Ei ihme että Suomessa rahat loppuu, tukien syytäminen on aivan uskomatonta!

Ei tukia makseta liikaa missään nimessä, vaan asuminen on aivan liian kallista Suomessa sekä palkat pienet. Myös julkinen liikenne on aivan liian kallista, sekä autoverotus jne. Suomi on kallis maa.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä,

Eihän tällaisessa systeemissä ole mitään järkeä 

Voithan aina ryhtyä kokoomuspoliitikoksi, joka ajaa kaikkien yhteiskunnan tukien poistamista. Olethan jo nytkin heidän trolllinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin ap. Tuet ovat aivan liian suuria ja ne revitään muiden veronmaksajien selkänahasta. Liian suuret tuet vähentävät ihmisten oma-aloitteisuutta huolehtia omasta elämästään. Kaikkein vaarallisin tilanne on nuorten osalta, joilla ei ole ammattia ja jotka tuudittautuvat siihen, että saavat tarvitsemansa tuet yhteiskunnalta. Jotain pitäisi ehdottomasti tehdä tämän kansan aktivoimiseksi.

Kerro missä ovat ne palkkatyöpaikat kaikille nuorille ja vähän vanhemmillekin äläkä lässytä siellä.

Kotonako sinä odotat että joku tulee ja tarjoaa sinulle töitä??

Perusta yritys. Aloita toiminimellä myymään osaamistasi. 

Oletko täysin avuton?  Toki jos et mitään osaa niin ei sulla ole mitään tarjottavakaan josta kukaan haluaisi mitään maksaa. 

Ei pelkkä yrityksen perustaminen elätä ketään. Pitää olla liikevaihtoa eli maksavia asiakkaita. Aika harva jos mikään toimiala on sellainen tyhjiö, millä ei olisi jo muita yrityksiä ennestään. Eli ei ole niin helppoa että vain perustetaan pulju ja kailotetaan että tulkaa meille asiakkaiksi ja homma on sillä selvä. Pitäisi olla jotain kilpailuetua näihin jo alalla oleviin toimijoihin verrattuna. Jos olet tehnyt hommia aiemmin alalla toisessa firmassa ja asiakkaat tuntevat sinut eli omaat kontakteja, se voi olla se millä pääset alkuun. Hinnalla kilpailu on yksi tapa saada asiakkaita, mutta silloin toiminnan kannattavuus tuppaa nousemaan haasteeksi.

Mutta näille ala yrittäjäksi -huutelijoille tällaisia asioita on turha selittää. Kunhan tykkäävät soittaa suutaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan niin menee. Kun itselle jää käteen muutama sata euroa enemmän kuin jollekin toiselle joka ei tee mitään, niin kyllä se vituttaa ihan sikana. Ja minä näen oman työni kautta tuota, kuinka paljon tuota yhteiskunnan rahaa oikein jaellaan.

Jos tuohon ajatusmalliin sortuu, tekee itselleen suuren vahingon. Ajattele niin että sinä saat työssä ollessa paljon näkyvyyttä, sosiaalisia kontakteja, opit ihmisistä, opit toimimaan erilaisten ihmisten parissa, voit saada uuden paremmin palkatun työpaikan, voit saada jopa ystäviä tai puolison, saat tyydytyksen siitä että olet itse tienannut rahasi ja kaiken mitä sillä maksat/ostat, ansaitset lomapäiviä (ansaittu loma on oikea loma, ei työttömyys sitä ole), ansaitset eläkettä (kukaan ei tiedä mikä se työttömän tilanne on esim 30-40v kuluttua, saako mitään eläkettä tai tukea) jne. Valtavasti sitä henkistä pääomaa joka työttömällä voi jäädä kokonaan saamatta. Puhumattakaan hyötyliikunnasta ja säännöllisestä elämänrytmistä. Tai toisten ihmisten arvostuksesta. Ehkä se nyt tuntuu pirulliselta ja katkeralta mutta jonain päivänä olet kiitollinen siitä että jaksoit puurtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin ap. Tuet ovat aivan liian suuria ja ne revitään muiden veronmaksajien selkänahasta. Liian suuret tuet vähentävät ihmisten oma-aloitteisuutta huolehtia omasta elämästään. Kaikkein vaarallisin tilanne on nuorten osalta, joilla ei ole ammattia ja jotka tuudittautuvat siihen, että saavat tarvitsemansa tuet yhteiskunnalta. Jotain pitäisi ehdottomasti tehdä tämän kansan aktivoimiseksi.

