Miksi niin monet eivät tunnu tajuavan että kohteliaisuussyistä ikä arvioidaan aina alaspäin. Harva oikeasti näyttää nuoremmalta kuin on

Mua ihmetyttää että kuinka usein tuosta asiasta yleensä tulee puhetta ja miksi? Siis yleensä iästäkään?

Minulla kerran osui syntymäpäivä juuri sellaiseen ajankohtaan kun oltiin tunnettu vain vähän aikaa uusien opiskelukavereiden kanssa ja kysyin sitten huvikseen kuinka vanhaksi he minut arvelivat (kyseessä oli siis eri ikäisten ryhmä). Ja ihan rehellisiä vastauksia sieltä näytti tulevan. Oikea ikäni oli 23, mutta minua arvioitiin jopa 28 vuotiaaksi. Sitten oli 25. Jokunen pääsi oikeaankin ikään, mutta pääosin minua pidettiin vanhempana kuin olin. Propsit ainakin rehellisyydestä.

No niinpä. Pahimpia on tyypit, jotka oikein inttävät, että "kyllä mua monet sanoo nuoren näköseks, aina arvataan, että joku 22" (kun oikeesti ikä on jotain 35). Sit ite koittaa sanoa, että "aijjaa, kyllä mä oisin arvannut toisin, oothan sä nyt vanhemman näkönen kuin noi nuoret kaveris...". Ei mene vieläkään perille, niin sitten voi lopulta sanoa, että "onhan sulla vähän ryppyjäkin, kasvot jo vähän vanhemman kasvot". Lopulta toki päästään siihen, että toinen sanoo, että "et sä vaan tajua, oon mä oikeesti nuoren näkönen". Aha.

Meinaatko että ihan kohteliaisuuttaan kassa jättää myymättä alkoholia/tupakkaa jos nelikymppisellä asiakkaalla ei ole esittää voimassaolevaa henkilöllisyystodistusta (vanhentunut vain) hänelle pyydettäessä?

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko että ihan kohteliaisuuttaan kassa jättää myymättä alkoholia/tupakkaa jos nelikymppisellä asiakkaalla ei ole esittää voimassaolevaa henkilöllisyystodistusta (vanhentunut vain) hänelle pyydettäessä?

 64 % on tällaisia vai? Hehheh. Toki on niitä jotka ihan oikeastikin näyttävät selkäesti nuoremmilta, mutta heitä on ehkä 1-2 %.

Suurin osa näyttää ihan vaan ikäisiltään.

Ihan sama. Ei ole tapana kysellä minkä ikäiseksi mua luullaan.

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko että ihan kohteliaisuuttaan kassa jättää myymättä alkoholia/tupakkaa jos nelikymppisellä asiakkaalla ei ole esittää voimassaolevaa henkilöllisyystodistusta (vanhentunut vain) hänelle pyydettäessä?

Joskus tulee vastaan nelikymppiseltä näyttävä henkilö jonka pukeutuminen ja olemus vastaa 17-vuotiasta. On pakko kysyä henkkareita. Voihan kyse olla vaikka sairaudesta joka tekee selkeästi vanhemman näköiseksi.

Kassa

En kysele minkä ikäiseksi muut minua luulevat, mutta tulee se ilmi muutenkin. Esim viime viikolla oven takana kävi joku kaupustelija, avatessani oven kysyi että onko mun vanhemmat kotona. Täytän toukokuussa 29.

Minä taas olen ihan eri mieltä. Näen paljonkin nuorekkaita ihmisiä, joiden todellinen ikä on paljastunut luutua suuremmaksi. Eikä kyse ole siitä, että itse olisin ollut heitä kehumassa kohteliaisuuttani, sillä en ole näiden ihmisten kanssa jutellut ollenkaan. Ikä on tullut ilmi ihan muuta kautta.

Minulta ei kukaan ole koskaan pyytänytkään arvaamaan ikäänsä.

Ihan samalla tavalla kun ihminen voi näyttää ikäistään vanhemmalta, niin hän voi näyttää ikäistään nuoremmalta. Itselläni on ystäviä kummassakin kategoriassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko että ihan kohteliaisuuttaan kassa jättää myymättä alkoholia/tupakkaa jos nelikymppisellä asiakkaalla ei ole esittää voimassaolevaa henkilöllisyystodistusta (vanhentunut vain) hänelle pyydettäessä?

