Minka ikäiset lapset voi pelata fortnite peliä?

"Koordinaatio tarkoittaa pään, kehon ja raajojen liikkeiden tavoitteen mukaista sekä sulavaa yhdistämistä, jossa lihaksiston yhteistoiminta on hyvin ajoitettua ja sujuvaa."

Paikoillaan istuessa ei kehitetä koordinaatiota. Korkeintaan käden ja silmän yhteystyötä.

Anna pelata, tuo nyt kuitenkin on animoitu lasten peli jossa ei ole minkäänlaista gorea. Eriasia olisi jos lapsi haluaisikin pelata tyyliin GTA, Outlast tms erittäin gorepitoisia pelejä. Tietysti jos lapsella ei ole pääkopassaan millään tavalla mikään kunnossa, ei kannata antaa mitään peliä pelata jos pelkää että lapsi ottaa vaikutteita. Tämän sanon siis kun omasta kokemuksesta en ole huomannut normaalien lapsien ottaneen minkäänlaisia vaikutteita raaoistakaan peleistä. Normaali lapsi tajuaa jo melkolailla realismin ja virtuaalimaailman erot. Itse olimme veljen kanssa noin 8-9 vuotiaita kun saimme ensimmäiset "väkivaltapelit", WWE ja sen aikaiset GTA:t.

Miten uskallatte antaa lastenne pelata esim. Minecraftia? Siinähän hakataan eläimiä ja muita hakulla päähän. Myöskään tammea ei uskaltaisi antaa lapsen pelata koska pelin idea on eliminoida vastustajan nappulat laudalta. Ei ihme että tulee jatkuvasti avuttomia pullamössöperseitä kun jokaiselta maailman "pahalta" asialta ja pettymykseltä suojellaan viimeiseen asti. Oma lapseni pelasi erittäin paljon pelejä, ja ilmeisesti ne olivatkin hänelle jonkinlainen keino kehittyä. Pojan englannintaito oli melkein kokonaan pelien ansiota, myös matemaattiset taidot ja tiimityöskentely taito. Poika sanoi joskus käyttäneensä erittäin paljon aikaa johonkin runeskape tms nimiseen peliin, josta näitä taitojaan ammensi. Myös pettymyksiä hän opetteli käsittelemään tuota kautta siinä muodossa, että sai "turpaansa" joltain paremmalta pelaajalta. Välillä käytiin erittäinkin raivokkaita keskusteluita pelaamisesta. Muistan huutaneeni silloin ettei noissa ole sulle mitään tulevaisuutta. Nykyään poika on jonkun peliyhtiön palveluksessa kehittelemässä ja testailemassa pelejä, ja arvatkaa onko palkka melkein kaksinkertainen verrattuna omaan lähihoitajan palkkaan. Niin se maailma muuttuu :/

pelurin isä kirjoitti:

Miten uskallatte antaa lastenne pelata esim. Minecraftia? Siinähän hakataan eläimiä ja muita hakulla päähän. Myöskään tammea ei uskaltaisi antaa lapsen pelata koska pelin idea on eliminoida vastustajan nappulat laudalta. Ei ihme että tulee jatkuvasti avuttomia pullamössöperseitä kun jokaiselta maailman "pahalta" asialta ja pettymykseltä suojellaan viimeiseen asti. Oma lapseni pelasi erittäin paljon pelejä, ja ilmeisesti ne olivatkin hänelle jonkinlainen keino kehittyä. Pojan englannintaito oli melkein kokonaan pelien ansiota, myös matemaattiset taidot ja tiimityöskentely taito. Poika sanoi joskus käyttäneensä erittäin paljon aikaa johonkin runeskape tms nimiseen peliin, josta näitä taitojaan ammensi. Myös pettymyksiä hän opetteli käsittelemään tuota kautta siinä muodossa, että sai "turpaansa" joltain paremmalta pelaajalta. Välillä käytiin erittäinkin raivokkaita keskusteluita pelaamisesta. Muistan huutaneeni silloin ettei noissa ole sulle mitään tulevaisuutta. Nykyään poika on jonkun peliyhtiön palveluksessa kehittelemässä ja testailemassa pelejä, ja arvatkaa onko palkka melkein kaksinkertainen verrattuna omaan lähihoitajan palkkaan. Niin se maailma muuttuu :/

