Perjantain nostalgiaketju: Miten meikkasitte teineinä?

Vierailija kirjoitti:

Olen saman ikäinen kuin ap ja tyylikin suunnilleen sama. Eli paljon ripsiväriä ja mustaa kajalia. Sekä se sama Anytimen puuteri 00-sävynä. Jotain sen ajan valokuvia kun katsoo, näytän ihan turpiin saaneelta ruumiilta :D

Just tää ☺️ tuo puuteri oli ainoa tarpeeksi vaalea 😉

Anytimen puuteria 00, mustaa ripsaria ja mustaa kajalia. Siinä se! Myöhemmin lisäsin finnien peitoksi MaxFactorin mattameikkivoidetta, sävy vaalein mahdollinen. Hiukset värjättiin Polycolorin kastanjansävyisella vaahtosävytteellä. Ysärin puolivälissä tämä :)

Pamela Anderson-meikki vuonna 1995 :)

Ruskealla rajatut huulet, vaaleampi roosabeige huulipuna, ohuet kulmakarvat, vähän aurinkopuuteria.

Olen syntynyt 80 ja  muistan hyvin minäkin  Anytimen puuterin ,sävyn 00. Olen hyvin kalpea  joten omalla kohdalla ei käynyt vahinkoa, mutta kaverit näyttivät kyllä haudasta nousseilta :D 

Hiusväri oli jotain vaahtoa ..? Punertavaa.  Ja kaverin kreppirauta herätti kateutta.

Käytin Anytimen ihanaa tahmahuulikiiltoa ":D"

Olin teini 1980-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa. En ollut erityisen kiinnostunut meikkaamisesta (asuin ihan hornankorvessa eivätkä muutkaan siellä olleet mitään catwalkien seuraajia) ja tärkeintä mulle ihan arkilookia ajatellen jostain syystä oli, että silmät ovelasti näyttäisivät isommilta (vaikka ihan normikokoiset ne luonnostaankin olivat ja ovat), ja tähän tarkoitukseen käytin ruskeaa kajalia ripsien ulkopuolelta vaivihkaa rajaten :) Myös huulikiiltoa tuli käytettyä. Iho oli aika hyvä ja peitepuikolla töpöttelin piiloon pahimpia murkkuiän taantumia, mitään meikkivoiteita en käyttänyt.

70-luvulla Filmstar-kakkumascaraa, Lip potion - huulikiilto ja vaaleansinistä luomiväriä.

No mä kyllä olin meikkaamisessa tosi hyvä, yleensäkin olin teininä hyvä näyttämään hyvältä.

Normipäivämeikki oli meikkivoide, puuteri, ripsari, kulmat ja kun ei varjostusvärejä ollut niin bronzer oli käytössä. Saattoi olla joskus joku eyeliner, alaluomessa joku nudekajaali..

Huuliin halusin (ja edelleen haluan) jotain luonnollisen näköistä punaa, mutta ei ikinä nudea. Se ei vaan jostain syystä käy mulle, vaikka tykkään siitä lookista joillain muilla. Iltamenomeikissä mulla saattoi olla sit vahvempi huulipuna. Ja hiukset oli blondit, hyvin pöyhkeät kun kai sitä haki sellasta Britney Spears kohtaa Shakiran.. toimi teininä 😀.

Muuten ihan jeez noi meikit, mutta en olis tarvinnut meikkivoidetta+puuteria, oli tosi hyvä iho.

Aah mitä muistoja. Venice, Magnolia, Anytime... Täällä löytyy mahtavia muistoja eri tuotteista... Puuteri piti tosiaan olla mahdollisimman vaalea, ei poskipunaa. Sähkönsinistä ripsiväriä ja kajalia. Oikein pinkit kiiltävät huulet. Itseasiassa sellainen ns. Pornorajaus huulissa. Hiukset pilalle blondatut ja permanentti. Kulmia ei silloin oikein laitettu.

Vaalein mahdollinen meikkivoide ja puuteri, vaaleanpunaista poskipunaa, kajaalia sisäluomiin ja mahdollisimman paljon maskaraa. Siinähän se, ja näin oli vuosina 2003-2006. Kaikesta huolimatta näytin ihan söpöltä, ainakin kuvien perusteella. :D

En edes halunnut meikata, mutta kaverit dissasivat minua meikittömyydestäni ja sorruin paineen alla.

Teiniajoista tulee mieleen anytime, tommy girl, hugo boss, lacoste, micmac, kotihiusvärit... skedekkengät, jotka ihan liian löysällä, jalkojen raahaaminen/laahaaminen.. housujen lahkeiden piti myös laahata asfalttia...dakine reppu, jos reppua ollenkaan...

En meikannut, vaikka äiti opettikin. Isä huoritteli muuten heti ja käski pestä naaman.

70-luvun lopulla teininä Filmstar kakkumaskara ja Yves Rocherilta saadut minihuulipunanäytteet sekä voidemaiset luomivärinäytteet. Lisäksi muistaako joku huulikiillot jotka oli vähän kuin lasimaisessa tuubissa joissa oli kärjessä muovinen pallo ja tosi tahmeeta? Olisiko ollut Mary Quant :D ? Lisäksi sain usein joululahjaksi Apple Blossom merkkistä tuoksua.

En muista meikkiä, mutta muistan stringit ja erittäin matalavyötäröiset farkut!

