Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Taas äitipuoliasiaa. Mies haluaisi ekan lapsensa meille asumaan koska

Vierailija
20.03.2018 |

lapsen äiti on nykyään alkoholisti. Kuitenkin hän hoitaa ongelmaansa, ei useinkaan ilmeisesti ole humalassa (enää ainakaan) lapsen läsnä ollessa, ja on aina saanut hoidettua lapsen. On semmoinen kiltti ja herkkä ihminen, jolla on ongelmia, mutta rakastaa lasta aidosti. Koulusta tai sossupuolelta ei olla niin huolissaan että oltaisiin lasta ottamassa pois. Mieheni kuitenkin harkitsee oikeustoimin hakea lähihuoltajuutta. Minusta se ei ole välttämättä hyvä asia. Lapsi on 10-vuotias, on koko ikänsä asunut äidillään ja haluaa asua vastakin. Hänellä on siellä lemmikkejä, meille ei voi ottaa lastemme allergioiden takia. Meillä on neljä pientä lasta jotka vievät sekä ajan että huomion. Minä kunnioittaisin lapsen omaa mielipidettä tässä. Lisäksi lapsen äiti musertuisi jos menettäisi ainokaisensa, ja saattaisi luisua pahaankin alamäkeen jolloin tuloksena ehkä se, että lapsi menettäisi äitinsä kokonaan. Nyt kuitenkin pysyy suht kuosissa ja yrittää tosissaan.
Mitä mieltä olette, tuenko miestä vai yritänkö saada hänet luopumaan aikeistaan?

Kommentit (87)

Vierailija
41/87 |
20.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selvästi tilanne missä molempi pahempi. 10-vuotias lapsi on vielä pieni, eikä kykene ymmärtämään tilannettaan selkeästi. Eläminen alkoholisoituneen äidin kanssa on hänelle normaali, hän ei tiedä sen paremmasta. Vaikka käytännönasiat hoituisivatkin, vaikuttaa silti humalassa oleva äiti lapseensa. Humalaisen vuorovaikutustaidot eivät ole esimerkillisiä. Pahinta se, että lapsi luulee tämän olevan normaalia. Näin itsekin alkoholistiperheen lapsena tiedän. Ruokaa ja vaatetta sain, ja saan nyt aikuisena syödä masennuslääkkeitä ja käydä al-anonissa.

Teillä kuten sanoit, ei tultaisi välittämään lapsesta tarpeeksi. Muut pienet menevät edelle, ja lapsi aistii tämän jo nyt ja haluaa jäädä äidilleen. Hän ei halua olla vaivaksi ja tulla paikkaan, johon ei ole edes tervetullut. Äitinsä sentään yrittää ja rakastaa.

Teillä on nyt muutama vuosi aikaa. Tällä hetkellä tarinan sankari on isä, joka edes yrittää ajatella lapsen parasta. 13-14 vuotiaana lähtee, ja sitten teinin kapinoidessa ja käyttäytyessä tuhoutuvasti voitte syyttää vain itseänne. Huumeita, alkoholia, rikoksia tai jos hyvin käy, pelkkää masennusta.

Sääliksi käy.... Oikeasti tuli aika paha olo :/

Vierailija
42/87 |
20.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Toivottavasti lapsi jää äidilleen ja äiti jatkaa toipumista. Perusteesi ovat järkevät, vaikea kuvitella mitä mies vastaa niihin.

Tuli vielä sellainen mieleen, että äidin musertuminen lapsen menettäessään on todennäköistä, kuten kirjoitat. Onko mies tietoinen siitä, että hän on omilla toimillaan silloin vastuussa siitä? Jaksaako hän kantaa sen vastuun ja seuraukset lapselleen ja äidille? Vai vyöryttääkö hän kaiken vastuun äidin harteille? 

Eiköhön se äiti kuule ihan itse ole vastuussa julmisestaan. Ei ole lapsen tehtävä toimia minään kannattelijana ja tukipilarina.