Kyllä mä uskon, että mun pojan ohjelmointiharrastus (aloitti 7-vuotiaana) antaa paremmat todennäköisyydet peliohjelmoijan uralle, jos hän sitä haluaa, kuin väkivaltapelien pelaaminen.

pelurin isä kirjoitti:

Miten uskallatte antaa lastenne pelata esim. Minecraftia? Siinähän hakataan eläimiä ja muita hakulla päähän. Myöskään tammea ei uskaltaisi antaa lapsen pelata koska pelin idea on eliminoida vastustajan nappulat laudalta. Ei ihme että tulee jatkuvasti avuttomia pullamössöperseitä kun jokaiselta maailman "pahalta" asialta ja pettymykseltä suojellaan viimeiseen asti. Oma lapseni pelasi erittäin paljon pelejä, ja ilmeisesti ne olivatkin hänelle jonkinlainen keino kehittyä. Pojan englannintaito oli melkein kokonaan pelien ansiota, myös matemaattiset taidot ja tiimityöskentely taito. Poika sanoi joskus käyttäneensä erittäin paljon aikaa johonkin runeskape tms nimiseen peliin, josta näitä taitojaan ammensi. Myös pettymyksiä hän opetteli käsittelemään tuota kautta siinä muodossa, että sai "turpaansa" joltain paremmalta pelaajalta. Välillä käytiin erittäinkin raivokkaita keskusteluita pelaamisesta. Muistan huutaneeni silloin ettei noissa ole sulle mitään tulevaisuutta. Nykyään poika on jonkun peliyhtiön palveluksessa kehittelemässä ja testailemassa pelejä, ja arvatkaa onko palkka melkein kaksinkertainen verrattuna omaan lähihoitajan palkkaan. Niin se maailma muuttuu :/

Onpa hassua, edellisessä viestissä olit pelaajapoika, ja nyt oletkin lähihoitaja-äiti.

Itsehän en ole pelannut ikinä mitään, mutta olen lukenut aika paljon kaikkea ;)

Ihan vaan semmoinen huomio, että nuo ikärajathan on 3 vuotta alempia aikuisen seurassa. Leffaankin pääset 9- vuotiaan kanssa katsomaan 12K elokuvaa. Vai ihan mielenkiinnosta tuijotatteko kaikessa noita noin paljon? Esim, Katsoiko teidän lapsi Autot 2 elokuvan vasta 7-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

pelurin isä kirjoitti:

Miten uskallatte antaa lastenne pelata esim. Minecraftia? Siinähän hakataan eläimiä ja muita hakulla päähän. Myöskään tammea ei uskaltaisi antaa lapsen pelata koska pelin idea on eliminoida vastustajan nappulat laudalta. Ei ihme että tulee jatkuvasti avuttomia pullamössöperseitä kun jokaiselta maailman "pahalta" asialta ja pettymykseltä suojellaan viimeiseen asti. Oma lapseni pelasi erittäin paljon pelejä, ja ilmeisesti ne olivatkin hänelle jonkinlainen keino kehittyä. Pojan englannintaito oli melkein kokonaan pelien ansiota, myös matemaattiset taidot ja tiimityöskentely taito. Poika sanoi joskus käyttäneensä erittäin paljon aikaa johonkin runeskape tms nimiseen peliin, josta näitä taitojaan ammensi. Myös pettymyksiä hän opetteli käsittelemään tuota kautta siinä muodossa, että sai "turpaansa" joltain paremmalta pelaajalta. Välillä käytiin erittäinkin raivokkaita keskusteluita pelaamisesta. Muistan huutaneeni silloin ettei noissa ole sulle mitään tulevaisuutta. Nykyään poika on jonkun peliyhtiön palveluksessa kehittelemässä ja testailemassa pelejä, ja arvatkaa onko palkka melkein kaksinkertainen verrattuna omaan lähihoitajan palkkaan. Niin se maailma muuttuu :/

Onpa hassua, edellisessä viestissä olit pelaajapoika, ja nyt oletkin lähihoitaja-äiti.