Lestadiolaisena teininä 90-luvulla meikkaaminen oli helvettiin vievä synti. Meikkaamista ei tosin ollut seuraava, tästä omatunto ei naputtanut:

Mielettömät kampaukset, hyvin pestyyn naamaan joku pohjustusvoide (peittää sai, ei korostaa). Minä käytin uskaliaasti meikkivoidetta, useimmat tuhrasi naaman täyteen peitepuikkoa. Kulmakarvojen nyppiminen aika snadeiksi, niihin vaseliinia. Samaa vaseliinia taivutettuihin ripsiin. Huuliin joko sävytetty huulirasva tai se sama vaseliini. Posket läpsittiin punaisiksi ja huulet punaisiksi joko jääpalalla tai pureskelemalla.

Oli löytö, jos löysi jonkun peittävän meikkituotteen ilman sanaa ”meikki”, silloin se ei ollut niin syntiä. Raidat sai tukkaan laittamalla hellepäivänä letin, suihkimaan mielettömästi hiuslakkaa ja ottamalla folion päällä aurinkoa :) Oi niitä aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Aaahhh... Pan Stick, tuo kaikkien pakkeleiden äiti! Ja ne oranssiin taittavat, täysin suomalaisille ihonväreille sopimattomat sävyt siinä. Ou jee!

Muistaako kukaan muuten Egypt Wonder -maajauhetta? Olisin halunnut sellaisen, mutta en raaskinut ostaa, kun se oli aika hintava tuote. Tosin en oikein edes tajunnut miten sitä pitäisi käyttää, ajattelin varmaan, että koko kasvoille sutien, jotta näyttäisi ruskettuneelta. Tai jotain.

Oliko Pan Stick se, jota mainosti Sarah Michelle Gellar? 

Geller mainosti sitä Maybellinen versiota puikkomeikkivoiteesta. Ei ollut niin peittävää kuin Maxfactor. Olikohan Loreal( ?) joka myös laittoi markkinoille puikkomeikkivoiteen 1999-2000. Oli metallinen hylsy ja puuterimainen lopputulos, vaalein sävykin liian oranssi. Miten mulla on ollut varaa teininä kokeilla kaikkia erilaisia meikkejä?? 60-70mk maksoi esim. meikkivoide.

Nyt äitinä tuntuu ettei raski ostaa 17 euron meikkiä. ..

Mun luottotuotteet oli pitkään ripsiväri ja anytimen 00-kivipuuteri. Ne oli käytössä koko yläasteen. Jotain satunnaisia glittergeelejä ja helmiäis luomivärejä (yves rocher) tuli käytettyä lähinnä bileissä. Ja Jimi Pääkallon fanitusaikoihin käytin räikeän pinkkiä luomiväriä, koska Jimilläkin oli. Kulmakarvoille rupesin tekemään jotain vasta n. 10 vuotta sitten, parikymppisenä. Siihen asti kuljin olemattoman vaaleiden karvojen kans täysin tyytyväisenä.

Osalla kavereista oli yläasteella käytössä meikkivoiteet, peitepuikot, kajalit, huulipunat ja jopa luomivärin alle laitettava pohjusvoide (jäänyt erityisesti mieleen, koska se oli mun mielestä outo tuote), mä opettelin niiden käytön samoihin aikoihin kulmavärien kans.

Helpolla pääsi kun vertaa nykyteinien pakkelointia. Mun iho ei ois toisaalta kaivannut edes sitä puuteria noihin aikoihin, mutta käytin kai siksi kun luulin sen kuuluvan asiaan.

Keh keh täällä puhuu yksi yläastelainen. Mun meikki (jos siis jaksan meikata) on tämä:ripsientaivuttimella taivutan ripset, kajalia vähän, kuitenkin silleen että tekee silmistä kivemman näköiset ja päälle vielä ehkä huulipunaa tai sit ei. Aikaa menee n. 5min :D

Vierailija kirjoitti:

70-luvun lopulla teininä Filmstar kakkumaskara ja Yves Rocherilta saadut minihuulipunanäytteet sekä voidemaiset luomivärinäytteet. Lisäksi muistaako joku huulikiillot jotka oli vähän kuin lasimaisessa tuubissa joissa oli kärjessä muovinen pallo ja tosi tahmeeta? Olisiko ollut Mary Quant :D ? Lisäksi sain usein joululahjaksi Apple Blossom merkkistä tuoksua.

Huulikiilto oli nimeltään Lip potion (mainitsin sen aiemmin tossa omassa meikkimuistelossa). Kiille oli lasisessa roll-on putelissa, joka aina jossain vaiheessa alkoi vuotamaan laukun pohjalla tai meikkipussissa, niin että kaikki oli tahmeena :)

Ei meikkimuisto, mutta kauneudenhoitoa kumminkin: Wellan vaahtosävytteet! Pullo maksoi muistaakseni 19 markkaa 1990-luvun lopussa ja siitä riitti lyhyille hiuksille ainakin kahteen käsittelyyn. Mä yritin epätoivoisesti saada vaaleanruskeista hiuksistani sillä oranssit. Tulos oli aina hiuksissa vähän läikikäs, mutta otsalla ja korvissa hyvinkin erottuva :) 2000-luvun alussa siirryin kestoväreihin, kun Schwarzkopf toi markkinoille Live-sarjan ja L´oreal omat Feriansa, joista löytyi silloiseen makuuni tarpeeksi räikeitä punasävyjä.