Rosa Meriläisen kolumni sairaasta mieskulttuurista

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikeasti ymmärrä miten miehet eivät huomaa Meriläisen kuvaamaa käyttäytymismallia.

Siksi, että se koskee vain marginaalista osaa miehistä.

Kai se nyt on selvää, että kun viiden prosentin ilmiö yleistetään koskemaan 95 prosenttia, niin se tuntuu miehistä kummalliselta.

Toinen asia on sitten se, että Meriläinen ei suinkaan tue vapaata miehisyyttä, vaan hän kannattaa voimakkaasti feminististä mallia. Jos mies ei ole feministinen, niin Meriläisen miehestä hän on toksisen maskuliinisuuden uhri.

Täytyy muistaa, että mies voi käyttäytyä vaikka kuinka stereotyyppisesti ja silti olla vapaa. Ei käytöksestä voi päätellä sitä, saako mies valita roolinsa vai ei.

Vapaus olla mies tarkoittaa myös vapautta olla feminisminvastainen mies. Mies roolin vapaudesta ei suinkaan seuraa automaattisesti pehmeä mies. Vapaa mies voi olla myös perinteisen karski ja kova.

Merilinen jakoi taas feministilinssejä. Ja monet ryhtyvät niiden käyttäjiksi.

Miehet ovat toki sairaita, mutta vielä sairaampia ovat tämän palstan naiset.

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikeasti ymmärrä miten miehet eivät huomaa Meriläisen kuvaamaa käyttäytymismallia. Minä näen sen miltei päivittäin työelämässä, jossa suurin osa kollegoistani on miehiä. Vielä 80-luvullakin poikia kasvatettiin "pojat ei itke"-mentaliteetillä ja jopa oma puolisoni on viljellyt jossain kohtaa sanontoja poikalastemme neitimäisestä käytöksestä ja hameen antamisesta, aivan kuin naiset olisivat se huonompi sukupuoli. Tästä kasvatusmetodista käytiin perheessämme kiivas keskustelu ja puolisoni ymmärsi miksi tuollainen kasvatus on typerää. 

Meillä pojat saavat katsoa My Little Ponya telkkarista, pukeutua just sen värisiin vaatteisiin kun haluavat. Leikkiä sellaisia leikkejä kun haluavat. Leipoa ja laittaa ruokaa, koska haluavat. He saavat myös itkeä jos on paha mieli ihan ilman dissausta. Ja puhua tunteistaan. He saavat pelata jalkapalloa, koska itse haluavat ja olisivat saaneet mennä tanssikouluunkiin, mutta eivät halunneet. Ja minun poikani menevät armeijaankin vain jos itse haluavat. Heistä on kasvanut suvaitsevaisia, avoimia, tasa-arvoisia ja ennen kaikkea omilla aivoillaan ajattelevia poikia. 

Eikö yhtään harmita ettette tule saamaan lastenlapsia?

Vieläkö tuo vitullehaisija kuorsaa mielipiteitään julkisuuteen. Lieneekö pössytellyt taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikeasti ymmärrä miten miehet eivät huomaa Meriläisen kuvaamaa käyttäytymismallia. Minä näen sen miltei päivittäin työelämässä, jossa suurin osa kollegoistani on miehiä. Vielä 80-luvullakin poikia kasvatettiin "pojat ei itke"-mentaliteetillä ja jopa oma puolisoni on viljellyt jossain kohtaa sanontoja poikalastemme neitimäisestä käytöksestä ja hameen antamisesta, aivan kuin naiset olisivat se huonompi sukupuoli. Tästä kasvatusmetodista käytiin perheessämme kiivas keskustelu ja puolisoni ymmärsi miksi tuollainen kasvatus on typerää. 

Meillä pojat saavat katsoa My Little Ponya telkkarista, pukeutua just sen värisiin vaatteisiin kun haluavat. Leikkiä sellaisia leikkejä kun haluavat. Leipoa ja laittaa ruokaa, koska haluavat. He saavat myös itkeä jos on paha mieli ihan ilman dissausta. Ja puhua tunteistaan. He saavat pelata jalkapalloa, koska itse haluavat ja olisivat saaneet mennä tanssikouluunkiin, mutta eivät halunneet. Ja minun poikani menevät armeijaankin vain jos itse haluavat. Heistä on kasvanut suvaitsevaisia, avoimia, tasa-arvoisia ja ennen kaikkea omilla aivoillaan ajattelevia poikia. 