Itsehän en ole pelannut ikinä mitään, mutta olen lukenut aika paljon kaikkea ;)

En ole 42, mutta ihmetyttää tuo lähihoitaja-äiti, koska satun olemaan lähihoitaja-isä, mikä selviää kyllä jos osaa lukea kunnolla :)

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan semmoinen huomio, että nuo ikärajathan on 3 vuotta alempia aikuisen seurassa. Leffaankin pääset 9- vuotiaan kanssa katsomaan 12K elokuvaa. Vai ihan mielenkiinnosta tuijotatteko kaikessa noita noin paljon? Esim, Katsoiko teidän lapsi Autot 2 elokuvan vasta 7-vuotiaana?

Omasta puolestani voin sanoa, että olen noudattanut ikärajoja kaikessa viihteessä. Se tosin ei ole ollut vaikeaa, sillä lapseni ovat aina tykänneet enemmän muista asioista kuin ruudun tuijottamisesta.

pelurin isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pelurin isä kirjoitti:

Miten uskallatte antaa lastenne pelata esim. Minecraftia? Siinähän hakataan eläimiä ja muita hakulla päähän. Myöskään tammea ei uskaltaisi antaa lapsen pelata koska pelin idea on eliminoida vastustajan nappulat laudalta. Ei ihme että tulee jatkuvasti avuttomia pullamössöperseitä kun jokaiselta maailman "pahalta" asialta ja pettymykseltä suojellaan viimeiseen asti. Oma lapseni pelasi erittäin paljon pelejä, ja ilmeisesti ne olivatkin hänelle jonkinlainen keino kehittyä. Pojan englannintaito oli melkein kokonaan pelien ansiota, myös matemaattiset taidot ja tiimityöskentely taito. Poika sanoi joskus käyttäneensä erittäin paljon aikaa johonkin runeskape tms nimiseen peliin, josta näitä taitojaan ammensi. Myös pettymyksiä hän opetteli käsittelemään tuota kautta siinä muodossa, että sai "turpaansa" joltain paremmalta pelaajalta. Välillä käytiin erittäinkin raivokkaita keskusteluita pelaamisesta. Muistan huutaneeni silloin ettei noissa ole sulle mitään tulevaisuutta. Nykyään poika on jonkun peliyhtiön palveluksessa kehittelemässä ja testailemassa pelejä, ja arvatkaa onko palkka melkein kaksinkertainen verrattuna omaan lähihoitajan palkkaan. Niin se maailma muuttuu :/

Onpa hassua, edellisessä viestissä olit pelaajapoika, ja nyt oletkin lähihoitaja-äiti.

Itsehän en ole pelannut ikinä mitään, mutta olen lukenut aika paljon kaikkea ;)

En ole 42, mutta ihmetyttää tuo lähihoitaja-äiti, koska satun olemaan lähihoitaja-isä, mikä selviää kyllä jos osaa lukea kunnolla :)

Voit olla ihan mitä haluat, mutta aina pistää iloisesti silmään, kun kahdella kirjoittajalla on ihan sama tapa kirjoittaa väärin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan semmoinen huomio, että nuo ikärajathan on 3 vuotta alempia aikuisen seurassa. Leffaankin pääset 9- vuotiaan kanssa katsomaan 12K elokuvaa. Vai ihan mielenkiinnosta tuijotatteko kaikessa noita noin paljon? Esim, Katsoiko teidän lapsi Autot 2 elokuvan vasta 7-vuotiaana?

Tästä omalle pojalleni sanoinkin, että elokuvia olen aina tosiaan katsonut vieressä, mutta pelejä en aio vieressä vahdata. Siksi näissä olen tiukempi. Poikani siis 10-vuotias. Ja itse asiassa Autot 2 -elokuvaa en olisi antanut lasten katsoa silloin ilman valvontaa, mutta mies oli antanut. Aikamoista räiskintäähän se oli verrattuna ensimmäiseen elokuvaan.

