Mitä eroa on uhrilla ja uhriutujalla?

Vierailija kirjoitti:

Uhri on uhri aina.

Uhriutuja ei ole uhri koskaan ollutkaan. 

Molempia ei voi olla.

Olen eri mieltä. Uhriutuja voi olla myös oikeasti uhri, mutta jumiintuu siihen uhriksi joutumiseen, ei halua siitä koskaan yli päästäkään, ja raivostuu, jos muut eivät osoita "riittävää" sympatiaa ja kehtaavat vielä vihjata, että uhrikin olisi voinut ehkä tomia vähän viisaammin.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä uhri, uhriutuja vai molempia?

Elää väkivaltaisessa parisuhteessa. Avautuu muille ja herättää huolta muttei koskaan eroa.

Molempia. Jos häntä on lyöty, niin ainakin selkeä uhri. Paitsi jos poikaystävä sanoi häntä horoksi ja sitten kertoo kaikille kuinka on niin väkivaltaisessa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Lotta Lehtikari. Siinä se ero. Uhrille oikeasti tapahtuu jotain. Lotta sai käsikirjoituksen josta ei pitänyt ja ”joutui” kieltäytymään. Joku muu teki roolin. Mutta hän on metoo, metoo, minua kiusattiin käsikirjoituksella ja olen Louhimiehen uhri.

Sinä et taida ymmärtää mistä tässä on kysymys. Jos puhutaan näyttelijöistä, kyse on vallankäytöstä. Eli jos et suostu alistavaan,mielivaltaiseen työsuhteeseen, et saa töitä. Näin se usein menee. Ei ole reilua peliä. Näyttelijän kannalta kyse on leivästä, siis siitä, millä sinäkin laskusi maksat, rahasta- ja mahdollisuudesta saada tehdä hyviä töitä ja kehittyä näyttelijänä. Ajatteles, jos aina työpaikkaa hakiessa, missä tahansa alalla, pitäisi sitoutua siihen että työnantaja saa nöyryyttää, alistaa, häpäistä sinua. Eli menisit töihin pelko perseessä ja traumatisoituisit ihan siitä ilosta että saat tehdä työtä ja pystyt elättämään itsesi. Ja jos sanoisit että ei kiitos, minua ei saa kohdella huonosti, siihen loppuisivat työmahdollisuudet. Elelisit loppuelämäsi aktiivimallin parissa yrittäen saada niitä muutaman päivän työsuhteita (joissa tietysti myös- nyt te-toimiston pakottamana sinun olisi pakko alistua häpäisyyn ja väkivaltaan). Niin ja jos kieltäytyisit niistä vedoten oikeuteesi elää ilman väkivaltaa ja nöyryytystä, kuolisit sitten nälkään jossakin sillan alla. Kyseessä on perustavaa laatua oleva ja rakenteisiin ja ihmisen oikeuteen elättää itseään työllään- liittyvä ongelma. Että saako työnantaja häpäistä, nöyryyttää, alistaa. Näyttelijälle näyttelijäntyö tarkoittaa itsensä elättämistä siinä missä kaikkien muidenkin työ. Nyt on tullut esiin seksuaalinen ahdistelu- alistava vallankäyttö- ja trilogian kolmas osa, eli työn rahalliseen arvoon liittyvä hyväksikäyttö odottaa vielä vuoroaan. 

Uhri on esim koulukiusattu.

Uhriutuja on se kiusaaja jolle ei riitä että sai rääkätä toista, vaan se haluaa myös päästä paistattelemaan parrasvaloissa että hänellä on ollut vielä vaikeampaa ja hän katuu ihan hirmuisesti nyt ja nyyh byyh.

Tiedostaako uhriutuja itse, että uhriutuu, vai kokeeko hän olevansa oikeasti uhri?

Vierailija kirjoitti:

Tiedostaako uhriutuja itse, että uhriutuu, vai kokeeko hän olevansa oikeasti uhri?

Täällä kirjoittelevien miesten puheista olen päätellyt että ihan oikeasti kokevat olevansa uhreja kun naiset eivät anna heille vasten tahtoaan seksiä. Niin käsittämätöntä kuin se onkin. Ehkä tuo on jokin aivojen rakenteeseen liittyvä ongelma, koska järjellä tuota ei voi selittää.

Uhriutuminen on sumutusta, sillä manipuloidaan huomio pois itse ongelmasta. Uhriutuja pelaa pelejä. Uhriutuminen on usein vastaisku: henkilöä syytetään jostain, hän on itse tehnyt virheen tms. Sen sijaan, että hän myöntäisi sen ja pyytäisi anteeksi, hän kääntää huomion niihin vääryyksiin tai "vääryyksiin", joita on itse kohdannut. Hän syyttää muita omista virheistään tai liioittelusta tai valehtelusta ja haluaa näyttäytyä epäreilun ajojahdin kohteena. Oikeasti uhriutuja ei ole kärsinyt mistään muusta kuin siitä, että on nolosti jäänyt housut kintuissa kiinni ja nyt hävettää.