Eikö yhtään harmita ettette tule saamaan lastenlapsia?

Oletko joku ennustajaeukko, vai selvännäkijä, vai mistä kristallipallosta tuon muka näet ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikeasti ymmärrä miten miehet eivät huomaa Meriläisen kuvaamaa käyttäytymismallia.

Siksi, että se koskee vain marginaalista osaa miehistä.

Kai se nyt on selvää, että kun viiden prosentin ilmiö yleistetään koskemaan 95 prosenttia, niin se tuntuu miehistä kummalliselta.

Toinen asia on sitten se, että Meriläinen ei suinkaan tue vapaata miehisyyttä, vaan hän kannattaa voimakkaasti feminististä mallia. Jos mies ei ole feministinen, niin Meriläisen miehestä hän on toksisen maskuliinisuuden uhri.

Täytyy muistaa, että mies voi käyttäytyä vaikka kuinka stereotyyppisesti ja silti olla vapaa. Ei käytöksestä voi päätellä sitä, saako mies valita roolinsa vai ei.

Vapaus olla mies tarkoittaa myös vapautta olla feminisminvastainen mies. Mies roolin vapaudesta ei suinkaan seuraa automaattisesti pehmeä mies. Vapaa mies voi olla myös perinteisen karski ja kova.

Olen itse opiskellut ja työskennellyt aina miesvaltaisella alalla. Olen yleensä se ainoa nainen tiimissä. Ilmeisesti siis olen törmännyt vain tuohon 5 % marginaaliin kuuluviin miehiin. Kaikki illanvietot menevät tasan samalla teemalla ihan jokaisessa työyhteisössä. Jokainen pönkittää sitä omaa miehisyyttään kaksimielisellä "vitsailulla", normista poikkeavien miesten dissaamisella ja omien urotekojen (=armeija ja opiskeluaikojen känniörvellys). Toki tunnen miehiä, jotka poikkeavat tuosta, mutta nämä ovat selkeästi vähemmistönä. 

Ja miksi se feminismi teille miehille on niin hirveä uhka? 

Ei kyseinen kirjoitus oikein resonoinut. Olen itse nuori mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikeasti ymmärrä miten miehet eivät huomaa Meriläisen kuvaamaa käyttäytymismallia.

Siksi, että se koskee vain marginaalista osaa miehistä.

Kai se nyt on selvää, että kun viiden prosentin ilmiö yleistetään koskemaan 95 prosenttia, niin se tuntuu miehistä kummalliselta.

Toinen asia on sitten se, että Meriläinen ei suinkaan tue vapaata miehisyyttä, vaan hän kannattaa voimakkaasti feminististä mallia. Jos mies ei ole feministinen, niin Meriläisen miehestä hän on toksisen maskuliinisuuden uhri.

Täytyy muistaa, että mies voi käyttäytyä vaikka kuinka stereotyyppisesti ja silti olla vapaa. Ei käytöksestä voi päätellä sitä, saako mies valita roolinsa vai ei.

Vapaus olla mies tarkoittaa myös vapautta olla feminisminvastainen mies. Mies roolin vapaudesta ei suinkaan seuraa automaattisesti pehmeä mies. Vapaa mies voi olla myös perinteisen karski ja kova.

Olen itse opiskellut ja työskennellyt aina miesvaltaisella alalla. Olen yleensä se ainoa nainen tiimissä. Ilmeisesti siis olen törmännyt vain tuohon 5 % marginaaliin kuuluviin miehiin. Kaikki illanvietot menevät tasan samalla teemalla ihan jokaisessa työyhteisössä. Jokainen pönkittää sitä omaa miehisyyttään kaksimielisellä "vitsailulla", normista poikkeavien miesten dissaamisella ja omien urotekojen (=armeija ja opiskeluaikojen känniörvellys). Toki tunnen miehiä, jotka poikkeavat tuosta, mutta nämä ovat selkeästi vähemmistönä. 

Ja miksi se feminismi teille miehille on niin hirveä uhka? 

Monikultturi on myös uhka feministeille

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti siis olen törmännyt vain tuohon 5 % marginaaliin kuuluviin miehiin.

