Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tasa-arvoa tämä on? Ruotsinkieliseen yliopistoon pääsee 31-36% hakijoista, suomenkieliseen 9-23%
12.03.2018 |
Milloin suomenkielisiä aloituspaikkoja lisätään tai ruotsinkielisiä vähennetään?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa suomenkieliset sankoin joukoin ruotsinkielisessä kiintiössä, niin tuo ero tasoittuu parissa vuodessa.
No tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti työnantajat ja muutkin tajuavat arvostaa vähemmän ruotsiksi opiskeltuja tutkintoja.
Sopiihan sitä toivoa koska opiskelijamateriaali on niin paljon huonompaa että toiveeksi taitaa jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus.
Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?
Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!
Kyllähän niitä suomenruotsalaisia on myös suomenkielisissä yliopistoissa. Ei ne kaikki hae sinne mihin pääsee helpoiten sisään. Mikään kielikoe ei heitä estäisi koska useimmat suomenruotsalaiset osaavat suomea.
t. suomenruotsalainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus.
Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?
Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!
Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.
Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.
Höps. Tässä vaatimus
Ruotsin kielen kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):
-suomalaisen yliopiston kielikeskuksen tai kielipalveluiden koe: keskiarvona taitotaso 6
-yleinen kielitutkinto: taitotaso 6 kaikista osa-alueista
-valtionhallinnon kielikoe: taitotaso erinomainen suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa.
Eli jos saat riittävät pisteet kielitaitokokeesta, se riittää. Ei niitä kielikokeita enää laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan valintakokeen pistemäärä ratkaisee, kunhan kelpoisuus löytyy.
Tai ylppäreissä ruotsi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur.
ruotsinkieliset pääsevät kiintiöillä helpommin yliopistoon, missä tasa-arvo.
Tässä vanha uutinen, että asiaan pitäisi puuttua.
https://yle.fi/uutiset/3-5431972
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus.
Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?
Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!
Kyllähän niitä suomenruotsalaisia on myös suomenkielisissä yliopistoissa. Ei ne kaikki hae sinne mihin pääsee helpoiten sisään. Mikään kielikoe ei heitä estäisi koska useimmat suomenruotsalaiset osaavat suomea.
t. suomenruotsalainen
ruotsinkieliset pääsee kiintiöillä niihinkin automaattisesti.
Olen itse tehnyt korkeakoulututkinnon ruotsiksi (olen ihan umpisuomenkielinen) ja huomaan kyllä siitä työelämässä olevan huikeasti hyötyä. Työskentelen metsäteollisuuden puolella, ja asiakkaina on paljon ruotsalaisia ja norjalaisia. Työkieli on monesti ruotsi.
Ei se mitään rakettitiedettä ole. Yliopistossa tarvitsee paljon englantiakin, ja sekin on monella tasoa "kouluenglanti", kun yliopistoon mennään. Siinähän se kielitaito nousee, kun tekee. Ja tuo kielikoe ei vaadi paljoakaan, oikeasti. Taitaa olla enemmän periaate, että en tee, koska paha ruotsi... no, itsepähän siitä kärsii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa siis opiskella sitä ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä heikompi äo, joten asiaa pitää ilmeisesti kompensoida näin.
Ruotsinkielisillä on (oma empiirinen kokemus työelämästä, olen itse suomenkielinen) paljon sellaisia ominaisuuksia, joista on työelämässä hyötyä. Sosiaalisuus, verkostot, avoimuus ja kokeilunhalu, kokonaisvaltaista ymmärrystä jne. Äo ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa pärjäämiseen työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus.
Ei se ole tasa-arvoa että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Ruotsinkieliset osaavat suomea ja siksi ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat turhia sinun logiikkaasi noudattaen.
Monissa tutkinnoissa on jo suurin osa opetuksesta englanniksi. Eli ihan yhtä hyvät tai huonot lähtökohdat kummankin kielisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus.
Ei se ole tasa-arvoa että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Ruotsinkieliset osaavat suomea ja siksi ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat turhia sinun logiikkaasi noudattaen.
Ruotsinkieliset suomalaiset eivät osaa aina suomea. Kaikki ei asu pääkaupunkiseudulla Suomen kielen keskellä. On aika työlästä opiskella esim. Aallossa, kun ei ole oma kieli koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus.