Äiti on vastuussa omasta juomisestaan, tietysti. Hän on myös vastuussa siitä, mitä hänen juomisestaan lapselle seuraa. Mutta myös aikuiset ovat vastuussa toisistaan, jos heillä on yhteinen lapsi. Ihan riippumatta siitä ovatko enää yhdessä vai ei, lapsi sitoo heidät yhteen. 

Lapsi + liiallinen alkoholinkäyttö tekee ongelmallisen yhtälön. Olisipa ap kertonut noista sijoituksista jo avauksessa. Mutta ymmärrän myös ap:n argumentit (avauksessa). Tässä alkaa olla oikean tragedian ainekset koossa ja se on lapsen tragedia, ei hänen vanhempiensa tai isän uuden vaimon. 

Taidan perua aiemman kannanottoni, että lapsi jääköön äidilleen. Tein sen avauksen tietojen pohjalta. Otsikko oli harhaanjohtava: ei tässä mistään äitipuoliasiasta ole kyse, vaan lapsesta. Onko mies ap:n mainitsemien neljän lapsen biol. isä vai isäpuoli (vaikuttaa 10-vuotiaan ja neljän muun suhteisiin)? 

Lapsi saattaa olla fyysisesti turvassa äinisä luona, mutta onko henkisesti? 

16

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/87 |
20.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Selvästi tilanne missä molempi pahempi. 10-vuotias lapsi on vielä pieni, eikä kykene ymmärtämään tilannettaan selkeästi. Eläminen alkoholisoituneen äidin kanssa on hänelle normaali, hän ei tiedä sen paremmasta. Vaikka käytännönasiat hoituisivatkin, vaikuttaa silti humalassa oleva äiti lapseensa. Humalaisen vuorovaikutustaidot eivät ole esimerkillisiä. Pahinta se, että lapsi luulee tämän olevan normaalia. Näin itsekin alkoholistiperheen lapsena tiedän. Ruokaa ja vaatetta sain, ja saan nyt aikuisena syödä masennuslääkkeitä ja käydä al-anonissa.

Teillä kuten sanoit, ei tultaisi välittämään lapsesta tarpeeksi. Muut pienet menevät edelle, ja lapsi aistii tämän jo nyt ja haluaa jäädä äidilleen. Hän ei halua olla vaivaksi ja tulla paikkaan, johon ei ole edes tervetullut. Äitinsä sentään yrittää ja rakastaa.

Teillä on nyt muutama vuosi aikaa. Tällä hetkellä tarinan sankari on isä, joka edes yrittää ajatella lapsen parasta. 13-14 vuotiaana lähtee, ja sitten teinin kapinoidessa ja käyttäytyessä tuhoutuvasti voitte syyttää vain itseänne. Huumeita, alkoholia, rikoksia tai jos hyvin käy, pelkkää masennusta.

Sääliksi käy.... Oikeasti tuli aika paha olo :/

Tämä ja ap:n kannattaisi oikeasti miettiä sitä, että tämä on hänen lastensa isosisko. Hänestä otetaan mallia ja hän on se jota katsotaan ihailevasti ylöspäin. Kun hyväksyt myös tuon lapsen osaksi perhettäsi, se on hyväksi omillekkin lapsillesi. Voit ohjata koko katrasta oikeaan suuntaan. Muuten heillä on pian elämässään todella jännittävä isosisko.

Vierailija
44/87 |
20.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Antaa lapsen olla äitinsä luona. Jos alkoholi on paha ongelma, niin sitten sijaiskotiin. Tuskin teillä asuminen onnistuu, kun on jo monta lasta ennestään etkä ilmeisesti ole innostunut ottamaan yhtä lisää.  Tyttö tulee kohta murrosikään ja kaikki vanhempien erosta, alkoholista sun muusta koetut ongelmat nousee pintaan. Et varmaankaanhalua taistella niiden kanssa. Ja tuskinpa miehesikään haluaa. Ei vaan osaa ennkoida tulevaa.