Kerro missä ovat ne palkkatyöpaikat kaikille nuorille ja vähän vanhemmillekin äläkä lässytä siellä.

Kotonako sinä odotat että joku tulee ja tarjoaa sinulle töitä??

Perusta yritys. Aloita toiminimellä myymään osaamistasi. 

Oletko täysin avuton?  Toki jos et mitään osaa niin ei sulla ole mitään tarjottavakaan josta kukaan haluaisi mitään maksaa. 

Nimenomaan kotona. Jos tulisit sieltä kivenkolostasi tällle vuosikymmenelle, huomaisit ettei työpaikolle enää niin vain mennä töitä kyselemään. Ovet ovat lukossa ja jos sisälle pääsetkin, vastassa on vahtimestari kysyen onko sovittua tapaamista ja kenen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan niin menee. Kun itselle jää käteen muutama sata euroa enemmän kuin jollekin toiselle joka ei tee mitään, niin kyllä se vituttaa ihan sikana. Ja minä näen oman työni kautta tuota, kuinka paljon tuota yhteiskunnan rahaa oikein jaellaan.

Jos tuohon ajatusmalliin sortuu, tekee itselleen suuren vahingon. Ajattele niin että sinä saat työssä ollessa paljon näkyvyyttä, sosiaalisia kontakteja, opit ihmisistä, opit toimimaan erilaisten ihmisten parissa, voit saada uuden paremmin palkatun työpaikan, voit saada jopa ystäviä tai puolison, saat tyydytyksen siitä että olet itse tienannut rahasi ja kaiken mitä sillä maksat/ostat, ansaitset lomapäiviä (ansaittu loma on oikea loma, ei työttömyys sitä ole), ansaitset eläkettä (kukaan ei tiedä mikä se työttömän tilanne on esim 30-40v kuluttua, saako mitään eläkettä tai tukea) jne. Valtavasti sitä henkistä pääomaa joka työttömällä voi jäädä kokonaan saamatta. Puhumattakaan hyötyliikunnasta ja säännöllisestä elämänrytmistä. Tai toisten ihmisten arvostuksesta. Ehkä se nyt tuntuu pirulliselta ja katkeralta mutta jonain päivänä olet kiitollinen siitä että jaksoit puurtaa. 

Mistä Työn Sankarin käsikirjasta copypastesit tuon?

Nuokin tuet tulee kaikille niille joilla on jo ennestään hyvät tulot.

Ei hätää kun vanhimmat lapset alkavat olla lähellä täysi-ikää ja tulee pelko tukien loppumisesta: tehdään lisää lapsia! Ei se mitään, että jo niillä viidellä olemassaolevalla on ADHD, oppimisvaikeuksia jne jne ja terapiaankin pitää kuskata. Kyllä sitä vielä siihen perään yhden vauvan voi tehdä, kyllä hoituu. Ja kun ei itse jaksa niin on perhetyöntekijää ja tukiperhettä ja muuta apuja. Yhteiskunta hoitaa.

Todellakaan tässä maassa ei matalapalkka-alalla lapsiperheiden vanhempien kannata edes hakea töitä, tukia riittää! Ja joillekin on täysin tuntematon sellainen ajatusmaailma,että tehdään vaan sen verran niitä lapsia kun jaksaa itse hoitaa... ??

Suomi on saanut maailmalla nimen tuttikansa, mikä osoittnee, että kehdosta hautaan voi koisia yhteiskunnan elättinä. Ei ihme, että rajoilla on tunkua. Ruotissakin asumistuki ei ole lainkaan tätä tasoa kuin täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan niin menee. Kun itselle jää käteen muutama sata euroa enemmän kuin jollekin toiselle joka ei tee mitään, niin kyllä se vituttaa ihan sikana. Ja minä näen oman työni kautta tuota, kuinka paljon tuota yhteiskunnan rahaa oikein jaellaan.