Esimerkiksi Panu Rajala pyrki uhriutumaan, kun häntä syytettiin häirinnästä.

Ihminen, joka on oikeasti joutunut väkivallan, syrjinnän tai häirinnän kohteeksi on uhri. Ei ole mitään väärää siinä, että kurjat kokemukset sattuvat. Syystä mielensä pahoittava ei ole uhriutuja vaan uhri.

Koska uhri usein saa myötätuntoa, jotkut pyrkivät ottamaan tämän roolin itselleen, vaikka se kärsimys puuttuu. Uhriutuja esittää olevansa uhri.

Niin, on helpompi itselleenkin uskotella olevansa uhri kuin että olisi itse tehnyt toisesta uhrin.

Uhri joutuu uhriksi vastoin tahtoaan. 

Uhrautuja heittäytyy kynnysmatoksi ja nyrkkeilysäkiksi itse omasta valinnastaan.

Uhri taistelee elämästään, uhriutuja tarjoaa sitä kultavadilla kiduttajalleen.

Vierailija kirjoitti:

Lotta Lehtikari. Siinä se ero. Uhrille oikeasti tapahtuu jotain. Lotta sai käsikirjoituksen josta ei pitänyt ja ”joutui” kieltäytymään. Joku muu teki roolin. Mutta hän on metoo, metoo, minua kiusattiin käsikirjoituksella ja olen Louhimiehen uhri.

Lotta sopi ohjaajan kanssa yhdestä käsikirjoituksesta suostuessaan leffaan. Kaksi viikkoa ennen kuvausten alkamista Lotta sai uuden käsikirjoituksen jossa oli 12 uutta roisia seksikohtausta, joista yhdessä hänen alapäästään olisi pitänyt kaivaa kortsua. Kieltäytymisen jälkeen Lotta oli puoli vuotta työttömänä koska sen verran aikaa Louhimies oli häntä pyytänyt varamaan elokuvaa varten kalenteriinsa. Lotta menetti toimeentulonsa puoleksi vuodeksi törkeän epäreilulla tavalla. Lotta oli oikeasti Louhimiehen mielivallan ja kiristyksen ja kyseenalaisten toimintapojen uhri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhri on uhri aina.

Uhriutuja ei ole uhri koskaan ollutkaan. 

Molempia ei voi olla.

Olen eri mieltä. Uhriutuja voi olla myös oikeasti uhri, mutta jumiintuu siihen uhriksi joutumiseen, ei halua siitä koskaan yli päästäkään, ja raivostuu, jos muut eivät osoita "riittävää" sympatiaa ja kehtaavat vielä vihjata, että uhrikin olisi voinut ehkä tomia vähän viisaammin.

No tuota jos on kyse vaikka pedofiilin uhrista niin en ihan näe tuota boldattua kohtaa sopivana. Itse asiassa suurimpaan osaan ei toimi. 

Uhri on tahtomattaan joutunut ikävään tilanteeseen. 

Uhriutujan mielestä kaikki hänen elämänsä vastoinkäymiset ovat ikävän tilanteen syytä, eikä kukaan muu voi kokea elämässään vastaavaa.

Marttyyri haluaa sääliä ja huomiota altistamalla itsensä ikävään tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lotta Lehtikari. Siinä se ero. Uhrille oikeasti tapahtuu jotain. Lotta sai käsikirjoituksen josta ei pitänyt ja ”joutui” kieltäytymään. Joku muu teki roolin. Mutta hän on metoo, metoo, minua kiusattiin käsikirjoituksella ja olen Louhimiehen uhri.

Lotta sopi ohjaajan kanssa yhdestä käsikirjoituksesta suostuessaan leffaan. Kaksi viikkoa ennen kuvausten alkamista Lotta sai uuden käsikirjoituksen jossa oli 12 uutta roisia seksikohtausta, joista yhdessä hänen alapäästään olisi pitänyt kaivaa kortsua. Kieltäytymisen jälkeen Lotta oli puoli vuotta työttömänä koska sen verran aikaa Louhimies oli häntä pyytänyt varamaan elokuvaa varten kalenteriinsa. Lotta menetti toimeentulonsa puoleksi vuodeksi törkeän epäreilulla tavalla. Lotta oli oikeasti Louhimiehen mielivallan ja kiristyksen ja kyseenalaisten toimintapojen uhri.

Kohtaukset taisivat vieläpä poistua tilalle valitulta näyttelijältä. "Mutta käsikirjoitukset muutenkin muuttuu koko ajan"...