Raivostuttaa AINA myöhässä oleva ystävä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te myöhästelijät pärjäätte työelämässä? Jos töissä on vaikka joku tärkeä asiakaspalaveri tai työhaastattelu onnistutteko siihen kuitenkiin saapumaan ajoissa vai koskeeko tämä ajanhallinnan vaikeus vain kaveritapaamisia?

Just sellaisista tärkeistä asiakaspalavereista on tullut monta kertaa myöhästyttyä. Ei ole oikein mukavaa.

Eikö sulla ole mitään puhelinmuistutuksia käytössä? Itse laittaisin ainakin tuossa tilanteessa jonkun värinähälytyksen päälle kun pitää alkaa lähtemään. Läppärin näytöllekin saa helposti muistutuksen tulemaan tiettyyn aikaan.

 

On muistutuksia, mutta eipä se mikään patenttiratkaisu ole. Joskus ei muista laittaa muistutusta. Joskus muistutuksen tullessa sillä hetkellä k

Mun addu puolisolla on muistutuksia kämppä täynnä. Sivullinen luulisi että dementia olisi. Ja joku piippaa jossain että muista tämä ja tuo. 

Mutta niiden avulla elämä ja työelämä sujuu! Tee nyt lisää niitä muistutuksia vaan. 

Mulla on kanssa tällainen kaveri, ja useammat riidat on asiasta riidelty.

Pahinta on, että nyt kun hänellä on 2 lasta, niin lapset ovat oiva tekosyy myöhästelyyn/perumisiin. Joo okei, ymmärrän, että lasten kanssa aikatauluttaminen on hankalampaa, mutta kun meno oli ihan samanlaista ennen lapsia. Ei voidakaan nähdä sovittuun aikaan, kun pikku-Kerttu ei millään nukahtanut päiväunille ja pikku-Joonaksella taas vähän nenä vuotaa, taitaa flunssaa pukata, ei viitsitäkkään lähteä kotoa mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin myöhästelen, tosin johtuu OCD:sta. Anteeksi :(

Alapeukuttajalle: sulla on oikeesti v*tusti helpompaa kun mulla, mä myöhästyn usein jopa töistä koska kaikki asiat täytyy tarkistaa vähintään 20kertaa.

 

Mitäpä jos et tarkista asioita 20x?

Teet vaikka taulukon johon ruksaat hellat ja mitälie tarkistatkaan, sitten vaan lähdet ulos.

Kyse on vaan itsehillinnän puutteesta, varmasti itsekin tajuat että turhaan tarkistat samat jutut? Vai onko myös dementia ja unohdat heti asiat?

Jos et oikeasti kykene lähtemään parin tarkistuksen jälkeen niin kuulut hoitolaitokseen

Ei tuollainen tarkistuslista toimi sellaisilla, joilla on todellinen pakko-oireinen häiriö. Sen sijaan asiaa voi auttaa esimerkiksi hellan tai ulko-oven valokuvaaminen. Kun menee oikein pitkälle, niin voi alkaa kyseenalaistaa valokuvaamisen jälkeen tapahtuneita asioita. Jos mahdollista, niin toisen henkilön apuun voi turvautua esinerkiksi lähdettäessä ovesta. Oikeastaan ainoa asiat, jotka tehokkaasti vähentää neuroottisuutta ovat stressitason alentaminen ja asioiden läpikäynti terapeutin tai muun asiantuntijan kanssa. Tämä siis omana havaintona. Nykyään olen oikeastaan kokonaan vapautunut ylimääräisestä tarkistelusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitäkään viitsi tehdä, että vaatisi kaikkien muiden tulevan paikalle vasta tunnin myöhemmin, vai pitäisikö alkaa törkeäksi ja vaatia että voidaan aloittaa vasta sellaiseen aikaan että olen varmasti ehtinyt paikalle? Ilta jäisi sitten muilta tunnin lyhyemmäksi. Olisiko se hyväksytty ratkaisu?

Miten olisi sellainen ratkaisu, että arvioisit realistisesti, koska saavut ja kertoisit siitä kaikille? Sanoisit, että pääset myöhemmin, mutta älkää mua odotelko, tilatkaa vaan ruoka ja muu ja mä tulen niin nopeasti kun pääsen, mutta todennäköisesti menee xx.xx. asti?

Vai oletko siis oikeasti tähän saakka ajatellut, että juuri sinun saapumisesi on se hetki, kun ilta alkaa ja siksi uskottelet muille pääseväsi aikaisemmin kuin oikeasti realistisesti pääset?