Elämä on valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan niin menee. Kun itselle jää käteen muutama sata euroa enemmän kuin jollekin toiselle joka ei tee mitään, niin kyllä se vituttaa ihan sikana. Ja minä näen oman työni kautta tuota, kuinka paljon tuota yhteiskunnan rahaa oikein jaellaan.

Jos tuohon ajatusmalliin sortuu, tekee itselleen suuren vahingon. Ajattele niin että sinä saat työssä ollessa paljon näkyvyyttä, sosiaalisia kontakteja, opit ihmisistä, opit toimimaan erilaisten ihmisten parissa, voit saada uuden paremmin palkatun työpaikan, voit saada jopa ystäviä tai puolison, saat tyydytyksen siitä että olet itse tienannut rahasi ja kaiken mitä sillä maksat/ostat, ansaitset lomapäiviä (ansaittu loma on oikea loma, ei työttömyys sitä ole), ansaitset eläkettä (kukaan ei tiedä mikä se työttömän tilanne on esim 30-40v kuluttua, saako mitään eläkettä tai tukea) jne. Valtavasti sitä henkistä pääomaa joka työttömällä voi jäädä kokonaan saamatta. Puhumattakaan hyötyliikunnasta ja säännöllisestä elämänrytmistä. Tai toisten ihmisten arvostuksesta. Ehkä se nyt tuntuu pirulliselta ja katkeralta mutta jonain päivänä olet kiitollinen siitä että jaksoit puurtaa. 

Just näin! Nämä ovat asioita, joita työssäkäyvät pitävät itsestäänselvyyksinä, mutta jotka eivät todellakaan sitä ole työttömälle. Lisäksi vielä se,että työttömän tulee jatkuvasti kestää oman ihmisarvonsa alenemista muiden silmissä ja kestää tilanteeseen liitettyä häpeää ja leimaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä,

En ollut pitänyt edes mahdollisena ajatusta että olisin lapsen kanssa kotona vanhempainrahan päättyessä. Olin luonnollisesti kuvitellut että myös tuo ensimmäinen vuosi lapsen kanssa kotona olisi tiukka, mutta mitä vielä.

Eihän tällaisessa systeemissä ole mitään järkeä, eihän minun kannata tehdä töitä kun saan lapsen kanssa kotona ollessa sen verran rahaa (kotihoidon tuet yms) että pärjään oikein hyvin (1500 + elatusaksu 250 euroa + lapsilisä 150 euroa) eli käteen 1900 euroa! Motivoiko palaamaan työelämään? Joo ei. 

Sinua ei siis kiinnosta eläkkeen kertyminen työelämästä, joten työelämän voi jättää vai?

Tuistahan valuu huomattava osa takaisin valtiolle verotuksen kauttaa mm. alvit ja mitä kaikkea muuta veroa onkaan. Ei siinä valtio siis varsinaisesti köyhdy, vaikka tukia antaa.

Toinen vaihtoehto on sitten sellainen, että ihmiset maksavat aivan kaiken itse mm. tienkäytöstä, infran kustannuksista, poliisin turvasta ja armeijan, sairaanhoidosta, vanhusten- ja lastenhoidosta, kouluttautumisesta jne. yksityisille yrityksille, jotka omistavat sen kaiken. Harvan palkka riittäisi, ei oikeastaan kenenkään. Työttömyyden tms. varalta ostettaisiin kalliita vakuutuksia yksityisiltä yrityksiltä.

Usassa ei ole juurikaan tukiaisia, mutta on siinä huippuvelkainen valtio. Johtuuko juuri siitä, ettei ole tukiaisia. Ruotsissa on hyvät tulonsiirrot, mutta on vähävelkaisempi Suomea. Näinkö tulonsiirrot velkaannuttavat maita? Epäilen. Entäs Italia, Kreikka? Kreikka velkaantuu koko ajan lisää, sosiaalitukia ei kai juurikaan ole.  Kreikassa on yksityistetty paljon, silti maa riutuu.

