuhteet ovat ihmiselle vain liian pitkiä jotta Aurinkokunnan ulkopuolelle koskaan saataisiin elämää istutettua.
Noin 10% valonnopeudesta olisi tiettävästi jo nykytekniikalla (tai 60-luvun) mahdollista saavuttaa, jos vaan rahaa ja tahtoa riittää.
Paljon parempi ettei ihminen pääse yhtään pidemmälle avaruuteen "sotkemaan".
Kuinka PIIP PIIP PIIP olette ellette huomaa kuinka maapallon käy.
Onneksi ihminen näivettyy tälle omalle mahtavasti tuhotulle pallolleen.
Minä eikä kukaan teistäkään näe sitä päivää, se vain tulee aikanaan.
Suku on minulle täysin yhdentekevä asia. Ystävät ovat minulle paljon merkityksellisempiä ihmisiä kuin yksikään täti tai serkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Robotit tulevat ja tekevät työt. En halua ottaa riskuä että lapseni olisi ikuisesti työtön.
Ei lapsia.Mistä tiedät, miten yhteiskunta tullaan järjestämään robotisaation myötä? Se voi olla siunauskin, tiedossa helppo elämä ihmisille.
Se riippuu siitä tapahtuuko ennen täysautomaatiota kommunistinen vallankumous vai ei. Jos tuotannon välineet eli ne koneet jotka kaiken tuottavat ovat yksityisomistuksessa, niin ovat voitotkin. Mitään sosiaalidemokraattista verotusta ja hyvinvointivaltiota on aivan turha kuvitellakaan ylläpidettävän siinä vaiheessa, työväestöltä katoaa kaikki neuvotteluvalta sen saman tien kun heillä ei ole enää työtään jota omistava luokka tarvitsisi.
Että tämmöiset vaihtoehdot. Siitä valitsemaan parasta.
Velat ovat tehneet parhaan ratkaisun ja matkustelevat eivätkä tuhlaa elämää lapsiin. On sydäntäsärkevää perheellisten tajuta tämä eriarvoisuus. Velat elävät ihanan elämän, perheelliset eivät saa sellaista kokea koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska olen mielenterveysongelmainen ja persoonallisuushäiriöinen, on parempi olla hankkimatta lapsia. Tuskin edes kukaan fanaatikko on tästä eri mieltä.
Meidän sukua on jatkettu jo ihan v*tusti liikaakin.
Ja oikeasti, ketä haittaa jos ihminen haluaa matkustella, bilettää, tehdä miellekästä työtä ja elää RAUHASSA?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap pakotat tätä samaa juttua taas?
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen tämä tälläkin foorumilla näkyvä kehitys, jossa monia ei enää vähääkään kiinnosta oman suvun jatkaminen. Sukupolvi toisensa perään on pitänyt kansan elinvoimaisena ja oman sukuhaaransa hengissä ja tämän sukupolven vesat omansa sitten päättävät, koska on kivempaa kun voi matkustella rauhassa. Useimmilla eläimillä on sisäsyntyinen tarve huolehtia oman sukulinjan jatkumisesta. Länsimaisilta ihmisiltä tällainen tarve on näköjään kadonnut. Mistä se johtuu?
Mielenkiintoinen historiakatsaus artikkelissa: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sampo-terho-vuonna-2007-euroop… .
Juuretomia ihmisiä, ei ole mitään mitä haluaisi siirtää jälkipolville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet kun naisia ei kiinnosta pitkä, tumma, akateeminen, sivistynyt renessanssimies. Ei, en aio hankkia lapsia jonkun alkkisyhärin kanssa vaikka naiset kollektiivisesti sen minun kategoriakseni määrittelevätkin.
Luonne voi olla ongelma kivaan kuoreenkin yhdistettynä. Veikkaan että montakin kiinnostaisi vähän lyhyempikin ja vähemmän sivistynyt mies jonka tapana ei ole nakella niskojaan, uhriutua ja syyttää naisten nirppanokkuutta kun ei heti tärppää. Jos vielä päälle on lämmin, avoin, välitön ja humaani niinkuin kypsistä asenteista kanssaihmisiä kohtaan voi päätellä, viedään käsistä.
Juupajuu, ja sitten jos olisin tuota niin vika olisi jossain muualla. Sitten sanottaisiin että mikset lausu minulle runoja, ja jos alkaisin tekemään niin sitten sanottaisiin että ei ei ei, lausut niitä ihan väärin, ja sitäpaitsi, mikset lausu vaikka tennysonia.
Naisten ongelma nykyään on siinä että he eivät tajua mikä on riittävästi. Mieskin on vain ihminen, ei unelmiesi satuprinssi.
Jos odotat aina sellaista niin tulet aina pettymään, sen sijaan että tiedostaisit ja prosessoisit ongelmasi (joka on tavoitella mahdotonta), ja sen että muut ihmiset ovat rajallisia.
Itse lopetin "venymisen" kun ymmärsin tuon. Jos en kelpaa itsenäni, niin sitten mikään ei koskaan riitä.
Ei mene noin. Tuo hyvä luonne, emotionaalinen kypsyys ja hyvät ihmissuhdetaidot ovat kaikille suhteen perusedellytyksiä, ja niissä naiset ovat pakosta keskimäärin hieman kehittyneempiä kuin miehet ja heidän puoleltaan on siksi kova, jatkuva kysyntä juuri näille ominaisuuksille. Tämä on se riittävä perustaso. Jotkut naiset eivät ymmärrä sitä, he ovat niitä joilta itseltään puuttuu samat taidot ja heitä sinäkään et kelpuuta. Jotkut naiset eivät osaa artikuloida asiaa, mutta silti haluavat juuri sitä. Jotkut artikuloivat, heitä et kuuntele. Joillekin naisille et tule kelpaamaan pelkällä perustasolle yltämisellä, ja jos juuri heitä haluat, sitten on oltava jotain muutakin, mutta sinuahan tämän ei pitäisi haitata kun olet niin sivistynyt ja akateeminen. Kuitenkaan et tule riittämään paskalla luonteellasi kellekään paitsi niille naisille, jotka eivät ymmärrä paremmasta.