Mitä tasa-arvoa tämä on? Ruotsinkieliseen yliopistoon pääsee 31-36% hakijoista, suomenkieliseen 9-23%

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Papan kaverit ottaa töihin.

No miksei suomenkieliset verkostoidu ja hyödynnä suhteitaan? Käyttävät opiskeluajan vain maaniseen pänttäämiseen omissa koloissaan?

Tämän tyyppinen yksilöihin keskittyvä keskustelu on aivan turhaa, kun otsikossa mainittu asia kertoo siitä, että tiettyjä ryhmiä suositaan rakenteellisesti yhteiskunnassa. Miksi tämä asia on niin vaikea hahmottaa monille muuten älykkäille ihmisille? Jos on ryhmä, jolla tutkimusten valossa pyyhkii jo keskimääräistä paremmin taloudellisesti, sosiaalisesti ja onnellisuusmittarein mitattuna, niin miksi yhteiskunnan täytyy sitä asemaa vielä entisestään pönkittää? 

Kun edelleen suomenruotsalaisuus ei ole mikään pääsyvaatimus ko yliopistoihin. Sinne voi kuka tahansa hakea. Siis ei ole mitään pönkittämistä.

Nimenomaan on pönkittämistä, kun heille kyse on syntymälahjana saatavasta ominaisuudesta ja muille itse hankittavasta. 

Onko se sitten väärin, että vain kaunis ihminen voi tehdä mallintöitä?

Mistä lähtien valtio on buukannut malleja? Eiköhän pidetä erillään markkinat ja julkinen sektori. :) Julkisen sektorin päätöksiä ovat ne, joita tehdään poliittisessa päätöksentekokoneistossa, ja jotka maksamme me kaikki. Siksi arvokeskusteluita yhteisen rahan jakamisesta tarvitaan. 

Valtiolla ja kunnilla on paljonkin esitemateriaalia, joissa käytetään malleja. Ihan ohiksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

Näin ohiksena: rikkaat pääsevät helpommin yliopistoon ihan oikeasti. Monilla aloilla on käytännössä pakko käydä valmennuskurssi. Opiskeluaikaisia tukia on huononnettu ja opintoaikoja rajoitettu tiukemmin. Lisäksi koulutus periytyy.

Toki ja samoin tytöt pääsevät todennäköisemmin yliopistoon kuin pojat mutta silti missään ei ole kiintiöitä jotka edesauttaisivat hyvätuloisia tai tyttöjä paremmin yliopistoon. Ruotsinkielisille kuitenkin on, vaikka he jo muutenkin tulevat keskimäärin hyväosaisemmista perheistä. Se tässä on ongelmana.

Ei se ole ruotsinkielisten kiintiö vaan ruotsia osaavien kiintiö.

Vaikka näin, kuitenkin akateeminen aines on helpompi suorittaa omalla äidinkielellä. Aina.

Joten tuntuis tosi turhattavalta vääntää sitä kieltä väkisin vain sen takia, että pääsee helpommin opiskelijaksi. Pitää lisätä "suomenkielisten kiintiöiden" opiskelupaikkojen määrää, ei muuta.

Pitääkö kaikki tehdä helpoimman kautta?

Kielitaidosta ei ole ikinä haittaa, oli se ruotsi tai mikä tahansa muu kieli. Opiskelemalla tietyllä kielellä kieli tarttuu kuin itsestään. Plus että monissa yliopistoissa ruotsinkielisessä kiintiössäkin olevat opiskelevat sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. 

Ei todellakaan tartu. Tieteellisen käsitteistön vaivaton omaksuminen vieraalla kielellä vaatii tosi vankkaa kielipohjaa. Nykyisessä informaatiotulvassa olis viisasta valikoida tarkkoin millä tiedoilla aivojansa kuormittaa, korkeintaan joku englanti pakollisten kielten vuoksi. Tai mielluummin jopa arabiaa tai kiinaa, siitä olisi hyötyä tulevaisuudessa.

No äläpäs yleistä, jos itsellesi kielet ovat hankalia. Keskivertoihminen oppii kyllä kielen nopeasti, kun joutuu sitä käyttämään. Ja tieteellinen käsitteistö pitää useimpien opetella englanniksi joka tapauksessa, eli vieraalla kielellä.

Kiitos arvostelusta

Minulle kielet ovat helppoja :)

Keskivertoihminen oppii kyllä PUHEkielen käytännössä nopeasti, kun esimerkiksi työskentelee vieraassa kieliympäristössä. Nyt puhutaan tieteestä ja akateemisista kursseista, joiden oppimateriaalin perusteet ovat usein kääntämättä suomeksi.