Vierailija
45/87 |
20.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

jolia kirjoitti:

Antaa lapsen olla äitinsä luona. Jos alkoholi on paha ongelma, niin sitten sijaiskotiin. Tuskin teillä asuminen onnistuu, kun on jo monta lasta ennestään etkä ilmeisesti ole innostunut ottamaan yhtä lisää.  Tyttö tulee kohta murrosikään ja kaikki vanhempien erosta, alkoholista sun muusta koetut ongelmat nousee pintaan. Et varmaankaanhalua taistella niiden kanssa. Ja tuskinpa miehesikään haluaa. Ei vaan osaa ennkoida tulevaa.

Ymmärrän että tämä oli provo, mutta tuli silti mieleen että luuleekohan ihmiset oikeasti että sijaisperheet on jotain superperheitä ja että on jotenkin parempi lykätä lapsi tuollaiseen superperheeseen, jossa ongelmat taianomaisesti ratkotaan. Tavallisia perheitähän ne sijaisperheetkin ovat. Kantavat vain vastuuta toisten lapsista, kun lasten omat vanhemmat luikertelevat kuka minnekkin karkuun, toiset uusperheisiin, toiset päihteisiin.

Vierailija
46/87 |
20.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsi asumaan isänsä luo, tapaamisen äidin (ja äidin luokse jäävien lemmikkien) kanssa säännöllisesti. Lapsella on oikeus päihteettömään lapsuuteen eikä lapsi ole vastuussa oman vanhempansa alkoholismista tai mielenterveydestä. Lasta ei pidä käyttää alkoholisoituneen äidin terapiakoirana. Jos lapsen menettäminen suistaa äidin ahdinkoon, niin silloin äidille tarvitaan apua. Se voisi toisaalta myös toimia herätyksenä äidille, joka ehkä saisi kasattua itsensä ja ryhdistäytyisi.

Tämä.Olen itse alkoholistin lapsi ja kylläiseksi jättää elämänikäiset arvet kun lapsena joutui pelkäämään .

Lapsi ehdottomasti isän hoitoon, lapsella on oikeus päihteettömän perheeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/87 |
20.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoholisti joko ei ole koskaan humalassa tai sitten on humalassa, alkoholistista ei edes aina näy ulospäin kännin taso.

Välitilaa ei ole. Mies on huolissaan lapsesta, lapsi ei ole äidin terapialelu.

Vierailija
48/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista. Ymmärrän tavallaan kantanne, mutta kuitenkin tuon toisen sijoituksen jälkeen äiti sitoutui käymään a-klinikalla hakemassa valvotusti hakemassa antabuksen säännöllisesti, ja sen jälkeen heillä on mennyt selkeästi paremmin. Mulle ei ainakaan välity, että lapsi olisi äidistä huolissaan. On meillä joka toinen viikonloppu + lomilla pitemmästi ja selkeästi aina loppuajasta jo kaipaa kotiin, lemmikkejään ja sitä omaa tilaa ja rauhaa (meillä miehen eli isänsä kanssa yhteiset lapset 4kpl 6v-6kk vauva..)  ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen kiltin juopon lapsi, siis yh äiti myös oli kyseessä. En tiedä olenko poikkeus vai enkö vaan itse tajua vielä, mutta ei se muhun mitään suuria jälkiä jättänyt. Tai traumoja. Ainoa mikä ärsytti oli liian halaileva äiti humalassa. Kaiken sain aina  minkä tarvitsin. Ja ei se joka päivä juonut.

Vierailija
50/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mullakin kaveri, joka asui alkoholisti perheessä. Piti sitä lapsena normaalina ja nyt 40-kymppisenä on vihanen ja katkera, kun muut aikuiset eivät tulleet väliin. Ei ole lapsen tehtävä ratkaista tuota tilannetta. Tottakai isän pitää ottaa tyttö ja rakastaa samoin kuin nuorempia lapsiaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehesi ei tule saamaan lastaan oikeusteitse vaikka mikä olisi, sano minun sanoneen. Ehkä sitten kun lapsen henki on uhattuna, jos silloinkaan. Isän lähihuoltajuus on tabu, äiti on aina äiti, vaikka lapsella olisi paremmat oltavat toisella vanhemmallaan.