Meillä muuten oli kaveripiirissä yksi tämmöinen oikeasti! Aina tuli paikalle reilusti myöhässä ja kun siitä sanottiin, sanoi, että ei halunnut viivästyttää toisten iltaa. Ei ollut tullut mieleenkään hälle, että ilta voisi alkaa ilman häntäkin...Ja loukkaantui myös jos oltiin jo tilattu, jos tuli esim. 45 min myöhässä ja selosti närkästyneenä, miten ei tietenkään päässyt aikaisemmin, kun oli jo käynyt siellä ja täällä ja tuolla. Lakattiin sitten viimein kutsumasta kun ei koskaan ollut selvästi meidän tapaamiset priolistalla.

Myöhästely on eri asia kuin feidaaminen. Jos tiedostaa myöhästelytaiimuksensa (joka voi johtua monista syistä eikä tosin ole välttämättä pysyvää) niin voi ottaa asian huomioon tapaamista sovittaessa ja miettiä pelivaraa aikatauluihin ja sopia ettei tavata julkisella paikalla, jottei odotuta toista siellä, vaan mieluummin kotona. Ja ilmoittaa, että myöhästyy, ja että nyt on matkalla yms.

Feidaaminen on sitä, että viime hetkessä ilmoittaa, että ei pääsekään tai että jonkin vaivalla järjestetyn tai aikatauluttamista vaativan jutun kohdalla (vaikka viikonlopun kyläily tai elokuviin meno, johon ostettu jo liput) kysyy kevyesti että hei sopiiko sittenkin joku toinen kerta. Jos kyse on tavallisesta tapaamisesta joka ei vaadi aikatauluttamista, valmisteluja tai suunnittelua kummaltakaan, on mielestäni ihan ok samanakin päivänä ilmoittaa että nyt ei sovikaan, sopisiko joku toinen päivä. Toki tätä on kohteliasta pahoitella. Jos tällainen toistuu jatkuvasti ja tekee oharit ilman hyvää syytä viime tingassa, niin silloin se on ajan varastamista toiselta.

Vierailija kirjoitti:

Myöhästely on eri asia kuin feidaaminen. Jos tiedostaa myöhästelytaiimuksensa (joka voi johtua monista syistä eikä tosin ole välttämättä pysyvää) niin voi ottaa asian huomioon tapaamista sovittaessa ja miettiä pelivaraa aikatauluihin ja sopia ettei tavata julkisella paikalla, jottei odotuta toista siellä, vaan mieluummin kotona. Ja ilmoittaa, että myöhästyy, ja että nyt on matkalla yms.

Feidaaminen on sitä, että viime hetkessä ilmoittaa, että ei pääsekään tai että jonkin vaivalla järjestetyn tai aikatauluttamista vaativan jutun kohdalla (vaikka viikonlopun kyläily tai elokuviin meno, johon ostettu jo liput) kysyy kevyesti että hei sopiiko sittenkin joku toinen kerta. Jos kyse on tavallisesta tapaamisesta joka ei vaadi aikatauluttamista, valmisteluja tai suunnittelua kummaltakaan, on mielestäni ihan ok samanakin päivänä ilmoittaa että nyt ei sovikaan, sopisiko joku toinen päivä. Toki tätä on kohteliasta pahoitella. Jos tällainen toist

Minulla oli yksi tuttava, joka tuntui unohtavan sopineensa mitään. Esimerkiksi leffaliput ostettiin hänen ehdotuksestaan, mutta kun kyselin häneltä, missä olet, hän ei tuntunut tajuavan että hänen olisi pitänyt olla siellä leffassa vaan sanoi vain "ai sä oot menossa sitä katsomaan, pidä hauskaa!" Ei tätä tarvinnut montaa kertaa tapahtua kun sain tarpeekseni. Viimeinen niitti oli konsertti, johon meidän piti mennä yhdessä (taas kerran hänen omasta ehdotuksestaan), mutta hän meni sinne ihan toisen porukan kanssa ja sanoi vain yllättyneenä "ai säkin oot täällä" kun näki minut.

Kolmekymppinen ihminen, joten tuskin ihan dementiaakaan vielä. Ja elämä tuntuu muuten olevan ihan mallillaan. Olen välillä miettinyt, tekikö tätä kiusatakseen. Tuo konserttijuttu sai vähän epäilemään sitä, koska ei edes pyytänyt minua liittymään porukkaansa vaan jätti minut yksin, mutta muuten hän ei vaikuttanut ikinä mitenkään ilkeältä.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin kuten asia on "aina jos olemme sopineet jotain, myöhästyt ja sekoilet niin pahasti että tuhlaat koko päiväni kun laitat mut odottamaan"

Tämän kun kuulin itse niin se nöyrrytti todella paljon, en ollut jotenkin vaan ajatellut asiaa toisen ihmisen näkökulmasta ja kuinka välinpitämättömältä vaikutin ja se piti kertoa mulle että tajusin. 