Ei se ole tasa-arvoa että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Ruotsinkieliset osaavat suomea ja siksi ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat turhia sinun logiikkaasi noudattaen.
Ruotsinkieliset suomalaiset eivät osaa aina suomea. Kaikki ei asu pääkaupunkiseudulla Suomen kielen keskellä. On aika työlästä opiskella esim. Aallossa, kun ei ole oma kieli koskaan.
Se että opiskelee vieraalla kielellä, oli se suomi, ruotsi, enkku tms muu, on pelkkää plussaa. Kielitaidosta on aina hyötyä ja opiskelu on mitä parhain tapa kartuttaa kielitaitoa.
Tämä maa ei ole tasa-arvoa nähnytkään. Täällä haetaan vaikka väkisin joku vähemmistöasema, että saataisiin ja myös saadaan asiat omalta kohdalta luistamaan. Hävettävä yhteiskunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yksi yhteiskunnan rakenne, jolla tietyn ryhmän erityisasemaa ylläpidetään. Kiintiö pitää olla, mutta se, että yliopistoon pääsyä helpotetaan ihmisen taustan mukaan, ei ole tätä päivää, eikä pitäisi olla hyväksytty käytäntö missään yliopistossa.
Nomutta kyllähän esimerkiksi asuinpaikka vaikuttaa olennaisesti sisäänpääsyyn. Jos olet pikkupaikalta, missä on yksi rupuinen lukio, on ihan eri juttu ponnistaa yliopistoon kuin sellaiselta paikkakunnalta, missä on vaikka mitä erikoislukiota. Toisaalta jos lähdet yliopistoon pk-seudulta pois, sisään on helpompi päästä. On lukuisia taustasta kumpuavia seikkoja, jotka helpottavat tai vaikeuttavat sisäänpääsyä. Tässä on kyse vain yhdestä kielikokeesta, jonka ihan kuka vaan voi tehdä. Yhtä lailla monessa yliopistossa vaaditaan englannin kielen taitoa.
Miten kummassa jatko-opintoihin vaikuttaa, onko opiskelija lähtöisin paikkakuntansa ainoasta lukiosta ja onko lukioita opiskelijan paikkakunnalla paljon? Jokainen opiskelee yhdessä lukiossa ja jokainen kirjoittaa samat kirjoitukset ja jokainen opiskelee itse.
Ap, siitä vaan hakemaan sinne ruotsinkieliseen yliopistoon, ei sitä millään tavalla ole kielletty.
Kun kyse on pienen ryhmän tarpeesta, on aika selvää, että suhteessa ryhmän väkilukuun pyrkijöitä on ko. koulutuspaikoille vähemmän.
Kyllä niitä paikkoja on myös vähennetty, mutta niin pienenee suomenruotsalaisten määräkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yksi yhteiskunnan rakenne, jolla tietyn ryhmän erityisasemaa ylläpidetään. Kiintiö pitää olla, mutta se, että yliopistoon pääsyä helpotetaan ihmisen taustan mukaan, ei ole tätä päivää, eikä pitäisi olla hyväksytty käytäntö missään yliopistossa.
Nomutta kyllähän esimerkiksi asuinpaikka vaikuttaa olennaisesti sisäänpääsyyn. Jos olet pikkupaikalta, missä on yksi rupuinen lukio, on ihan eri juttu ponnistaa yliopistoon kuin sellaiselta paikkakunnalta, missä on vaikka mitä erikoislukiota. Toisaalta jos lähdet yliopistoon pk-seudulta pois, sisään on helpompi päästä. On lukuisia taustasta kumpuavia seikkoja, jotka helpottavat tai vaikeuttavat sisäänpääsyä. Tässä on kyse vain yhdestä kielikokeesta, jonka ihan kuka vaan voi tehdä. Yhtä lailla monessa yliopistossa vaaditaan englannin kielen taitoa.
Miten kummassa jatko-opintoihin vaikuttaa, onko opiskelija lähtöisin paikkakuntansa ainoasta lukiosta ja onko lukioita opiskelijan paikkakunnalla paljon? Jokainen opiskelee yhdessä lukiossa ja jokainen kirjoittaa samat kirjoitukset ja jokainen opiskelee itse.