Vierailija kirjoitti:

pelurin isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pelurin isä kirjoitti:

Miten uskallatte antaa lastenne pelata esim. Minecraftia? Siinähän hakataan eläimiä ja muita hakulla päähän. Myöskään tammea ei uskaltaisi antaa lapsen pelata koska pelin idea on eliminoida vastustajan nappulat laudalta. Ei ihme että tulee jatkuvasti avuttomia pullamössöperseitä kun jokaiselta maailman "pahalta" asialta ja pettymykseltä suojellaan viimeiseen asti. Oma lapseni pelasi erittäin paljon pelejä, ja ilmeisesti ne olivatkin hänelle jonkinlainen keino kehittyä. Pojan englannintaito oli melkein kokonaan pelien ansiota, myös matemaattiset taidot ja tiimityöskentely taito. Poika sanoi joskus käyttäneensä erittäin paljon aikaa johonkin runeskape tms nimiseen peliin, josta näitä taitojaan ammensi. Myös pettymyksiä hän opetteli käsittelemään tuota kautta siinä muodossa, että sai "turpaansa" joltain paremmalta pelaajalta. Välillä käytiin erittäinkin raivokkaita keskusteluita pelaamisesta. Muistan huutaneeni silloin ettei noissa ole sulle mitään tulevaisuutta. Nykyään poika on jonkun peliyhtiön palveluksessa kehittelemässä ja testailemassa pelejä, ja arvatkaa onko palkka melkein kaksinkertainen verrattuna omaan lähihoitajan palkkaan. Niin se maailma muuttuu :/

Onpa hassua, edellisessä viestissä olit pelaajapoika, ja nyt oletkin lähihoitaja-äiti.

Itsehän en ole pelannut ikinä mitään, mutta olen lukenut aika paljon kaikkea ;)

En ole 42, mutta ihmetyttää tuo lähihoitaja-äiti, koska satun olemaan lähihoitaja-isä, mikä selviää kyllä jos osaa lukea kunnolla :)

Voit olla ihan mitä haluat, mutta aina pistää iloisesti silmään, kun kahdella kirjoittajalla on ihan sama tapa kirjoittaa väärin.

Totta, voin olla mitä haluan mutta ei tällä melkein 50 ikävuoden tietämiltä ilman aikakonetta pelaajapojaksi muututa. Tosin, mitä tätä asiaa sen enempää puolustelemaan, voit joko kuvitella mun olevan pelaajapoika tai vaikka se lähihoitaja-äiti, ei ihan hirveästi satu sydämmeen. :D

Hohhoijaa.. aiemmin oli kirjat pahasta, kun lapset vaan istuivat lukemassa. Jonninjoutavaa ja haitallista. Itse aloitin gta ym. ”Väkivalta” pelien pelaamisen 10-vuoden nurkilla. Myös Leisute suite Larryä pelattiin, vaikka siinä täysin seksuaalinen juoni. Ihan normaali ja kunnollinen minusta tuli, kuten kavereistakin.

Kyllä voi antaa pelata lapseni koulussa kaikki kuulemma pelaavat sitä

En antaisi pelata - pelin ideahan on tappaa kaikki muut!

Meidän perheen nuorinkin pelaa kyseistä peliä ja saanut siitä kivan ajan vietteen itselleen ja ystävilleen kun saavat tiiminä työskennellä. Mielestäni kyseinen peli ei ole kovin raaka kun miettii millaisia peliä muuten tyrkytetään, eli aivan siitä päästä mikä sopii lapsille on tämä peli. Ja vaikka pelissä on aseita mikä on asia mihin ei pelin aikana kiinnitetä huomiota. Itse olen sivusta seurannut kun lapsi pelaa, näyttää se jopa hauskalta, infotaan tiimikaverille vastustajan sijaintia, ja kysytään kaverilta mikäli hänellä olisi antaa parantavaa juomaa. Yksinkertaista ja hauskaa, mielestäni koko perheen peli jos on perus normaaleja yksilöitä.

Jos ette aio antaa 10v pelata tätä peliä niin saatte sanoa lapselle että "tervemenoa koulukiusattujen ja syrjittyjen maailmaan" siis 2018, ja vanhemmat tällaisia. Seuratkaa aikaa!

