Mitä tasa-arvoa tämä on? Ruotsinkieliseen yliopistoon pääsee 31-36% hakijoista, suomenkieliseen 9-23%

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksi yhteiskunnan rakenne, jolla tietyn ryhmän erityisasemaa ylläpidetään. Kiintiö pitää olla, mutta se, että yliopistoon pääsyä helpotetaan ihmisen taustan mukaan, ei ole tätä päivää, eikä pitäisi olla hyväksytty käytäntö missään yliopistossa.

Nomutta kyllähän esimerkiksi asuinpaikka vaikuttaa olennaisesti sisäänpääsyyn. Jos olet pikkupaikalta, missä on yksi rupuinen lukio, on ihan eri juttu ponnistaa yliopistoon kuin sellaiselta paikkakunnalta, missä on vaikka mitä erikoislukiota. Toisaalta jos lähdet yliopistoon pk-seudulta pois, sisään on helpompi päästä. On lukuisia taustasta kumpuavia seikkoja, jotka helpottavat tai vaikeuttavat sisäänpääsyä. Tässä on kyse vain yhdestä kielikokeesta, jonka ihan kuka vaan voi tehdä. Yhtä lailla monessa yliopistossa vaaditaan englannin kielen taitoa. 

Miten kummassa jatko-opintoihin vaikuttaa, onko opiskelija lähtöisin paikkakuntansa ainoasta lukiosta ja onko lukioita opiskelijan paikkakunnalla paljon? Jokainen opiskelee yhdessä lukiossa ja jokainen kirjoittaa samat kirjoitukset ja jokainen opiskelee itse.

No sanotaan vaikka, että haluat Aaltoon tai lääkikseen ja lukiostasi löytyy vain pakolliset matikat, fysiikat jne tarjonnasta. Kun jollain toisella voi lukiossaan olla runsaasti syventävää ja soveltavaa kurssia näiden osalta tarjolla. Niin kyllähän se vaikuttaa.

Jep, joitain lukioitahan jo kutsutaan epävirallisesti Aallon esikouluksi :) koska niissä on niin vahva valmentava painotus pääsykokeisiin, jos ottaa oikeat valinnaiset.

Aivan turha keskustelu. Turhaa narinaa. Suomi on kaksikielinen maa. Juu, emme ole voineet vaikuttaa historian tapahtumiin, mitäs olimme osa Ruotsia aikanaan.

Tänä päivänä voi hakea vaikka ulkomaisiin yliopistoihin. Ja todellakin - täältä takapajulasta, kateellisten, narisevien ja kyräilevien suomalaisten parista voi lähteä esim. englanninkielisiin koulutusohjelmiin Eurooppaan. Suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Ei se ole tasa-arvoa että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Ruotsinkieliset osaavat suomea ja siksi ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat turhia sinun logiikkaasi noudattaen.

Monissa tutkinnoissa on jo suurin osa opetuksesta englanniksi. Eli ihan yhtä hyvät tai huonot lähtökohdat kummankin kielisille.

Ja silti ei saa vapaaehtoisesti opiskella ruotsia, vaan on pakko, vaikka opetus yliopistossa järjestetään englanniksi. Näkee kyllä, millainen valta tietyillä ryhmillä on, kun suurin osa halusi pakosta pois, niin rangaistukseksi pakko-opetus aloitetaan jo vuotta aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.

Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.

Öö, mitä oikein horiset. Ei niitä kielitestejä mihinkään paremmuusjärjestykseen laiteta. Hankit hakukelpoisuuden vaikka minimipisteillä, ja sen jälkeen olet samalla viivalla muiden hakijoiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.

Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.

Höps. Tässä vaatimus

Ruotsin kielen kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):

-suomalaisen yliopiston kielikeskuksen tai kielipalveluiden koe: keskiarvona taitotaso 6

-yleinen kielitutkinto: taitotaso 6 kaikista osa-alueista

-valtionhallinnon kielikoe: taitotaso erinomainen suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa.

Eli jos saat riittävät pisteet kielitaitokokeesta, se riittää. Ei niitä kielikokeita enää laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan valintakokeen pistemäärä ratkaisee, kunhan kelpoisuus löytyy.

