Miksi niin monet eivät tunnu tajuavan että kohteliaisuussyistä ikä arvioidaan aina alaspäin. Harva oikeasti näyttää nuoremmalta kuin on
Nauratti tää IS:n kyselykin (jutun lopussa), 64 % vastaa että luullaan nuoremmaksi ja vain 5 % että luullaan vanhemmaksi. Ja myönnän kyllä, että en itsekään ole rehellinen jos joku pyytää arvaamaan ikänsä.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005614390.html?utm_campaign=tf-IS&utm_…
Kommentit (70)
Minuakin luultiin 25-vuotiaana useissa tilanteissa n. 15-vuotiaaksi mutta seuraavien 5 vuoden aikana se lapsenpyöreys hävisi kasvoista ja lastensaannin myötä koko olemuskin jotenkin kulahti. Nyt 35-vuotiaana näytän mielestäni jopa ikäistäni vanhemmalta.
Itsekin mietin sitä kyselyä katsellessa samaa. Ikäni ja näköni on tullut esille Alkon kassalla ja töissä, mutta aniharvoinhan sitä oikeasti tapahtuu. Nämä Alkonkin kyselijät ovat varmaan lähinnä kesätyöläisiä olleet. Ja tosiaan jos joku on sitä mieltä, että näytän vanhemmalta, niin ei varmaan sanoisi sitä.
Vierailija kirjoitti:
No mulle on yleensä sanottu, että en ois ikinä sua noin vanhaks uskonu :p Kyseessä nuoret kollit jotka tietävät että olen vanhempi kuin he, mutta ei heillä lopulta ole käsitystä siitä kuinka paljon vanhempi :D
Kollit heruttaa, tiedät kyllä miksi!
Aika katkeransuolainen aloitus. Jännän monta yläpeukkua, mikä indikoi sitä, että palstalla ei juuri ole ikäistään nuoremman näköisiä.
Teen työtä ihmisten parissa, ja olen huomannut tiettyjä juttuja jotka yleensä vaikuttavat naisten kohdalla tuohon ikävaikutelmaan. Vanhemman näköiseksi tekee yleensä silmälasit, joiden malli on jo aikoja sitten mennyt pois muodista, esim. sellaiset neliskanttiset puolikehyksettömät ohutsankaiset lasit. Pottakampaus viivasuoralla otsatukalla. "Rempseä", sellainen tätimäinen puhetyyli. Myös tietty meikkityyli, esim. todella suttuinen eyeliner, tai paksut palkin muotoiset kulmakarvat joissa ei ole yhtään yritetty jäljitellä luonnollisen kulman lookia. Tunnen erään tällaisen ihmisen, joka on 26-vuotias, mutta näiden edellämainittujen seikkojen lisäksi ei näytä päivääkään alle 40-vuotiaalta :D
28-vuotiasta veljeäni luullaan muuten jatkuvasti alaikäiseksi tai vähintäänkin mun pikkuveljekseni (olen 22). Hänellä on tosi babyface ja sellainen teinipoikamainen olemus. Lähempää katsottuna huomaa kuitenkin, että iho ei ole enää teini-ikäisen iho.
Mä en tarvitse kohteliaisuutta kaupassa tai alkossa. Enkä muutenkaan. Moni on yllättynyt kuulessaan oikean iän. Siskoa ja äitiäkin luullaan nuoremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mjoo kohteliaisuus syistä minut joskus päästetään lapsen lipuilla sisälle jos en huomaa sanoa ikää. Kohteliaisuus syistä sanotaan, että esitettäisiin ammattikoulu/luukioikäiselle parisuhteeseen jos olisin sinkku.
Kohteliaisuus syistä vanhemmat ihmiset pahottaa mielensä kun kuulevat minun oikean ikäni ja sanovat että valehtelen.
Kohteliaisuus syistä kun haen apua, meinataan pistää nuorten linjalle mutta kaivetaan tietojani ja tajutaan etten olekkaan nuori ja toisen erehdys kerrotaan niinpäni että minussa olisi jotakin vikaa, koska annoin tahattomasti käsityksen että olisin nuorempi.
Ehkä tuo kaikki johtuu siitä, ettet oaaa yhdyssanoja.
Etkö "oaaa" kirjoittaa?
Näköjään en oaaaaa.
Minuakin hävettäisi nussia pilkkua ja kuitenkin mokata itse. Noloo...
Joku tuolla jo aiemmin sanoikin, ettei se ikäistään nuoremmalta näyttäminen ainakaan nuorehkolle aikuiselle naiselle ole välttämättä mikään hyvä juttu, päinvastoin! Olen 34 ja joutunut koko aikuisikäni todella hankaliin ja vaivaannuttaviin tilanteisiin kun ihmiset ovat luulleet mua nuoremmaksi ja ihan eri elämäntilanteessa olevaksi kuin oikeasti olen. Kun totuus tulee (yleensä epäsuorasti, kun mainitsen pitkästä parisuhteesta tms.) ilmi, toinen hämmästyy kovasti, minä huomaan sen ja vaivaannun, toinen vaivaantuu, ja sitten tuntuu että pitää jotenkin selitellä lisää elämäntilannettaan. Töissäkään en oikeasti enää jaksaisi kuunnella sitä "ootko vielä opiskelija" -kyselyä ja käydä taas läpi samaa selitystä kuinka olen valmistunut 10 vuotta sitten ja tehnyt sitä ja tätä ja nyt alaa vaihtamassa... ja silti toisella on epäilevä ilme, ihan kuin valehtelisin iästäni. Ahdistavaa. Joku papereiden kysely ei ole mitään noihin tilanteisiin verrattuna.
Onneksi nyt lapsen saannin ja univelkaisten vuosien jälkeen ikä alkaa näkyä. Tosin neljä kertaa olen vielä tämän vuoden puolella joutunut ikääni selittelemään, mutta kyllä peili kertoo että naamassa on alkanut se kulahtamisprosessi :P jospa vuoden parin sisään saisi jo olla rauhassa tuon ikäasian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mjoo kohteliaisuus syistä minut joskus päästetään lapsen lipuilla sisälle jos en huomaa sanoa ikää. Kohteliaisuus syistä sanotaan, että esitettäisiin ammattikoulu/luukioikäiselle parisuhteeseen jos olisin sinkku.
Kohteliaisuus syistä vanhemmat ihmiset pahottaa mielensä kun kuulevat minun oikean ikäni ja sanovat että valehtelen.
Kohteliaisuus syistä kun haen apua, meinataan pistää nuorten linjalle mutta kaivetaan tietojani ja tajutaan etten olekkaan nuori ja toisen erehdys kerrotaan niinpäni että minussa olisi jotakin vikaa, koska annoin tahattomasti käsityksen että olisin nuorempi.
Ehkä tuo kaikki johtuu siitä, ettet oaaa yhdyssanoja.
Tuoko tekee ihmisestä sitten aikuismaisen, että tehdään oma arvio asiasta, jolle joku ei voi mitään? Mistä sinä ylipäätänsä tiedät, että minä vilautan aina ensin jotain kirjotuspaperia, ennenkuin tekevät minusta arvion? Jotenkin surullista, että ihmiset tykkäävät tehdä tommosia arvioita ihmisistä joista ei oikeasti tiedä yhtään mitään ja vielä luulevat sen olevan sitä aikuismaisempaa käytöstä.
Tai sitten on ohjeistus, että kaikilta asiakkailta katsotaan paperit.