Surullista.

Vierailija
52/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi asumaan isänsä luo, tapaamisen äidin (ja äidin luokse jäävien lemmikkien) kanssa säännöllisesti. Lapsella on oikeus päihteettömään lapsuuteen eikä lapsi ole vastuussa oman vanhempansa alkoholismista tai mielenterveydestä. Lasta ei pidä käyttää alkoholisoituneen äidin terapiakoirana. Jos lapsen menettäminen suistaa äidin ahdinkoon, niin silloin äidille tarvitaan apua. Se voisi toisaalta myös toimia herätyksenä äidille, joka ehkä saisi kasattua itsensä ja ryhdistäytyisi.

Tämä.Olen itse alkoholistin lapsi ja kylläiseksi jättää elämänikäiset arvet kun lapsena joutui pelkäämään .

Lapsi ehdottomasti isän hoitoon, lapsella on oikeus päihteettömän perheeseen.

Ei kaikki alkoholistit ole pelottavia. Mä en pelännyt koskaan. Alkoholi teki leppoisammaksi. Jos tytön äiti kykenee olemaan juomatta, niin en lähtisi tyttöä väkisin muuttamaan. Mutta lapsen tehtävä ei tosiaan ole huolehtia vanhemmastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi asumaan isänsä luo, tapaamisen äidin (ja äidin luokse jäävien lemmikkien) kanssa säännöllisesti. Lapsella on oikeus päihteettömään lapsuuteen eikä lapsi ole vastuussa oman vanhempansa alkoholismista tai mielenterveydestä. Lasta ei pidä käyttää alkoholisoituneen äidin terapiakoirana. Jos lapsen menettäminen suistaa äidin ahdinkoon, niin silloin äidille tarvitaan apua. Se voisi toisaalta myös toimia herätyksenä äidille, joka ehkä saisi kasattua itsensä ja ryhdistäytyisi.

Tämä.Olen itse alkoholistin lapsi ja kylläiseksi jättää elämänikäiset arvet kun lapsena joutui pelkäämään .

Lapsi ehdottomasti isän hoitoon, lapsella on oikeus päihteettömän perheeseen.

Ei kaikki alkoholistit ole pelottavia. Mä en pelännyt koskaan. Alkoholi teki leppoisammaksi. Jos tytön äiti kykenee olemaan juomatta, niin en lähtisi tyttöä väkisin muuttamaan. Mutta lapsen tehtävä ei tosiaan ole huolehtia vanhemmastaan.

Kaksi kiireellistä sijoitusta jo takana, ja lapsella olisi oma kunnollinen vanhempi ja koti olemassa, ja vanhempi, joka haluaa hänestä huolehtia. Joku tolkku nyt tähän.

Kuinka moni äiti jättäisi lapsensa isälle, jolta on lapsi jo kahdesti kiireellisesti sijoitettu. Ei kukaan kunnollinen äiti!

Vierailija
54/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miehesi ei tule saamaan lastaan oikeusteitse vaikka mikä olisi, sano minun sanoneen. Ehkä sitten kun lapsen henki on uhattuna, jos silloinkaan. Isän lähihuoltajuus on tabu, äiti on aina äiti, vaikka lapsella olisi paremmat oltavat toisella vanhemmallaan.

Surullista.

Ei ole totta. Nykyään pyritään muutenkin tasa-arvoisuuteen, ja tässä on aika vakava tilanne taustalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP on mennyt ottamaan ukon jolla on aiempia lapsia toisen naisen kanssa. Nyt on pelko perseessä kun tajuaakin että ukon pitää olla isä myös toisen akan pennulle. AP pelkää että joutuu hoitamaan toisen lasta. Noh tästä syystä ei koskaan kannata ottaa puolisoa jolla on jo aiempia lapsia.