Samoin oli joku kaveri joka käyttäytyi mua kohtaan samoin ja sanoin siitä. Keskustelimme asiasta ja hän oli sitä mieltä, ettei pysty muuttamaan tapojaan ja näin ollen kaveruutemme hiipui pois. Sanoin että harmi homma ettet pysty, mutta itselleni liian vaivalloista tällainen sun tapa olla ja elää, mutta moikataan tavatessa ja niin myös teimme.

Et JOTENKIN TAJUNNUT? Että toisillakin ihmisillä on elämä? Etten ole pääosassa KAIKKIEN muiden elämässä? Huhhuh. Miten tuollainen voi edes olla. Toivottavasti sait ammattiapua.

Tuntuu että joka toinen viesti tässä ketjussa on saman tyypin kirjoittama. Tarinat mene vain oudommiksi ja oudommiksi..

Suurin osa näistä myöhästelijöistä on tosiaan ajoissa lennolla, elokuvissa, töissä jne .... Eli pystyvät olemaan ajoissa, eivät vain arvosta ystävien aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Lounaalle mennään kun joku sitä ehdottaa ja sinne menevät ne joille se sopii. Ei niihin mitään kellonaikoja ole koskaan asetettu, ihan hölmö ajatuskin. 

Kuulostat asuvan jossain aivan tosi pienessä paikassa tai hengaavan pelkästään oman työyhteisösi (tai kenties kotirouvayhteisösi?) ihmisten kanssa.

Mikäpä siinä, elä sinä niin. Kuten huomaat, edustat vähemmistöä.

Yksi erikoisuus ovat nämä jotka keksivät samana päivänä, että ennen tapaamista pitääkin mennä etkoille ja katsovat sitten nokka pystyssä pahasti jos et yhtäkkiä pääsekään paikalle tuntia tai kahta aiemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa näistä myöhästelijöistä on tosiaan ajoissa lennolla, elokuvissa, töissä jne .... Eli pystyvät olemaan ajoissa, eivät vain arvosta ystävien aikaa.

No jaa, mulla oli myöhästelijäkämppis, joka ei pystynyt olemaan ajoissa elokuvissa ja lennoiltakin ainakin viittä vaille myöhästyi useita kertoja sinä aikana, kun kämppiksiä oltiin.

Leffaan menot aloin sopia hänen kanssaan niin, että nähdään suoraan salissa, tulet kun tulet. En todellakaan kestänyt muutamaa kertaa enempää sitä, että hermostuneena odotan aulassa ja mietin, paljonko tällä kertaa missataan leffan alusta. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä lounastreffi-ihmisillä ole ollenkaan Teamsiä tai vastaavaa jossa voi sopia lounaalle lähdöstään? Pakko tehdä asioista hermostuttavia asettamalla sillekin joku kellonaikamääre jota sitten pidetään silmällä ja mietitään puoli tuntia etukäteen että voiko aloittaa seuraavan projektin vai pitääkö lähteä kesken kaiken? Sen sijaan että vaan mentäisi sopivalla hetkellä.

Ei hitto, tää oli jo kova veto!   Haluan nähdä, kun esim. kirurgi huutelee sen mahdollisesti päivän ainoan lounashetken aikana teamsiin : " sanokaa sille yllättäen tulleelle kiirepotilaalle, että hengittelee vaan, tulen heti kunhan lounaalle halunnut kaverini suvaitsee saapua paikalle ja vielä syödä rauhassa"...

Vierailija kirjoitti:

Yksi erikoisuus ovat nämä jotka keksivät samana päivänä, että ennen tapaamista pitääkin mennä etkoille ja katsovat sitten nokka pystyssä pahasti jos et yhtäkkiä pääsekään paikalle tuntia tai kahta aiemmin. 

Tälläiseen olen harvemmin törmännyt, mutta aikojen siirtelyyn kyllä, eli jos on sovittu, että nähdään vaikka klo 17 niin toinen tekstaa, että mitä jos nähdäänkin jo 15, koska olen sopinut jo muuta alkaen 17. Tavallaan sama asia kuin tuo, että oletetaan, että pääsee paikalle noin vain aikaisemmin, mutta kyllä sinällään loukkaavampaa, että selkeästi on sitä parempaa menoa, johon halutaan panostaa, tulossa.

Vastasin vain, että kyllä mulle käy, että ei nähdä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lounaalle mennään kun joku sitä ehdottaa ja sinne menevät ne joille se sopii. Ei niihin mitään kellonaikoja ole koskaan asetettu, ihan hölmö ajatuskin. 

Kuulostat asuvan jossain aivan tosi pienessä paikassa tai hengaavan pelkästään oman työyhteisösi (tai kenties kotirouvayhteisösi?) ihmisten kanssa.

