Lue keskustelun säännöt.
Onko oikein anopilta vaatia, että näemme/kyläilemme hänen luonaan joka viikko?
17.03.2018 |
7kk poika meillä. Kauhulla odotan mitä tapahtuu sitten, kun palaan taas töihin.
Käytännössä on mahdotonta ainakaan enää silloin toteuttaa tuota krt/vko, koska on monia muitakin, joita me ja lapsemme haluamme nähdä, puhumattakaan lepäämisestä töiden jälkeen.
En ymmärrä miten kolmen lapsen äiti ei ymmärrä tätä.
Kuinka usein teillä nähdään isovanhempia?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ymmärrät, että jos anoppi ei saa olla osa lapsenlapsen elämää, niin hän hankkii elämäänsä jotain muuta tärkeää. Silloin on turha soitella, että tuletko hoitamaan lasta, että saadaan miehen kanssa yhteistä aikaa. Asioilla on aina puolensa ja puolensa, nykymummot eivät suostu olemaan mikään paikallekutsuttava hoitoreservi.
Öööh... ihan kuin tämä olisi jotenkin huono asia, että isovanhempi hankkii elämäänsä jotain muuta tärkeää?! Itse olisin erittäin hämmästynyt ja hieman huolestunut jos minun eläkeikäisillä vanhemmillani ei olisi mitään muuta tekemistä ja sisältöä elämässään kuin lapsenlapset. Eikä se niiden homma ole olla mikään hoitoreservi. Kiva tietty jos joskus hoitavat, mutta ei tulisi mieleenkään pitää sitä minään itsestäänselvyytenä. Hoitavat jos on aikaa ja omaa halua hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten usein aloittaja tapaa ja haluaa tavata äitinsä?
Vierailija kirjoitti:
Miten usein aloittaja tapaa ja haluaa tavata äitinsä?
Jaaha. Ja taas yksi viivottimella mittaaja, joka kyylää että jokainen sukulainen saa saman ajan, jonka on pakko ostaa samat lahjat ja joka kilpailee kaikesta koko ajan.
Siinäpähän vaatii, mutta en suostuisi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein aloittaja tapaa ja haluaa tavata äitinsä?
Jaaha. Ja taas yksi viivottimella mittaaja, joka kyylää että jokainen sukulainen saa saman ajan, jonka on pakko ostaa samat lahjat ja joka kilpailee kaikesta koko ajan.
Kun toisen äiti on toisen anoppi. Usein miniä vierastaa anoppiaan ja kokee vierailut ikäviksi. Omaa äitiään voidaan tavava ainakin viikoittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua miksi jos on liikaa sukulaistapaamisia niin miksei niitä yhdistäisi jolloin ihmiset oppisivat paremmin tuntemaankin toisiaan. Esim. samalla kerralla tapaa molemmat vanhemmat ja lisäksi muutaman kaverin
Jonain päivänä aloittaja on anoppi, jonka lapsen puoliso haluaa sulkea pois lastenlasten elämästä, koska anoppilassa ei vaan jaksa viikolla käydä ja viikonloppuisin täytyy joko olla ilman aikatauluja tai saada tavata muita. Aloittaja varmasti muistaa silloin olleensa samanlainen ja tuntee yhteenkuuluvuutta lapsensa puolison kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein aloittaja tapaa ja haluaa tavata äitinsä?
Jaaha. Ja taas yksi viivottimella mittaaja, joka kyylää että jokainen sukulainen saa saman ajan, jonka on pakko ostaa samat lahjat ja joka kilpailee kaikesta koko ajan.
Kun toisen äiti on toisen anoppi. Usein miniä vierastaa anoppiaan ja kokee vierailut ikäviksi. Omaa äitiään voidaan tavava ainakin viikoittain.
Jaaha. Jos ihminen on miellyttävä ja mukava ja käyttäytyy hyvin, niin ei se miniä vierasta. Ihan vaan vinkiksi!
Itselläni on säilynyt hyvät välit ikiaikaiseen vanhaan entiseen avoanoppiini, jonka pojasta olen eronnut jo 20 vuotta sitten. Nykyinen anoppi on vaativam kyyläävä ja negatiivinen, enkä tapaa häntä lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten usein aloittaja tapaa ja haluaa tavata äitinsä?