Aika monessa ihan riittää, että väännät sen pääsykokeen ruotsiksi. Nuo on kai niille, jotka tekevät pääsykokeen suomeksi, mutta haluavat ruotsinkieliseen kiintiöön.

Hei kaikki näitä, ruotsinkieli sitä, ruotsinkieli tätä - aloituksia tehtailevat!

Yksi kysymys: Suhtaudutteko samalla intohimolla myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon?

Onko se sitten epäreilua, että lääketiedettä voi opiskella eri paikkakunnilla eri valintakokeen pistemäärille?

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä heikompi äo, joten asiaa pitää ilmeisesti kompensoida näin.

Goolgetin vähän ja Ruotsissa äo on 102 ja Suomessa 97. Tuosta voi päätellä että suomenruotsalaiset ovat älykkäämpiä. Pisapisteet taitavat olla alhaisemmat suomenruotsalaisille mutta sehän voi johtua siitä että ovat pieni vähemmistö jonka peruskoulutukseen satsataan vähemmän.

Normaaliälyinen yliopisto-opiskelija kyllä oppii opiskelussa vaadittavan kielen. Itse opiskelin Saksassa ja vaimo Ranskassa. Jos yhden vieraan kielen oppiminen ei onnistu niin amk voi olla sinulle parempi valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä heikompi äo, joten asiaa pitää ilmeisesti kompensoida näin.

Goolgetin vähän ja Ruotsissa äo on 102 ja Suomessa 97. Tuosta voi päätellä että suomenruotsalaiset ovat älykkäämpiä. Pisapisteet taitavat olla alhaisemmat suomenruotsalaisille mutta sehän voi johtua siitä että ovat pieni vähemmistö jonka peruskoulutukseen satsataan vähemmän.

Ja vaikka olisi miten, joku pienehkö ero äo:ssä ei ole mitenkään olennainen asia työelämässä pärjäämisen kannalta. Työelämässä ja opinnoissa tarvitaan paljon muutakin kuin älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Ei se ole tasa-arvoa että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Ruotsinkieliset osaavat suomea ja siksi ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat turhia sinun logiikkaasi noudattaen.

Ruotsinkieliset suomalaiset eivät osaa aina suomea. Kaikki ei asu pääkaupunkiseudulla Suomen kielen keskellä. On aika työlästä opiskella esim. Aallossa, kun ei ole oma kieli koskaan.

Se että opiskelee vieraalla kielellä, oli se suomi, ruotsi, enkku tms muu, on pelkkää plussaa. Kielitaidosta on aina hyötyä ja opiskelu on mitä parhain tapa kartuttaa kielitaitoa.

Eli suomenkieliset sankoin joukoin hakemaan ruotsinkieliseen koulutukseen, se on pelkkää plussaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä heikompi äo, joten asiaa pitää ilmeisesti kompensoida näin.

Goolgetin vähän ja Ruotsissa äo on 102 ja Suomessa 97. Tuosta voi päätellä että suomenruotsalaiset ovat älykkäämpiä. Pisapisteet taitavat olla alhaisemmat suomenruotsalaisille mutta sehän voi johtua siitä että ovat pieni vähemmistö jonka peruskoulutukseen satsataan vähemmän.

Aasian maissa tuo äö on vielä korkeampi. Jos nyt pysytään vielä hetki Suomen rajojen sisäpuolella vertauksissa. Ruotsinkielisiin muuten satsataan jo peruskoulussa enemmän alkaen pienemmästä luokkakoosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.

En tiedä nykytilaa, mutta 20 vuotta sitten kielikoe oli vaikea ja suunnattu erottamaan äidinkielenään ruotsia puhuvat kouluruotsin puhujista. Itselläni ruotsista 10 ja vahva laudatur enkä silti läpäissyt kuin matemaattisten aineiden pisterajaa (tuolloin oli matikassa alempi kielikokeen pisteraja)

On karua huomata että maailma on epätasa-arvoinen paikka. Se korostuu kun sitten opiskelujesi jälkeen menet työelämään. Varsinkin jos suuntaat ulkomaille niin puukkoa tulee. Joku kielikysymys on kevyttä kauraa. Opettele pärjäämään niillä korteilla jotka sinulla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä heikompi äo, joten asiaa pitää ilmeisesti kompensoida näin.