Mikäpä siinä, elä sinä niin. Kuten huomaat, edustat vähemmistöä.

Tässä maassa ei isompia paikkoja edes ole kuin missä työpaikkani sijaitsee. Työkavereita on paljon ja ystäviäkin useammassa kuin yhdessä ystäväpiirissä. Lounaalle on aina menty silloin kun siltä tuntuu eikä kellon mukaan. 

Lueskelin ketjua ja hyviä huomioita. Jos jätetään nepsyjutut pois, niin semmoista vain kommentoisin, että kyllä suurin osa myöhästelijöistä kuitenkin on ihan hyväntahtoisia, mutta heiltä vaan puuttuu järjestelmällisyys ja itsekuri.

Sisareni on tällainen, hän vaan yksinkertaisesti yrittää liikaa ja ei vaan luovuta, vaan aina uskoo onnistuvansa. Hänellä on kiireinen työ ja hoitaa tosi paljon yksin juttuja kotona. Ja kun hän yrittää satasella hoitaa kaiken, siitä seuraa sähläystä, kesken kaiken poikkeamista tuonne ja sinne, ainaisia myöhästymisiä.

Olemme puhuneet ja riidelleetkin tästä monia kertoja. Häneltä puuttuu itsekuria olla sekaantumatta milloin mihinkin, kun pitäisi olla jo menossa jonnekin muualle. Hän tiedostaa tämän ja yrittää parantua, mutta tältä pohjalta ymmärrän myös heitä, jotka vertaavat myöhästelyä esim. lihavuuteen = kyllä me kaikki tiedämme, miten elää "paremmin", mutta toteuttaminen on joskus vaikeaa. Mutta silti, kyllä todella ärsyynnyn, kun hän itse haluaa esim. heittää minut bussille, jankkaa, että kyllä hän voi ja nähdään siinä samalla ja sitten puren kynsiä takki päälle eteisen ikkunasta tuijottaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lounaalle mennään kun joku sitä ehdottaa ja sinne menevät ne joille se sopii. Ei niihin mitään kellonaikoja ole koskaan asetettu, ihan hölmö ajatuskin. 

Kuulostat asuvan jossain aivan tosi pienessä paikassa tai hengaavan pelkästään oman työyhteisösi (tai kenties kotirouvayhteisösi?) ihmisten kanssa.

Mikäpä siinä, elä sinä niin. Kuten huomaat, edustat vähemmistöä.

Tässä maassa ei isompia paikkoja edes ole kuin missä työpaikkani sijaitsee. Työkavereita on paljon ja ystäviäkin useammassa kuin yhdessä ystäväpiirissä. Lounaalle on aina menty silloin kun siltä tuntuu eikä kellon mukaan. 

Selvä. Meillä muilla on muunlaisia tapoja, teemme lounastreffejä. Sovimme siis, että tapaamme lounaalla työkaverin, sukulaisen, asiakkaan tai ystävän. Sovimme ajan ja paikan ja olemme siellä paikassa siihen aikaan. Onko tämä sinulle jotenkin erityinen ongelma, vai miksi haluat jatkaa tästä jankkaamista?

Todennäköisesti kyllä teemme kaikenlaista muutakin, joka sinulle ei tullsi mieleenkään.

AV on saanut uuden legendan. Lounashullu.

Itsekeskeisiä paskiaisia. Vartin voi odottaa,mutta sitten matka jatkuu.

Mulla jäisi kyllä ystävien kanssa tapaamatta lounaalla, jos me ei sovittaisi etukäteen, missä ja milloin. Jos siinä lounastunnin aluksi vasta alkaa soitella, että ehtisitkö sinäkin NYTja minne mentäisiin, niin siinähän kuluu jo vartti siitä itse lounaasta. Eikä todennäköisesti ekalle tyypille edes sovi juuri NYT, joten onko mun tarkoitus soittaa esimerkiksi kymmenen ihmistä läpi ja silti vielä siirtyä ravintolaan ja nauttia lounas?

Todella ihmettelen tätä ja ajattelen, että lounashullu joko 1) trollaa, 2) on oikeasti kotirouva tai -herra, jolla on täysin vapaat aikataulut, 3) käy aina samassa lounasruokalassa työpaikkarakennuksensa sisällä ja istuu siellä sitten niiden kanssa, jotka kulloinkin sattuvat samaan aikaan olemaan.

Tuo kolmonenhan toki on ihan validi strategia, mutta sellaistahan me muut ei tarkoitettu. Vaan että sopii tapaavansa lounaalla vaikka muualla työskentelevää ystävää tietyssä ravintolassa tiettyyn aikaan.