No aika harva tapaa äitinsä joka ikinen viikko. Ja jos molemmat mummot pitää tavata joka viikko, menee aika mahdottomaksi elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonain päivänä aloittaja on anoppi, jonka lapsen puoliso haluaa sulkea pois lastenlasten elämästä, koska anoppilassa ei vaan jaksa viikolla käydä ja viikonloppuisin täytyy joko olla ilman aikatauluja tai saada tavata muita. Aloittaja varmasti muistaa silloin olleensa samanlainen ja tuntee yhteenkuuluvuutta lapsensa puolison kanssa.
Se ei ole sen pienen lapsen etu. Se että viikolla on pakko kyläillä ettei mummo suutu tai että vapaa-aika täytetään keksityillä velvollisuuksilla. Tajuatko?
Vierailija kirjoitti:
en suostuisi tuohon. Paitsi jos mies käy lasten kanssa tapaamassa sitä äityliään, niin sitten ok, itse ottaisin siinä omaa aikaa sillä välin.
Veikkaan vaan, ettei miehesi jaksa viihdyttää sekä lasta että läheisriippuvaista äitiään kovinkaan montaa viikkoa putkeen :)
Onko sinusta jotenkin väärin ja vastenmielistä pitää hyviä suhteita anoppiisi? Eikö anoppi ansaitse seuraasi, vai miten kommenttisi tulisi ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonain päivänä aloittaja on anoppi, jonka lapsen puoliso haluaa sulkea pois lastenlasten elämästä, koska anoppilassa ei vaan jaksa viikolla käydä ja viikonloppuisin täytyy joko olla ilman aikatauluja tai saada tavata muita. Aloittaja varmasti muistaa silloin olleensa samanlainen ja tuntee yhteenkuuluvuutta lapsensa puolison kanssa.
Se ei ole sen pienen lapsen etu. Se että viikolla on pakko kyläillä ettei mummo suutu tai että vapaa-aika täytetään keksityillä velvollisuuksilla. Tajuatko?
Yleensä pienet lapset tykkäävät käydä mummolassa, eivätkä rasitu siellä. Kummallinen ajatus edell.kommentoijalla.
Nimim.kokemustaa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonain päivänä aloittaja on anoppi, jonka lapsen puoliso haluaa sulkea pois lastenlasten elämästä, koska anoppilassa ei vaan jaksa viikolla käydä ja viikonloppuisin täytyy joko olla ilman aikatauluja tai saada tavata muita. Aloittaja varmasti muistaa silloin olleensa samanlainen ja tuntee yhteenkuuluvuutta lapsensa puolison kanssa.
Se ei ole sen pienen lapsen etu. Se että viikolla on pakko kyläillä ettei mummo suutu tai että vapaa-aika täytetään keksityillä velvollisuuksilla. Tajuatko?
Yleensä pienet lapset tykkäävät käydä mummolassa, eivätkä rasitu siellä. Kummallinen ajatus edell.kommentoijalla.
Nimim.kokemustaa on.
kokemusta siis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onni on välimatka. Anoppi Rovaniemellä ja me Helsingissä. Nyt tosin anoppi jo kuollut. Omiin vanhempiini oli lähes yhtä pitkä välimatka.
Vierailija kirjoitti:
Jonain päivänä aloittaja on anoppi, jonka lapsen puoliso haluaa sulkea pois lastenlasten elämästä, koska anoppilassa ei vaan jaksa viikolla käydä ja viikonloppuisin täytyy joko olla ilman aikatauluja tai saada tavata muita. Aloittaja varmasti muistaa silloin olleensa samanlainen ja tuntee yhteenkuuluvuutta lapsensa puolison kanssa.
Ai sekö on sulkemista pois lapsenlapsen elämästä jos ei joka viikko jaksa ja ehdi kyläillä??
