Kaikki äidit, millaisen tyttöystävän toivoisitte pojallenne

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani tyttöystävä on tumma versio salkkareiden Isabellasta. Eli vastakohta tuolle olisi ollut kiva.

Ai siis vaalea Isabella?

Joku vaikka afrikkalainen alkuasukas. Taikauskoisesta perheestä. Rääväsuinen. Penkistä vähintään pojan paino ylös.

Vähänkö meillä juttua riittäisi, ja joskus joutuisi hyväntahtoisesti käsirysylläkin osoittamaan, kuinka paljon me välitetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin miniän, joka jatkaa perheemme perinteitä sitten kun minusta aika jättää. Haluaisin miniän olevan uskollinen ja rakastava vaimo pojalleni, sekä rakastava ja huolehtiva äiti lapsenlapsilleni. Toivoisin hänen olevan ei-wt, eli ei shokkitukkaa, tatuointeja eikä lävistyksiä, vaan terveet elintavat, säädylliset vaatteet jne. Haluaisin hänen voivan tulla osaksi perhettämme, kuten minäkin olen aikoinani tullut osaksi mieheni perhettä. 

Ai kamala. Millaisia ne perinteet on, ettei poikasi pysty niitä jatkamaan? Omat pojat saa ottaa meidän perheen perinteitä miten haluavat, mutta ilman muuta ne pitää sovittaa myös puolison puolen perinteisiin.

Omalla pojalla on ollut useita seurustelukumppaneita ja lähes kaikki olen tavannutkin paria ensimmäistä teini-iän tyttöystävää lukuunottamatta. Mitään vikaa en kenestäkään ole huomannut, mutta kahta eksää kaipaan kovasti. Erityisiä toiveita minulla ei ole, luotan pojan ihmistuntemukseen.

No kuule, poikani on menettänyt lapsena onnettomuudessa puolet sormistaan, joten on useitakin asioita, joita hän ei voi enää tehdä. Meidän perheellä on muutamia sukupolvia yhdistäviä perinteitä, jotka toistuvat korkeintaan kerran vuodessa, joten niiden opettaminen miniälle, eli käytännössä niiden lastenlapsille ja lastenlastenlapsille antaminen ei ihan kauhean suurta kidutusta ole. 

Nyt muakin alkoi kiinnostaa, mitä ovat kerran vuodessa tapahtuvat perinteet, joihin tarvitaan 10 tervettä sormea? Ymmärtäisin, jos kyse olisi jostain perinnekäsityömenetelmästä, mutta tuo kerran vuodessa ei varmaan nuoremmalle sukupolvelle riitä sellaisen oppimiseen. Ensin ajattelin kyseessä olevan jokin juhannuspurjehdus, mutta purjehdus ei välttämättä vaadi kymmentä tervettä sormea. Sulla ei ilmeisesti ole muita lapsia, jotka voisivat tämän taidon opettaa poikasi lapsillekin samalla kun opettavat omilleen?

Haluaisin tytölleni mukavan pojan joka olisi hieman kapinallinen mutta ei liikaa. Puolensa olisi myös osattava pitää, tyttö kun on aina ollut sellainen eikä toinen saa muutenkaan mikään ovimatto olla. Ajattelisi myös kuitenkin muiden tunteita eikä vain omaa napaansa.

Hauska ja vähän hupsu, mutta kuitenkin fiksu. Elämäniloinen. Sellainen jota kohtaan poika kokee oikeaa sielunkumppanuutta ja jonkq seurasta nauttii.

Fiksun ja kunnollisen tytön, joka kohtelee poikaani hyvin eikä hyväksikäytä emotionaalisesti tai taloudellisesti. Ei vakavia mielenterveysongelmia tai väkivaltaisia taipumuksia, ja on psyykeltään tasapainoinen ihminen jonka kanssa yhteiselo sujuu järkevästi ja hyvässä hengessä. Yhteiset arvot, tavoitteet ja mielenkiinnonkohteet pojan kanssa. Ymmärtää, että myös pojan perhe ja sukulaiset ovat yhtä tärkeitä kuin hänen omansa, eikä syrji ja eristä pojan sukulaisia millään tavalla.

Tärkeintä tietysti olisi että aidosti pitäisivät toisistaan ja heillä olisi onnellinen parisuhde.

Toivottu? Meillä on kyllä tarkasti määrätty millainen pitää olla. Esim meidän suvun naiset on aina tummahiuksisia, on pitkä lista monenlaista.

Kai te ootte varmistaneet että teidän mahdolliset tyttäret on myös näitä hillitysti meikattuja, taloudellisesti itsenäisiä, henkisesti tasapanoisia, perinteitä kunnioittavia ja kodinhengetär miniöitä?

Silloin kun mammat toivoo pojalleen tyttöystävää on se hyvin lähellä sitä mitä "ulitkin" toivovat itselleen. Silloin kun mammat yleisellä tasolla tuumii mitä miesten tulisi huolia ollaan taas todella kaukana siitä mitä omille pojille ja mitä "ulit" halutaan. Lisäksi mammat ei itse ole lähelläkään sitä mitä he pojilleen toivovat, mutta kumppaneittensa on ollut pakko huolia.

Muistakaa tama mitä toivoisitte pojillenne näkökulma silloin kun virtuaalisyljette ja -kynsitte miehiä toiveinensa.

Toisen poikani avomaimo on ikävä kyllä todella tympeä. Nalkuttaa ja valittaa pojalleni turhanpäiväisitä asioista ja mikään ei ole koskaan hyvin. Nalkuttaa ja valittaa myös muiden ihmisten kuullen. Jos poikani on ostanut esim. vahingossa väärää kahvia, niin siitä hän saa kuulla vähintään viikon ajan.