Joskus tulee vastaan nelikymppiseltä näyttävä henkilö jonka pukeutuminen ja olemus vastaa 17-vuotiasta. On pakko kysyä henkkareita. Voihan kyse olla vaikka sairaudesta joka tekee selkeästi vanhemman näköiseksi.

Kassa

Niin ja haluat siis kohteliaisuuttasi näpäyttää ja jättää kaupat tekemättä vaikka luet esitetystä vanhentuneesta henkilöllisyystodistuksesta ihmisen syntyneen 70-luvulla?

No mulle on yleensä sanottu, että en ois ikinä sua noin vanhaks uskonu :p Kyseessä nuoret kollit jotka tietävät että olen vanhempi kuin he, mutta ei heillä lopulta ole käsitystä siitä kuinka paljon vanhempi :D

Mulla yks kaveri (50 vee) luulee tosissaan olevansa kolmekymppisen näköinen. Kehuu itteänsä tyyliin 'kaikki sanoo että sä et voi olla vielä edes neljääkymmentä'. On joskus teininä juossut kilpaa jossain koulujen välisissä yleisurheiluskaboissa ja kerskuu joka välissä olevansa entinen urheilija. Totuus: on aivan ikäisensä näköinen ylipainoinen täti, ja ulkonäölleen täysin sokea. Ja auts kuinka rasittava keskustelukumppani!

Totta. Useimmat teistä näyttävät jo ryyppäämisenne perusteella vähintään 20 vuotta ikäänne vanhemmille. 

Jos itse ei ole ikäistään nuoremman näköinen tai oloinen niin ilmeisesti vaikea kuvitella, että kukaan muukaan on.

Monesti nämä nuoren näköiset ovat näitä, jotka ovat koko ikänsä olleet ikäisiään nuoremman näköisiä ja kärsineet siitä. En usko, että kohteliaisuussyistä esim. 10 vuotta nuoremmat lähestyvät tai työmaailmassa aikuista mutta nuoren näköistä luokitellaan samaan kastiin esim. harjoittelijoiden kanssa.

Mä en kanssa tajua, koska näen vain ikäisensä näköisiä ympärillä. Työpaikalla esim. ikähaitari on 26-62. Ei ikinä ketään nelikymppistä sekottaisi näihin meidän junioreihin. Ne on niin nuorennäköisiä oikeasti. Voi olla tyylikäs, nuorekas ja mitä vaan, mutta nelikymppinen on ihan toista kuin joku 25. Monesti kauniimpi ja paremmin kantaa itsensä, mutta ei se ikäero siitä silti häviä. Miksi pitäisi edes hävitä? Mikä ihanne se on näyttää 25-vuotiaalta sen enempää kuin 40-vuotiaalta tai 60-vuotiaalta. Jokainen elää kaikki vaiheet ja en mä haluaisi olla 25-vuotias, mutta en kyllä vielä eläkeiässäkään. Usein nämä omasta nuorekkuudesta puhuvat ovat ihan tavallisia ikäisekseen ja jotenkin katsovat naama kireänä itseään peilistä ihaillen. Äitini on näitä. Ikää 68 ja sanoo aina peilin edessä, että on nuorekas ikäisekseen. Noooo.... joo, sanotaan näin, että moni seitsemänkymppinen on rupsahtaneempi, mutta ei häntä kyllä 55-vuotiaaksikaan luule. Kun nostaa kaulan pitkäksi ja jotenkin vääntää naamaansa, niin ei huomaa niin ryppyjä. Kun on vakavana ja lukee vaikka jotain, niin kaikkihan siinä kaulasta lähtien jo roikkuu.

Ei nyt sentään aina. Esimerkiksi  alkoholilain mukaan alkoholirikkomukseen syyllistyy henkilö, joka tarjoaa alle 18-vuotiaalle alkoholijuomaa siten, että alaikäinen juopuu. Tarjoamista on kuitenkin pidettävä myös kokonaisuudessaan moitittavana ottaen huomioon alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet. Alaikäisen ikä ja kypsyysaste ovatkin arvioinnissa olennaisia: alkoholijuoman tarjoaminen 16-17 -vuotiaalle ei ole yhtä moitittavaa kuin alkoholijuoman tarjoaminen esimerkiksi 10-12 -vuotiaalle. Kuitenkaan esimerkiksi vähäisen alkoholimäärän tarjoaminen nuorelle perhepiirissä aterian yhteydessä ei ole rangaistavaa.