Englannin on osattava 5-6 tasolla, jotta selviää noista kurseista ja pystyy tuottamaan teiteelisiä esseitä ynnä muuta näyttöä vieraalla kielellä tarvittaessa. Kyseessä ei ole "käsitteistön opetteleminen " vaan syvä tulkinta ja operatiivinen käsittelyvalmius, eli korkeammat kognitiiviset toiminnot.

Vierailija kirjoitti:

Aika jännä juttu onkin, että suomenkielistä lukiosta pitää suorittaa jokin erillinen kielikoe pääsykokeen lisäksi. Luulisi, että jos pärjää ruotsinkielisessä pääsykokeessa paremmin kuin ruotsinkielinen natiivihakija, mitään erillistä kielikoetta ei edes tarvittaisi, vaan hakija on osoittanut kelpoisuutensa ja riittävän kielitaidon hallinnan varsinaisessa pääsykokeessa.

Ruotsinkielisestä lukiosta valmistuneellahan ei ole mitään erillistä kielikoetta pyrkiessä mihin tahansa suomalaiseen korkeakouluun; missä tasa-arvo?

Mitä ruotsinkieliseen koulutukseen tulee:

Arvaatkaas minne minun B-ruotsin kymppi riittää, vaikka sillä ei täällä Helsingissä korkeakoulujen ovia avata? Ruotsiin, jumalauta! Elikkä voisin yrittää muljuttaa itseni johonkin sopivaan länsinaapurin yliopistoon pelkillä lukion papereilla, mutta täällä joutuisi tekemään jonkun kielikokeen hyvin todennäköisesti. Olin hyvin järkyttynyt, kun tajusin asian ensimmäisen kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika jännä juttu onkin, että suomenkielistä lukiosta pitää suorittaa jokin erillinen kielikoe pääsykokeen lisäksi. Luulisi, että jos pärjää ruotsinkielisessä pääsykokeessa paremmin kuin ruotsinkielinen natiivihakija, mitään erillistä kielikoetta ei edes tarvittaisi, vaan hakija on osoittanut kelpoisuutensa ja riittävän kielitaidon hallinnan varsinaisessa pääsykokeessa.

Ruotsinkielisestä lukiosta valmistuneellahan ei ole mitään erillistä kielikoetta pyrkiessä mihin tahansa suomalaiseen korkeakouluun; missä tasa-arvo?

Mitä ruotsinkieliseen koulutukseen tulee:

Arvaatkaas minne minun B-ruotsin kymppi riittää, vaikka sillä ei täällä Helsingissä korkeakoulujen ovia avata? Ruotsiin, jumalauta! Elikkä voisin yrittää muljuttaa itseni johonkin sopivaan länsinaapurin yliopistoon pelkillä lukion papereilla, mutta täällä joutuisi tekemään jonkun kielikokeen hyvin todennäköisesti. Olin hyvin järkyttynyt, kun tajusin asian ensimmäisen kerran.

Näinhän se on. Suomalainen voi päästä opiskelemaan Ruotsiinilman kielikoetta mutta Suomessa hän joutuu suorittamaan kielikokeen päästäkseen ruotsinkieliseen kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.

Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.

Tämä on totta. Itse hain (ja pääsin) ruotsinkieliseen koulutukseen, ja voin sanoa, että se kielikoe ei todellakaan ollut mikään läpihuutojuttu. Lähes koko päivä siinä meni. Kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen (sanomalehtiartikkeleita), essee, suullinen haastattelu. Mahdollisesti joku osio tästä unohtuikin, tästä on jo aikaa. Tietysti saattaa olla, että koe nykyisin on helpompi.

Ei kyse ole siitä, että se olisi läpihuutojuttu, tietenkään. Vaan että se on ihan tehtävissä kohtuullisella kielitaidolla. 

Väitän edelleen että kohtuullinen kielitaito ei silloin minun aikanani riittänyt. Kaksi ystävääni oli samanaikaisesti yrittämässä, kumpikin pärjäsi ruotsin kielellä mainiosti esim. asiakaspalvelutehtävissä (aika vaativissakin), mutta eivät läpäisseet kielikoetta.

No onneksi sen voi uusia vaikka 70 kertaa, jos niin vaikeaa on. Itsellä ei ollut mitään ongelmaa, ylppäreissä pitkä ruotsi E. Vaatii se kielikoe kuitenkin puhumisen lisäksi myös tekstin tuottamista ja ymmärtämistä.

Uusia vaikka 70 kertaa? Siihen hakemaani koulutukseen otettiin uusia opiskelijoita joka toinen vuosi, ja kielikoe järjestettiin ennen varsinaisia pääsykokeita. Eli 140 vuotta olisi pitänyt sinun logiikallasi yrittää. Nuo mainitsemani ystävät hakeutuivat sitten suomenkieliseen koulutukseen toiseen kaupunkiin, niin ei tarvinnut odottaa kahta vuotta ennen uutta mahdollisuutta suorittaa kielikoe.