No sanotaan vaikka, että haluat Aaltoon tai lääkikseen ja lukiostasi löytyy vain pakolliset matikat, fysiikat jne tarjonnasta. Kun jollain toisella voi lukiossaan olla runsaasti syventävää ja soveltavaa kurssia näiden osalta tarjolla. Niin kyllähän se vaikuttaa.
Sinne on vaan vähemmän hakijoita. Joukolla vaan hakemaan sinne, niin kyllä se sisäänpääsyprosentti siitä pienenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus.
Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?
Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!
Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.
Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.
Höps. Tässä vaatimus
Ruotsin kielen kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):
-suomalaisen yliopiston kielikeskuksen tai kielipalveluiden koe: keskiarvona taitotaso 6
-yleinen kielitutkinto: taitotaso 6 kaikista osa-alueista
-valtionhallinnon kielikoe: taitotaso erinomainen suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa.
Eli jos saat riittävät pisteet kielitaitokokeesta, se riittää. Ei niitä kielikokeita enää laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan valintakokeen pistemäärä ratkaisee, kunhan kelpoisuus löytyy.
Tai ylppäreissä ruotsi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur.
Tai ruotsi äidinkielenä kokeesta M. Mutta voiko kirjoituksissa kirjoittaa sekä suomen että ruotsin äidinkielen kokeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yksi yhteiskunnan rakenne, jolla tietyn ryhmän erityisasemaa ylläpidetään. Kiintiö pitää olla, mutta se, että yliopistoon pääsyä helpotetaan ihmisen taustan mukaan, ei ole tätä päivää, eikä pitäisi olla hyväksytty käytäntö missään yliopistossa.
Nomutta kyllähän esimerkiksi asuinpaikka vaikuttaa olennaisesti sisäänpääsyyn. Jos olet pikkupaikalta, missä on yksi rupuinen lukio, on ihan eri juttu ponnistaa yliopistoon kuin sellaiselta paikkakunnalta, missä on vaikka mitä erikoislukiota. Toisaalta jos lähdet yliopistoon pk-seudulta pois, sisään on helpompi päästä. On lukuisia taustasta kumpuavia seikkoja, jotka helpottavat tai vaikeuttavat sisäänpääsyä. Tässä on kyse vain yhdestä kielikokeesta, jonka ihan kuka vaan voi tehdä. Yhtä lailla monessa yliopistossa vaaditaan englannin kielen taitoa.
Miten kummassa jatko-opintoihin vaikuttaa, onko opiskelija lähtöisin paikkakuntansa ainoasta lukiosta ja onko lukioita opiskelijan paikkakunnalla paljon? Jokainen opiskelee yhdessä lukiossa ja jokainen kirjoittaa samat kirjoitukset ja jokainen opiskelee itse.
No siten kummassa, että lukioiden taso vaikuttaa arvosanoihin ja esimerkiksi pk-seudulla on Suomen parhaat lukiot, joista vuodesta toiseen kirjoitetaan parhain arvosanoin.
Ja niissä voi lukea parempien opettajien johdolla, laajemmasta ainevalikoimasta.
Isommilla paikkakunnilla on myös paljon abikursseja tarjolla, joista on hyötyä kirjoituksiin valmistautuessa JA erilaisia hakukursseja, joista on taas apua pääsykokeisiin valmistautuessa.
Toki jokainen VOI itse päntätä vaikka mitä, mutta kursseista ja hyvästä opetuksesta ON hyötyä.
Meninkö jakeluun vai haenko lisää rautalankaa?
Ohis
Alue: Aihe vapaa
Höps. Tässä vaatimus
Ruotsin kielen kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):
-suomalaisen yliopiston kielikeskuksen tai kielipalveluiden koe: keskiarvona taitotaso 6
-yleinen kielitutkinto: taitotaso 6 kaikista osa-alueista
-valtionhallinnon kielikoe: taitotaso erinomainen suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa.
Eli jos saat riittävät pisteet kielitaitokokeesta, se riittää. Ei niitä kielikokeita enää laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan valintakokeen pistemäärä ratkaisee, kunhan kelpoisuus löytyy.