Vierailija
56/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Ymmärrän tavallaan kantanne, mutta kuitenkin tuon toisen sijoituksen jälkeen äiti sitoutui käymään a-klinikalla hakemassa valvotusti hakemassa antabuksen säännöllisesti, ja sen jälkeen heillä on mennyt selkeästi paremmin. Mulle ei ainakaan välity, että lapsi olisi äidistä huolissaan. On meillä joka toinen viikonloppu + lomilla pitemmästi ja selkeästi aina loppuajasta jo kaipaa kotiin, lemmikkejään ja sitä omaa tilaa ja rauhaa (meillä miehen eli isänsä kanssa yhteiset lapset 4kpl 6v-6kk vauva..)  ap

Lapset ovyt lojaaleja myös sellaisia vanhempia kohtaan, jotka ovat täysin kyvyttömiä vanhemmiksi. Sulle ei välity, että lapsi olisi äidistä huolissaan, koska lapsi ei sitä sinulle näytä. Tuskin olet ainakaan kirjoitustesi perusteella tälle lapselle läheinen ja luotettava aikuinen, jolle hän avautuisi asioistaan.

Isä on lapsesta huolissaan, joten lapsi koittaa mahdollisuuksiensa mukaan näyttää, että äidin luona on kaikki hyvin, ettei kuormittaisi isäänsä vielä enemmän.

T.Alkoholistin aikuinen lapsi

Vierailija
57/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi asumaan isänsä luo, tapaamisen äidin (ja äidin luokse jäävien lemmikkien) kanssa säännöllisesti. Lapsella on oikeus päihteettömään lapsuuteen eikä lapsi ole vastuussa oman vanhempansa alkoholismista tai mielenterveydestä. Lasta ei pidä käyttää alkoholisoituneen äidin terapiakoirana. Jos lapsen menettäminen suistaa äidin ahdinkoon, niin silloin äidille tarvitaan apua. Se voisi toisaalta myös toimia herätyksenä äidille, joka ehkä saisi kasattua itsensä ja ryhdistäytyisi.

Tämä.Olen itse alkoholistin lapsi ja kylläiseksi jättää elämänikäiset arvet kun lapsena joutui pelkäämään .

Lapsi ehdottomasti isän hoitoon, lapsella on oikeus päihteettömän perheeseen.

Ei kaikki alkoholistit ole pelottavia. Mä en pelännyt koskaan. Alkoholi teki leppoisammaksi. Jos tytön äiti kykenee olemaan juomatta, niin en lähtisi tyttöä väkisin muuttamaan. Mutta lapsen tehtävä ei tosiaan ole huolehtia vanhemmastaan.

Kaksi kiireellistä sijoitusta jo takana, ja lapsella olisi oma kunnollinen vanhempi ja koti olemassa, ja vanhempi, joka haluaa hänestä huolehtia. Joku tolkku nyt tähän.

Kuinka moni äiti jättäisi lapsensa isälle, jolta on lapsi jo kahdesti kiireellisesti sijoitettu. Ei kukaan kunnollinen äiti!

Ihan liikaa tuijotatte nyt noita sijoituksia. Se on oikeasti ihan siitä yhdestä työntekijästä kiinni tehdäänkö se vai ei. Humalainen huoltaja toki täyttää sen kriteerin että voidaan tehdä, mutta iso lapsi ja muita selviä aikuisia paikalla - onko tässä sitten lapsella joku hengenhätä? Minä vastaan että ei. Tän puolesta puhuu myös ap:n kertoma, että äiti sai lapsen pian takaisin. Ei ne sossutkaan mitään erehtymättömiä ole, sillä alalla on pulaa, ja tyttöset suoraan koulun penkiltä joutuu tosi vastuullisiin töihin.

Vierailija
58/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi asumaan isänsä luo, tapaamisen äidin (ja äidin luokse jäävien lemmikkien) kanssa säännöllisesti. Lapsella on oikeus päihteettömään lapsuuteen eikä lapsi ole vastuussa oman vanhempansa alkoholismista tai mielenterveydestä. Lasta ei pidä käyttää alkoholisoituneen äidin terapiakoirana. Jos lapsen menettäminen suistaa äidin ahdinkoon, niin silloin äidille tarvitaan apua. Se voisi toisaalta myös toimia herätyksenä äidille, joka ehkä saisi kasattua itsensä ja ryhdistäytyisi.