Pienen puolella kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan niin menee. Kun itselle jää käteen muutama sata euroa enemmän kuin jollekin toiselle joka ei tee mitään, niin kyllä se vituttaa ihan sikana. Ja minä näen oman työni kautta tuota, kuinka paljon tuota yhteiskunnan rahaa oikein jaellaan.

Jos tuohon ajatusmalliin sortuu, tekee itselleen suuren vahingon. Ajattele niin että sinä saat työssä ollessa paljon näkyvyyttä, sosiaalisia kontakteja, opit ihmisistä, opit toimimaan erilaisten ihmisten parissa, voit saada uuden paremmin palkatun työpaikan, voit saada jopa ystäviä tai puolison, saat tyydytyksen siitä että olet itse tienannut rahasi ja kaiken mitä sillä maksat/ostat, ansaitset lomapäiviä (ansaittu loma on oikea loma, ei työttömyys sitä ole), ansaitset eläkettä (kukaan ei tiedä mikä se työttömän tilanne on esim 30-40v kuluttua, saako mitään eläkettä tai tukea) jne. Valtavasti sitä henkistä pääomaa joka työttömällä voi jäädä kokonaan saamatta. Puhumattakaan hyötyliikunnasta ja säännöllisestä elämänrytmistä. Tai toisten ihmisten arvostuksesta. Ehkä se nyt tuntuu pirulliselta ja katkeralta mutta jonain päivänä olet kiitollinen siitä että jaksoit puurtaa. 

Just näin! Nämä ovat asioita, joita työssäkäyvät pitävät itsestäänselvyyksinä, mutta jotka eivät todellakaan sitä ole työttömälle. Lisäksi vielä se,että työttömän tulee jatkuvasti kestää oman ihmisarvonsa alenemista muiden silmissä ja kestää tilanteeseen liitettyä häpeää ja leimaa.

Minua ei ainakaan yhtään hävetä, vaikka ole työtön kymmenettä vuotta ja hyvin köyhä. En ymmärrä, miksi minun olisi hävettävä, koska ei mun ihmisarvo minnekään katoa. Olen edelleen ihminen ja yhtä arvokas, kuin kuka tahansa muu ihminen maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan niin menee. Kun itselle jää käteen muutama sata euroa enemmän kuin jollekin toiselle joka ei tee mitään, niin kyllä se vituttaa ihan sikana. Ja minä näen oman työni kautta tuota, kuinka paljon tuota yhteiskunnan rahaa oikein jaellaan.

Jos tuohon ajatusmalliin sortuu, tekee itselleen suuren vahingon. Ajattele niin että sinä saat työssä ollessa paljon näkyvyyttä, sosiaalisia kontakteja, opit ihmisistä, opit toimimaan erilaisten ihmisten parissa, voit saada uuden paremmin palkatun työpaikan, voit saada jopa ystäviä tai puolison, saat tyydytyksen siitä että olet itse tienannut rahasi ja kaiken mitä sillä maksat/ostat, ansaitset lomapäiviä (ansaittu loma on oikea loma, ei työttömyys sitä ole), ansaitset eläkettä (kukaan ei tiedä mikä se työttömän tilanne on esim 30-40v kuluttua, saako mitään eläkettä tai tukea) jne. Valtavasti sitä henkistä pääomaa joka työttömällä voi jäädä kokonaan saamatta. Puhumattakaan hyötyliikunnasta ja säännöllisestä elämänrytmistä. Tai toisten ihmisten arvostuksesta. Ehkä se nyt tuntuu pirulliselta ja katkeralta mutta jonain päivänä olet kiitollinen siitä että jaksoit puurtaa. 

Mistä Työn Sankarin käsikirjasta copypastesit tuon?