Alkoholilain mukaan vähittäismyyjä ei saa myydä alle 18-vuotiaalle alkoholijuomaa eikä alle 20-vuotiaalle väkevää alkoholijuomaa. Alkoholia ei myöskään saa myydä selvästi päihtyneelle, häiritsevästi käyttäytyvälle taikka kenellekään, jos on aihetta olettaa, että henkilö välittää alkoholia alkoholilain vastaisesti esimerkiksi alaikäiselle. Mainittujen vähittäismyyntikieltojen valvomisesta vastaa myyntitilanteessa kukin myyjä itsenäisesti, mistä syystä yksittäinen myyjäkin voi syyllistyä alkoholilain vastaiseen myyntiin.

Alkoholijuoman ostaminen alkoholin myyntipisteestä ja sen luovuttaminen alaikäiselle on rangaistavaa alkoholirikoksena. Tällainen alkoholijuoman välittäminen tai luovuttaminen ilman palkkiotakin on rangaistavaa siitä huolimatta, juopuuko nuori vai ei.

Niinpä kun minulta 30+ vuotiaalta mieheltä kysyttiin viimeksi paperit viikko sitten, niin tuskin minua alaiäisenä piti. Mutta myyjä oli ammattilainen, eikä ottanut riskiä ja kysyi henkkari varmuuden vuoksi. (Tuskin häntä paljoa muuteoin kiinnosti, että minkä ikäien minä tavanomaisten ruokaostosten lisäki kaksi lonkerotölkkiä ostanut olin) Muistaakseni myyjille on annettukin ohjeistus,, että, jos joku mahd. näyttää alle 30 vuotiaalta pitäsi kysyä henkkarit ja varmistaa siten voiko myydä vai ei.

Mä en ole ikinä edes ajatellut näyttäväni nuoremmalta, mutta useampi ihminen on ihmetellyt ikääni, kun se on jostain syystä paljastunut. Nuorena se ei haitannut. Nykyään ärsyttää, että olenkin sitten "ikäloppu", kun nuoremmaksi on luultu.

En ole koskaan ymmärtänyt tätä ikuisen nuoruuden tavoittelua.

Nuorena minua luultiin aina paljon vanhemmaksi, ei koskaan kysytty henkkareita missään, jos se nyt on joku kriteeri? Nykyisin olen vanha, mutta ehkä kohteliaisuuttaan (?) omien aikuisten lasteni ikäiset nuoret miehet yrittävät tutustua lähemmin....

Olen kyllä tyytyväinen;  nuorena lähenteli vanhat papat, nyt nuoret!

Ehkä ihminen ei itse osaa arvioida itseään, mutta toiset osaavat. Luulin erästä työkaveria noin 55-vuotiaaksi. Sain tietää, että hän on 62. Yleensä nämä nuorekkaat ovat valoisia ja positiivisia ihmisiä. Vaikka nauramisesta ryppyjä kuulemma tulee, silti iloisuus nuorentaa.

No mä  olen sitten vain kohdannut elämässäni äärettömän kohteliaita ihmisiä kun pyytämättä (en ikinä arvuuttele ikääni) iän tullessa esille ovat täysin hämmästyneitä. Ja kun vielä lisään pakettiin 4 lasta vastaus on aina: en kyllä ikinä uskoisi!  Esim 36v:nä kysyttiin paperit leffaan. Kohteliaisuudesta? 27v poikanen yritti kerran viikon verran tehdä tuttavuutta yhteisellä työmatkalla, sanoi ettei häntä vanhemmat naiset haittaa kun edellinen naisystäväkin oli 40v. Mutta minä olinkin tuolloin 50v

Mun isäni oli samanlainen babyface. Kun hän oli 75v häntä luultiin nuoremmaksi kuin mun 60v appiukkoani!

Nykyään kyllä kivut ja väsymys näkyy naamasta mutta ei mulla vieläkään ole kuin pari ryppyä kasvoissa + naururypyt silmäkulmissa. Decolté ihan sileä toisin kuin monilla 40+ ikäisillä ystävilläni

n57v