Sehän riippuu ihan omasta tulkinnastasi. Ei sinulla ole mitään viisastenkiveä, jonka avulla pystyisit kertomaan, onko miesten maskuliinisuus vapaasti valittua vai ei.

Toistan vielä, että miehet voivat käyttäytyä hyvin perinteisesti ja silti olla vapaita valitsemaan roolinsa. Ei feminisminvastainen maskuliinisuus ole vääränlaista maskuliinisuutta. Se on vain feminisminvastaista maskuliinisuutta.

Tässä feminismin perusongelma piileekin. Feminismi ei tue ilmiöitä ja ajattelua, jotka ovat feminismin vastaisia. Silti se väittää taistelevansa roolien purkamisen ja vapauden puolesta.

Jos väittää kannattavansa vapautta, niin silloin täytyy hyväksyä myös vapaus, joka kaventaa omaa vapautta. Kaikkien vapautta ei voi olla, koska yhden vapaus on toisen vankila. Ainoa ratkaisu vapauden vaalimiseen on erilaisuuden sietäminen, myös sellaisen erilaisuuden, joka pyrkii tuhoamaan oman erilaisuuden.

Ja miksi se feminismi teille miehille on niin hirveä uhka? 

Koska se ei ole tasa-arvoa. Minä kannatan tasa-arvoa, sitä, että jokaista ihmistä kohdellaan yksilönä. Feminismi kumpuaa rasistisesta ryhmäajattelusta. Se määrittää ihmisiä ryhmään kuulumisen perusteella sen sijaan että katsoisi yksilöihin. Feminismille on todella tärkeää uskonto, ihonväri, mies, nainen jne. 

"Miehetkin ovat ensisijaisesti ihmisiä" <== "Mistä tämä miesviha kumpuaa??!!1 OMG ULI"

Mitä?

Rosa Meriläinen on kehittynyt ja parantunut hankkiuduttuaan eroon Simo Frangenista.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, naiset, kun womansplainasitte mieheyden meille.

Itse asiassa Rosa viittasi tuossa vuosikymmeniä vanhoihin miesaktivistien luomiin käsitteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikeasti ymmärrä miten miehet eivät huomaa Meriläisen kuvaamaa käyttäytymismallia.

Siksi, että se koskee vain marginaalista osaa miehistä.

Kai se nyt on selvää, että kun viiden prosentin ilmiö yleistetään koskemaan 95 prosenttia, niin se tuntuu miehistä kummalliselta.

Toinen asia on sitten se, että Meriläinen ei suinkaan tue vapaata miehisyyttä, vaan hän kannattaa voimakkaasti feminististä mallia. Jos mies ei ole feministinen, niin Meriläisen miehestä hän on toksisen maskuliinisuuden uhri.

Täytyy muistaa, että mies voi käyttäytyä vaikka kuinka stereotyyppisesti ja silti olla vapaa. Ei käytöksestä voi päätellä sitä, saako mies valita roolinsa vai ei.

Vapaus olla mies tarkoittaa myös vapautta olla feminisminvastainen mies. Mies roolin vapaudesta ei suinkaan seuraa automaattisesti pehmeä mies. Vapaa mies voi olla myös perinteisen karski ja kova.

Vapaus tarkoittaa vapautta olla feminisminvastainen mies. Silloin Rosalla on täysi oikeus olla toksisen maskuliinisuuden vastainen nainen. Kovasti se silti tuntuu sinua häiritsevän. Eikö Rosalla naisena olekaan samoja oikeuksia kuin sinulla?

Mielestäni Rosa ei vastustanut kirjoituksessa maskuliinisuutta, vaan sitä, että toksisen maskuliiniset miehet pilkkaavat, halveksivat ja eriarvoistavat niitä, jotka eivät hakua täyttää toksisen maskuliinisuuden kriteereitä.

Miehet eivät huomaa Rosan kuvaamaa käyttäytymistä koska ihminen on sokea omalle käytökselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas Rosa törmännyt yksiulotteisiin miehiin. Kyllä suomalaiset miehet osaavat olla mukavia ja keskustella, pussata ja hempeillä, ja harrastaa - jopa ihan naistenkin kanssa. Mutta tietty jos tuollaisella öykkäriasenteella lähestyy, niin voi olla vaikeata.