Tässä hieman plussia ja miinuksia isän näkökulmasta fortniten pelaamisesta:

+

- ryhmän johtaminen

- sosialistuminen

- ryhmäytyminen

- häviäminen

- keskustelutaidot

- uusia kavereita

- voiton riemu

- solidaarisuus

- tasavertaisuus tiimissä

- strategiataidot

'-'

- riippuvuus peliin

- aseet

- ampuminen

- raakuus

- tappaminen

- eriarvoisuus(jos ei saa pelata)

Eli jos punnitaan plussat ja miinukset voidaan saada ajatus hyödyistä ja haitoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kielletty 10-vuotiaalta, otettiin pois, vaikka oli itse sen ladannut. Meillä sääntö, että ampumispelejä ei pelata, vaikka ikäraja olisi mikä (tässä se on 12). Ideana on kerätä aseita ja tappaa niillä muita (ampumalla ja vetämällä kirveellä päähän). En ymmärrä mitä hyvää tuossa voi olla minkä ikäiselle tahansa, vaikka ei veri roiskuisikaan.

Eli jos et jotain ymmärrä = pakko olla turhaa/haitallista?

Tuommoiset räiskintäpelit kehittää koordinaatiota, yleistä aivotoimintaa ja kykyä käsitellä informaatiota. Lisäksi myös tiimityöskentelytaitoja ym.

Mutta toki kiellä kaikki räiskinnät koska et kykene itse käsittelemään asioita loogisesti ja neutraalisti.

Jos luulet että väkivalta peleissä/elokuvissa tekee väkivaltaiseksi niin suosittelen lukemaan tutkimuksia tai miettimään että mikä itsessäsi on vikana jos peli tekisi sinusta väkivaltaisen ja luulet että näin on muillakin.

Täyttä pötyä! Minä olen pelitutkija, ja voin todeta, että väkivaltaa sisältävien pelien vaikutuksesta ihmiseen on tuloksia joka lähtöön. Väkivaltarikollisella pelaaminen voi vähentää todellisen väkivaltarikoksen tekimisen halua. Mutta väkivaltaisten pelien vaikutus LAPSEEN on aina haitallinen. Lapsen aivot ovat vasta kehittymässä ja muovautuvat ympäristön vaikutuksesta. Myöhempinä vuosina vaikutus ei välttämättä ole väkivaltaisuus vaan se on yleensä masennus tai muu mielenterveyden ongelma. Fornite-pelistä varoitetaan monissa yhteyksissä, koska se on erittäin koukuttava peli, eli sen lähiriski on peliriippuvuuden kehittymisessä. Itse suhtaudun peleihin myönteisesti, ja siksi olenkin perehtynyt juuri pelien vaikutukseen lasten aivoihin. Oikeanlaisella pelillä voi olla suotuisiakin vaikutuksia.

Pelitutkija, you say...

Haluaisin nähdä tieteellisesti uskottavan tutkimuksen, jossa on todettu väkivaltapelien vaikutuksen lapseen olevan "aina" haitallista.

Vierailija kirjoitti:

En anna ladata peliä 9-vuotiaalle, aivan liian pieni pelaamaan raakoja tappamispelejä. 12-vuotta hyvä ikäraja sellaisille, lapsen ajatusmaailma kehittyy tuodLastani ei kiusata, on kiva ja suosittu kaveri kaikille. Pelaaminen hallinnassa, ei merkitse isosti lapselle mitään, mielummin käy ohjatuissa harrastuksissa mutta myös vapaa-ajalla pelaamisen edelle leikkii, pelaa pallopelejä ja ulkoilee kavereiden kanssa.

Luokan epäsuositut/kiusatut ovat niitä väkivaltaisia lapsia tai kaiken aikansa ohjatun urheiluharrastuksen lisäksi luurit korvalla kotona aikaa viettäviä nörttejä, kumpikin ryhmä pelaa ko. väkivaltapelejä. Näistä väkivaltainen voi pärjätä elämässä mutta nörtti kaivaa oikean aseen vasta lukioikäisenä esiin ja suorittaa kouluampumisen.

Yritätkö siis sanoa, että sinun lapsesi kaltaiset ovat sitten niitä koulukiusaajia, jos muut ovat koulukiusattuja... erikoinen tapa todistaa pointti.

Itse pelasin mutta ei minun mielestäni ole hauska peli, koska esim. Käy hermoille ja olen itse kuullut kun jotkut mm. 9-18+ vuotiaat haukkuvat esim. Äitiä huoraksi, kiusaavat, härnäävät.