Hahah! Kiitos päivän nauruista! :D Ihan omasta pienestä päästä kaivelin joka sanan. Katsos kun olin 3 v työttömänä ja sain vielä viiskymppisenä työpaikan josta olen enemmän kuin kiitollinen pomolleni, tällaisia ajatuksia se herättää :) Jos alkaisin ajatella tuolla tavalla että kylläpä ketuttaa kun joku saa saman rahan kotiin, niin hulluksi tulisin ja pilaisin oman elämäni ja työniloni. Nyt lähden töihin joka päivä hymy huulilla sillä tunnen itseni tärkeäksi osaksi omaa työyhteisöäni ja se on ihana tunne. Minua tarvitaan siellä ja lähes päivittäin kuulen kiitoksia siitä että autan toisia. Siitä saa itsekin hyvän mielen. Ja sitä rahaakin arvostaa ihan eri tavalla kun sen eteen on saanut/joutunut tekemään töitä.

Vierailija kirjoitti:

TEKEMÄTTÄ YHTÄÄN MITÄÄN.

Tämä paljasti provoksi. Vauvan tai taaperon hoitaminen ei ole "tekemättä yhtään mitään". 

Noh et nyt voi sanoa tekemättä mitään. Kyllä siinä lapsen hoidossa sulla hommaa on. Jotkut kaupungit tukevat vanhempia avokätisemmin jotta nämä hoitaisivat lapset kotona, koska päivähoidossa ei ole tarpeeksi resursseja. Minä hoidan lasta kotona ja saan noin 300€. Toki minulla on sitten mies.

Vierailija kirjoitti:

Laskitkohan tuon asumistuen oikein? Ja eikös kotihoidontukikin ole pienempi? Muistaakseni oli vain n. 400e, kun minä sitä jokunen vuosi sitten sain.

Köyhä saa kotihoidontuen lisäksi hoitolisää, ja kaupunki voi maksaa kuntalisää satoja euroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskitkohan tuon asumistuen oikein? Ja eikös kotihoidontukikin ole pienempi? Muistaakseni oli vain n. 400e, kun minä sitä jokunen vuosi sitten sain.

Köyhä saa kotihoidontuen lisäksi hoitolisää, ja kaupunki voi maksaa kuntalisää satoja euroja.

Verot silti menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin ap. Tuet ovat aivan liian suuria ja ne revitään muiden veronmaksajien selkänahasta. Liian suuret tuet vähentävät ihmisten oma-aloitteisuutta huolehtia omasta elämästään. Kaikkein vaarallisin tilanne on nuorten osalta, joilla ei ole ammattia ja jotka tuudittautuvat siihen, että saavat tarvitsemansa tuet yhteiskunnalta. Jotain pitäisi ehdottomasti tehdä tämän kansan aktivoimiseksi.

Kerro missä ovat ne palkkatyöpaikat kaikille nuorille ja vähän vanhemmillekin äläkä lässytä siellä.

Monessakin paikassa, mutta ei kelpaa. Esim. Autotehtaalla, lehdenjaossa, myyjänä ja siivoamasss

Mitä alapeukutat? Alkais nämäkin paikat täyttyä, jos tukia ei olisi täysin työkykyisille, mutta laiskoille ihmisille.

Aihetta on käsitelty toisessa ketjussa "palkkakin on mukava 1800€/kk"

Valmet / Daimler tahkovat voittoa, mutta linjatyöntekijöiden tulisi elää +-0-tuloilla.

Siinä se vika on, asumiseen menee aivan liikaa rahaa kieroutuneen asuntopolitiikan takia.

Nii, eli hyvät tuet estää työpaikkojen täyttymisen.

Kyllä 1800 kelpaa tukena, mutta palkkana ei yhtäkkiä riitäkkään, kun sen eteen pitäisi jotain tehdä. Kyllä kepaisi sinullekkin tuo työ, jos et muuten rahaa saisi mistään.

Onhan se tietysti mukavampi viettää vapaata ja antaa muiden raataa.

Miten tämä asetelma eroaa tuosta paheksumastasi asiasta, että yritys tekee voiton työntekijän työllä ja työntekijä saa palkan.

Olisiko työntekijä myös valmis jäämään palkatta niinä kausina, kun firma tekee tappiota, vai? Niillä voitoilla mennään näiden aikojen yli.