Minä olen törmännyt moniin avarakatseisiin, mielenkiintoisiin, miehen perinteisestä roolista poikkeaviin miehiin, jotka eivät tuohon muottiin mene. Sitten olen törmännyt myös juuri tuollaiseen Rosan kuvailemaan mieskulttuuriin, jonka toivoisi jo jäävän kokonaan historiaan. Hyvä kirjoitus.

Minä olen törmännyt tuollaisiin Rosan kuvailemiin tyyppeihin lähinnä nuoruudessani, jossain laitapuolen porukan suosimissa keskikaljakuppiloissa. Edes siellä nuo eivät ole mitään valtakulttuuria, vaan naureskelun kohde.

Muistan yli 25 vuoden takaa vieläkin tilanteen, jossa pitkätukkainen noin kolmiekymppinen kundi oli keskittymässä biljardilyöntiin ja baariin tullut öykkäri meni siihen viereen kertomaan kovalla äänellä, että "mä en pidä tollasista pitkätukkahomoista. Baari hiljeni ja porukka katsoi, mitä tulee tapahtumaan. Pitkätukka katsoi öykkäriä kuin halpaa makkaraa ja sanoi tyynesti: "no se on sun päänsärkys" ja jatkoi tyynesti pelaamista. Koko baari repesi nauruun ja öykkäri luikki nurkkaan juomaan kaljansa ja lähti litomaan.

Koko jutun ydin on siinä, että mieskulttuurissa tuollaisia reppanoita ei pidetä juuri minään. Miehisyyden teennäistä korostamista pidetään lähinnä huvittavana keskenkasvuisten tai sellaiseksi jääneiden touhuna. Lähinnä ihmetyttää, millaisissa piireissä Meriläinen kulkee, että tuollaisen touhun saa yleistettyä joksikin mieskulttuuriksi.

Tai siis ihmetyttäisi, jollei tietäisi, että Meriläisen teksti on referoitu vanhasta jenkkikirjasta ja yritetty tökerösti siirtää Suomeen. Siellä suunnassa esimerkiksi latinoiden alakulttuuri sekoitettuna katoliseen perinteeseen luo tietysti ihan omat juttunsa. Mitään valtakulttuuria se ei sielläkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Rosa ei vastustanut kirjoituksessa maskuliinisuutta, vaan sitä, että toksisen maskuliiniset miehet pilkkaavat, halveksivat ja eriarvoistavat niitä, jotka eivät hakua täyttää toksisen maskuliinisuuden kriteereitä.

Se on yksi maskuliinisuuden rooli, joskin marginaalinen sellainen.

Naisilla on ihan vastaavia kuvioita. Tietyt porukat halveksivat toisia. Löydät valtavan määrän esimerkkejä pelkästään Vauvaa lukemalla.

Jos piirrät ruksin aina, kun naiset arvostelevat jotain naisryhmää tai naistyyppiä, niin rukseja kertyy hirveä määrä. Ei näistä naisista kuitenkaan puhuta toksisina, vaikka he rajoittavat naisten rooleja.

Rosa on mielestäni ihan oikealla asialla, mutta ongelmaksi muodostuu se, että hän on nainen ja siten kaikesta huolimatta "ulkopuolinen". Ehkä siksi teksti tuntuu jotenkin teoreettiselta eikä kovin terävältä. Tällaisten asioiden perkaamiseen tarvittaisiin nimenomaan terävä-älyinen tavismies, joka tulee kulttuurin sisältä ja osaisi havainnoida taitavasti sen vinoutuneet piirteet. Kyllä monet miehet vaistoavat että "mieskulttuurissa" on jotakin vialla, mutta heillä ei ole kykyä eritellä tunnettaan sanoiksi. Sellaiselle olisi tilausta.

Jos minä miehenä kertoisin, kuinka naisten kuuluu elää, käyttäytyä ja ajatella, olen naisvihaaja ja sovinisti.

Tässä kiteytyy ne naisten kaksoisstandardit. Eli miehen pitää olla naiselle tietyssä muotissa,

niin kauan kuin se on naiselle mieleistä.

Vierailija kirjoitti:

Rosa Meriläinen on kehittynyt ja parantunut hankkiuduttuaan eroon Simo Frangenista.

Noh, kun sen uuden saaliin aiempia tempauksia tutkii, niin aika outo pari nuo ovat.