Goolgetin vähän ja Ruotsissa äo on 102 ja Suomessa 97. Tuosta voi päätellä että suomenruotsalaiset ovat älykkäämpiä. Pisapisteet taitavat olla alhaisemmat suomenruotsalaisille mutta sehän voi johtua siitä että ovat pieni vähemmistö jonka peruskoulutukseen satsataan vähemmän.

Älykkyys ei toimi noin. Se ei tule mistään "ruotsalaisuudesta", eikä ole mitään yhdistävää ruotsalaisuutta (esim. geenejä). Suomenruotsalaiset eivät ole ruotsalaisia.

Älykkyyden kehitykseen vaikuttaa kulttuuri, perhe, koulutus, ravitsemus, geenit jne jne. Et voi päätellä kahden ryhmän keskiarvoista kolmannen ryhmän ominaisuuksia.

Enemmän kiinnostaisi tietää kuinka moni äidinkielenään ruotsia puhuvista hakijoista pääsee korkeakouluun. Veikkaan, että luku on yli 50%. Onko ruotsinkieliset todella niin paljon fiksumpia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Ei tuo ole mikään peruste. Idiootti.

Onneksi sinun argumentointi on loistavaa. 

Mutta tuostahan tässä on kyse. Ihan kuka vain voi hakea ÅA:han. Kullakin yliopistolla on tietty sisäänotettavien määrä ja niin kauan kuin hakijoita on tarpeeksi ja riittävällä pistemäärällä, on homma ihan ok. 

Tämä on taas lööppilehden kirjoittama artikkeli, joka uppoaa porukkaan kuin häkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä heikompi äo, joten asiaa pitää ilmeisesti kompensoida näin.

Goolgetin vähän ja Ruotsissa äo on 102 ja Suomessa 97. Tuosta voi päätellä että suomenruotsalaiset ovat älykkäämpiä. Pisapisteet taitavat olla alhaisemmat suomenruotsalaisille mutta sehän voi johtua siitä että ovat pieni vähemmistö jonka peruskoulutukseen satsataan vähemmän.

Aasian maissa tuo äö on vielä korkeampi. Jos nyt pysytään vielä hetki Suomen rajojen sisäpuolella vertauksissa. Ruotsinkielisiin muuten satsataan jo peruskoulussa enemmän alkaen pienemmästä luokkakoosta.

Eiköhän sillä ole suurempi merkitys että lukion koko on tarpeeksi suuri jotta voidaan tarjota kaikenlaisia syventäviä aineita oppilaille. Jossain pohjanmaan pikkukylissä lukiot ovat varmaan pieniä eikä välttämättä hyviä opettajia ole tarjolla. Enpä sitten tiedä onko tuo niin, oletan vain. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on huonomman menestyksen takana.

Kaikki eivät ole lahjakkaita oppimaan toista kieltä. Kyllä tämä ruotsinkielisen koulutuksen suosiminen on selvä epäkohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä heikompi äo, joten asiaa pitää ilmeisesti kompensoida näin.

Goolgetin vähän ja Ruotsissa äo on 102 ja Suomessa 97. Tuosta voi päätellä että suomenruotsalaiset ovat älykkäämpiä. Pisapisteet taitavat olla alhaisemmat suomenruotsalaisille mutta sehän voi johtua siitä että ovat pieni vähemmistö jonka peruskoulutukseen satsataan vähemmän.

Älykkyys ei toimi noin. Se ei tule mistään "ruotsalaisuudesta", eikä ole mitään yhdistävää ruotsalaisuutta (esim. geenejä). Suomenruotsalaiset eivät ole ruotsalaisia.

Älykkyyden kehitykseen vaikuttaa kulttuuri, perhe, koulutus, ravitsemus, geenit jne jne. Et voi päätellä kahden ryhmän keskiarvoista kolmannen ryhmän ominaisuuksia.

Mutta niinhän Flynn ja Vanhanen tekivät maissa joissa tietoja ei ollut saatavilla. Suomenruotsalaiset eivät tietenkään ole ruotsalaisia mutta ovat kyllä suomalaista ja ruotsalaista sekoitusta eivätkä pelkästään geneettisesti vaan myös kulttuurisesti.