Tämä.Olen itse alkoholistin lapsi ja kylläiseksi jättää elämänikäiset arvet kun lapsena joutui pelkäämään .

Lapsi ehdottomasti isän hoitoon, lapsella on oikeus päihteettömän perheeseen.

Ei kaikki alkoholistit ole pelottavia. Mä en pelännyt koskaan. Alkoholi teki leppoisammaksi. Jos tytön äiti kykenee olemaan juomatta, niin en lähtisi tyttöä väkisin muuttamaan. Mutta lapsen tehtävä ei tosiaan ole huolehtia vanhemmastaan.

Kaksi kiireellistä sijoitusta jo takana, ja lapsella olisi oma kunnollinen vanhempi ja koti olemassa, ja vanhempi, joka haluaa hänestä huolehtia. Joku tolkku nyt tähän.

Kuinka moni äiti jättäisi lapsensa isälle, jolta on lapsi jo kahdesti kiireellisesti sijoitettu. Ei kukaan kunnollinen äiti!

Ihan liikaa tuijotatte nyt noita sijoituksia. Se on oikeasti ihan siitä yhdestä työntekijästä kiinni tehdäänkö se vai ei. Humalainen huoltaja toki täyttää sen kriteerin että voidaan tehdä, mutta iso lapsi ja muita selviä aikuisia paikalla - onko tässä sitten lapsella joku hengenhätä? Minä vastaan että ei. Tän puolesta puhuu myös ap:n kertoma, että äiti sai lapsen pian takaisin. Ei ne sossutkaan mitään erehtymättömiä ole, sillä alalla on pulaa, ja tyttöset suoraan koulun penkiltä joutuu tosi vastuullisiin töihin.

Suomessa lapset saa hyvinkin ikävissä tilanteissa toistuvasti takaisin. 10v ei ole iso lapsi, vaan tarvitsee vielä illan ja yön yli hoitajan.

Ja normaaliin kotiin ei todellakaan tule mitään sossuja arvioitaan tekemään, ei meillä ole koskaan käynyt, saati toistuvasti tilanteessa, missä ollaan humalassa.

Miten kukaan ihminen voi oikeasti olla näin itsekäs.

Ja miksi lapsi on isänsä luona noin vähän? Muutenkin viikko/viikko on tutkitusti lapselle paras. Ja nyt vielä tuollainen äiti!

Vierailija
59/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lapsi on vasta kymmenen niin miten olette ehtineet tehdä neljä lasta miehen kanssa? Menitkö väliin aiempaan perheeseen, ap? Minä en kyllä antaisi tuollaiselle lapsensa ja puolisonsa hylkääjälle kamalasti pisteitä huoltajana. Turha sotkea äidin ja lapsen arkea.

Vierailija
60/87 |
21.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai ai kun kirjotus herättää peppukipua näiden pyhien mammojen sielussa. Yleensä äitipuolet lytätään armotta kasaan ja hoetaan, ettei itsekkäällä äitipuolella ja tossukalla isällä ole oikeutta saada lasta koskaan luokseen, sillä äiti on pyhä ja äitipuoli paha. Nyt kun äitipuoli ei haluakaan lasta luokseen, on äitipuoli jälleen kerran paha. Koittakaa jo hirviömammat päättää. Te vaihdatte puolta aina sen mukaan, miten on parasta haukkua äitipuolta. Ja sitten kirjoitatte teatraalisesti "voi lapsiparkaa" ja laitatte kyynelhymiön perään. Mistään muusta ette ole huolissanne kuin siitä, että äitipuoli voi merkitä miehen lapselle jotain. Te pelkäätte miehenne lähtevän uuden naisen matkaan, mitään muuta te ette pelkää niin paljoa.