Ei kuulosta hyvältä. Älkää ihmeessä totuttako anoppia tuollaiseen”tahtiin”. Kannattaa heti alkuun tuoda esille ystävällisesti, että teillä on nyt oma perhe ja muutakin elämää ja tapaatte häntä, kun teille sopii. Joskus se voi olla kerran viikossa ja joskus useammin ja joskus harvemmin. Haiskahtaa pahasti tuppautuja-marttyrianopille, jolle kannattaa laittaa rajat heti kättelyssä. Nimim. kokemusta on... anopin mielestä kaikki lomat ja joka toinenkin vkl pitäisi viettää heidän kanssaan. Ei mitään ymmärrystä siitä, että haluamme välillä olla rauhassa perheen kesken tai että meillä on muutakin elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonain päivänä aloittaja on anoppi, jonka lapsen puoliso haluaa sulkea pois lastenlasten elämästä, koska anoppilassa ei vaan jaksa viikolla käydä ja viikonloppuisin täytyy joko olla ilman aikatauluja tai saada tavata muita. Aloittaja varmasti muistaa silloin olleensa samanlainen ja tuntee yhteenkuuluvuutta lapsensa puolison kanssa.
Se ei ole sen pienen lapsen etu. Se että viikolla on pakko kyläillä ettei mummo suutu tai että vapaa-aika täytetään keksityillä velvollisuuksilla. Tajuatko?
Yleensä pienet lapset tykkäävät käydä mummolassa, eivätkä rasitu siellä. Kummallinen ajatus edell.kommentoijalla.
Nimim.kokemustaa on.
Jos se lapsi on kokopäivähoidossa, ei todellakaan ole asiallista lähteä sitten vielä raahaamaan jonnekin kyläilemääm illalla.
Ja lapsen etu on rennot, levänneet ja tyytyväiset vanhemmat. Eli he joilla on ote omasta elämästä, eikä se koko vapaa-aika täyty ulkopuolisten asettamilla ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän perhe käy mummolla syömässä sunnuntaisin melkeinpä joka viikko. Joskus jätetään väliin jos on tärkeämpää tekemistä, mutta aika harvoin. Nyt lapset jo teinejä, eivätkä ole valittaneet mummon luona käynneistä ikinä. Ruoka on hyvää ja mummo auttaa lapsia muutenkin mm. kokeisiin opiskelussa ja matkustaa lasten kanssa pari kertaa vuodessa. Olen aina pitänyt meitä todella onnekkaina kun mummon on antanut niin paljon aikaansa ja rahaa myös meidän perheelle.
Onko kyseessä miehen äiti vai sinun omasi?
Minun äitini, mutta kyllä meillä mieskin on aina sunnuntailounaalla mukana. Hänen äitinsä eli lasten toinen mummo asuu ulkomailla, joten siellä käydään lähinnä kesäisin ja ollaan sitten pitempään kerralla. Viime vuosina minä en ole käynyt näillä anoppivierailuilla, koska en ole töiltäni ehtinyt... mutta ei hänkään mitään vierailuja ole vaatimalla vaatinut. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en suostuisi tuohon. Paitsi jos mies käy lasten kanssa tapaamassa sitä äityliään, niin sitten ok, itse ottaisin siinä omaa aikaa sillä välin.
Veikkaan vaan, ettei miehesi jaksa viihdyttää sekä lasta että läheisriippuvaista äitiään kovinkaan montaa viikkoa putkeen :)
Onko sinusta jotenkin väärin ja vastenmielistä pitää hyviä suhteita anoppiisi? Eikö anoppi ansaitse seuraasi, vai miten kommenttisi tulisi ymmärtää?
Onko vävyn velvollisuus myös pitää hyviä suhteita yllä anoppiinsa? Saako tytär viedä lapset käymään äitinsä luona ilman miestään?
En täysin hahmota miksi on jokin kummallinen lastenhoitokiintiö joka väkisin täyttyy jollakin lapsella, ihan kellä vaan, jos ei saa säännöllistä tapaamista lapsenlapsen kanssa.
Minä olen hoitanut kaksi lastani, kiintiö täyttyi kiitos. Nyt hoidan lastenlapsia aina kun tarvitaan, mutta jos ei tarvita, en tod haali ihan ketä vaan kersaa hoidettavaksi, vaan teen muuta.