Vierailija kirjoitti:

Kai te ootte varmistaneet että teidän mahdolliset tyttäret on myös näitä hillitysti meikattuja, taloudellisesti itsenäisiä, henkisesti tasapanoisia, perinteitä kunnioittavia ja kodinhengetär miniöitä?

Kyllä, olen opettanut ja neuvonut tytärtäni. Olen itsekin hillitysti meikkaava, tyylikäs ja hoikka. Pidän kodin ja perheen siistinä. Huolehdin ruoka- ja perheasiat. Olen taloudellisesti ja mentaalisesti kunnossa.

Toivon näitä asioita myös poikani puolisolta.

Toivoisin, että poikani löytäisi positiivisesti ajattelevan ihmisen rinnalleen...Eniten harmittaisi joku epärehelliseltä vaikuttava nirppanokka, joka tuskin saisi katsettaan pois älypuhelimestaan edes ruokapöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mammat toivoo pojalleen tyttöystävää on se hyvin lähellä sitä mitä "ulitkin" toivovat itselleen. Silloin kun mammat yleisellä tasolla tuumii mitä miesten tulisi huolia ollaan taas todella kaukana siitä mitä omille pojille ja mitä "ulit" halutaan. Lisäksi mammat ei itse ole lähelläkään sitä mitä he pojilleen toivovat, mutta kumppaneittensa on ollut pakko huolia.

Muistakaa tama mitä toivoisitte pojillenne näkökulma silloin kun virtuaalisyljette ja -kynsitte miehiä toiveinensa.

Toivon pojalleni sellaista suhdetta kun minulla on hänen isänsä kanssa, varmasti moni muukin: rakastava, hyvä suhde, jossa kummallakin on hyvä olla ja kumpikin tekee osansa yhteisen hyvän eteen. Millä logiikalla en nyt sitten itse olekaan tuollainen? Ja erityisesti,  missä kohtaa ulit ovat kiinnittäneet huomiota henkisiin ominaisuuksiin? Kaikkea muuta on tullut kyllä vastaan hillityistä häpyhuulista neitsyenä pysymiseen, asioita joita en edes ajattele, saati toivo, poikani kumppanilta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mammat toivoo pojalleen tyttöystävää on se hyvin lähellä sitä mitä "ulitkin" toivovat itselleen. Silloin kun mammat yleisellä tasolla tuumii mitä miesten tulisi huolia ollaan taas todella kaukana siitä mitä omille pojille ja mitä "ulit" halutaan. Lisäksi mammat ei itse ole lähelläkään sitä mitä he pojilleen toivovat, mutta kumppaneittensa on ollut pakko huolia.

Muistakaa tama mitä toivoisitte pojillenne näkökulma silloin kun virtuaalisyljette ja -kynsitte miehiä toiveinensa.

Toivon pojalleni sellaista suhdetta kun minulla on hänen isänsä kanssa, varmasti moni muukin: rakastava, hyvä suhde, jossa kummallakin on hyvä olla ja kumpikin tekee osansa yhteisen hyvän eteen. Millä logiikalla en nyt sitten itse olekaan tuollainen? Ja erityisesti,  missä kohtaa ulit ovat kiinnittäneet huomiota henkisiin ominaisuuksiin? Kaikkea muuta on tullut kyllä vastaan hillityistä häpyhuulista neitsyenä pysymiseen, asioita joita en edes ajattele, saati toivo, poikani kumppanilta...

Kummatkin väitteet ovat tahallista vääristelyä, sekä häpyhuulet että neitsyys. Mutta irtoseksiharrastajaa ei kyllä moni "uli" toivoisi se on totta. Toivotko sinä pojallesi satoja napalankoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai te ootte varmistaneet että teidän mahdolliset tyttäret on myös näitä hillitysti meikattuja, taloudellisesti itsenäisiä, henkisesti tasapanoisia, perinteitä kunnioittavia ja kodinhengetär miniöitä?

Kyllä, olen opettanut ja neuvonut tytärtäni. Olen itsekin hillitysti meikkaava, tyylikäs ja hoikka. Pidän kodin ja perheen siistinä. Huolehdin ruoka- ja perheasiat. Olen taloudellisesti ja mentaalisesti kunnossa.

Toivon näitä asioita myös poikani puolisolta.

Haluaako poikasi vaimokseen äitinsä kopion?

Hyvät vuorovaikutustaidot omaava ja tunnetaitoinen.

Pahinta olisi jos paljastuisi, että on ollut koulukiusaaja.

Ai jos minä saisin päättää unelmaminiän? No lapsirakas, joustava, sinut itsensä kanssa, ei mielenterveysongelmia (miehelläni on ollut masennusta ja tiedän, että se on kumppanille raskasta).

Älykkyys plussaa.

Sellainen joka on poikani mielestä hänelle sopiva. Tyttöystäviä on ollutkin. Parhaita puheliaat ja avoimet, välittömät tytöt, ei kovin mustavalkoinen ajattelutapa, sydämen sivistystä toivoisin myös.

Vierailija kirjoitti:

Millaine olisi unelmien tyttö tai millaista ette ainakaan toivoisi? Onko jotain häiritseviä ominaisuuksia jotka menettelee tai sellaisia joita ei missään nimessä saisi olla? Vaikka poikahan sen päättää..

Tasapainoinen, terve itsetunto, empaattinen, tasainen luonne, toisen huomioon ottava. Sellaiset ominaisuudet kuin pojassanikin on.