Mitä tasa-arvoa tämä on? Ruotsinkieliseen yliopistoon pääsee 31-36% hakijoista, suomenkieliseen 9-23%

Lääkäreiden koulutumäärää pitäisi nostaa rajusti. Esimerkiksi viime vuonna sisäänpääsyprosentti oli 11,7. Nostetaan sisäänottomäärää, niin luvut paranevat ja lääkäreiden palkkapelleillylle saadaan jotain rotia. Nyt kun lääkäreitä koulutetaan aivan liian vähän, niin terveyskeskukset ja syrjäisemmät sairaalat ovat pulassa.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kiinnostaisi tietää kuinka moni äidinkielenään ruotsia puhuvista hakijoista pääsee korkeakouluun. Veikkaan, että luku on yli 50%. Onko ruotsinkieliset todella niin paljon fiksumpia? 

Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Fiksumpia ovat ehkä jollakin sosiaalisella älykkyydellä mitattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.

Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.

Tämä on totta. Itse hain (ja pääsin) ruotsinkieliseen koulutukseen, ja voin sanoa, että se kielikoe ei todellakaan ollut mikään läpihuutojuttu. Lähes koko päivä siinä meni. Kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen (sanomalehtiartikkeleita), essee, suullinen haastattelu. Mahdollisesti joku osio tästä unohtuikin, tästä on jo aikaa. Tietysti saattaa olla, että koe nykyisin on helpompi.

Vierailija kirjoitti:

Pisapisteet taitavat olla alhaisemmat suomenruotsalaisille mutta sehän voi johtua siitä että ovat pieni vähemmistö jonka peruskoulutukseen satsataan vähemmän.

Tai ihan vain siitä että ruotsinkieliseen opettajakoulutukseen pääsee paljon helpommin, jolloin opettaja-aines on kehnompaa?

Kirjoitin laudaturin B-ruotsissa enkä läpäissyt kielitestiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.

Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.

Tämä on totta. Itse hain (ja pääsin) ruotsinkieliseen koulutukseen, ja voin sanoa, että se kielikoe ei todellakaan ollut mikään läpihuutojuttu. Lähes koko päivä siinä meni. Kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen (sanomalehtiartikkeleita), essee, suullinen haastattelu. Mahdollisesti joku osio tästä unohtuikin, tästä on jo aikaa. Tietysti saattaa olla, että koe nykyisin on helpompi.

Ei kyse ole siitä, että se olisi läpihuutojuttu, tietenkään. Vaan että se on ihan tehtävissä kohtuullisella kielitaidolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Ei se ole tasa-arvoa että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Ruotsinkieliset osaavat suomea ja siksi ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat turhia sinun logiikkaasi noudattaen.

Ruotsinkieliset suomalaiset eivät osaa aina suomea. Kaikki ei asu pääkaupunkiseudulla Suomen kielen keskellä. On aika työlästä opiskella esim. Aallossa, kun ei ole oma kieli koskaan.

Eikö Aalto pistänyt kaikki maisteriohjelmat englanninkielisiksi? Jos tuo leviää, siellä ei juuri kukaan suomalainen pääse opiskelemaan äidinkielellään...

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin laudaturin B-ruotsissa enkä läpäissyt kielitestiä.

Kirjoitin laudaturin A-ruotsissa enkä kokenut kielikoetta vaikeana, vaikka se olikin työläs.

Hej på er alla! Hur står det still?

Turun yliopistolla ja ÅA:lla oli yhteiskurssi (pidettiin englanniksi). Ihan selkeäsi huomasi että ÅA:n opiskelijat oli aika palikoita TY:n opiskelijoihin verrattuna. Mutta ei kai se ihmekään kun suomenkielisillä sisäänpääsyprosentti oli alle 10 % ja ruotsinkielisillä 45 %.

Eihän se kielitesti ole se olennainen seikka tuossa, onhan se myös hirmuisen työlästä opiskella vieraalla kielellä verrattuna siihen että saisi käyttää omaa äidinkieltä.

Suomenruotsalaisista suurin osa on kuitenkin käytännössä kaksikielisiä, joten heidän olisi paljon helpompi opiskella suomen kielellä kun vertaa siihen, että pelkän kouluruotsin suorittanut opiskelee ruotsin kielellä.

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Papan kaverit ottaa töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Jos on edes kohtuullinen kouluruotsi, se koe ei ole edes vaikea.

Älä puhu paskaa. Kohtuullinen kouluruotsi ei riitä mihinkään niissä testeissä koska vain parhaat pääsevät hakemaan. Niissä kokeissa ei mitata hakijan osaamista vaan sitä että monenneksi hän pääsee testeissä. Jos ei ole parhaiden joukossa jää ulos koska muut ovat olleet parempia.

Samahan se on kaikissa pääsykokeissa. Kokeissa on ihan se ja sama kuinka hyvin osaat oikeasti, jos 30 otetaan sisään ja olet kokeen perusteella sijalla 31.

Vierailija kirjoitti:

Turun yliopistolla ja ÅA:lla oli yhteiskurssi (pidettiin englanniksi). Ihan selkeäsi huomasi että ÅA:n opiskelijat oli aika palikoita TY:n opiskelijoihin verrattuna. Mutta ei kai se ihmekään kun suomenkielisillä sisäänpääsyprosentti oli alle 10 % ja ruotsinkielisillä 45 %.

Vain tutkijan työssä on oikeasti olennainen merkitys sillä, että on todella älykäs ja tajuaa lähes kaiken tutkinnon asioista ja edelleen monet asiat voi aina tarkistaa. Suurin osa opiskelijoista menee ns. tavallisiin töihin, joissa läheskään kaikella kirjaviisaudella ei tee juurikaan mitään. Olennaista on hallita se tutkinnon kokonaisuus riittävällä tasolla.

Itse olen DI ihan hyvillä arvosanoilla, mutta suurimmalla osalla tutkinnon asioista ei tee juurikaan mitään työssäni. Sieltä on ne tietyt jutut + se laajan kokonaisuuden ymmärrys ne olennaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Vierailija kirjoitti:

Eihän se kielitesti ole se olennainen seikka tuossa, onhan se myös hirmuisen työlästä opiskella vieraalla kielellä verrattuna siihen että saisi käyttää omaa äidinkieltä.

Suomenruotsalaisista suurin osa on kuitenkin käytännössä kaksikielisiä, joten heidän olisi paljon helpompi opiskella suomen kielellä kun vertaa siihen, että pelkän kouluruotsin suorittanut opiskelee ruotsin kielellä.

Valtaosassa yliopistoja iso osa opinnoista tehdään englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se kielitesti ole se olennainen seikka tuossa, onhan se myös hirmuisen työlästä opiskella vieraalla kielellä verrattuna siihen että saisi käyttää omaa äidinkieltä.

Suomenruotsalaisista suurin osa on kuitenkin käytännössä kaksikielisiä, joten heidän olisi paljon helpompi opiskella suomen kielellä kun vertaa siihen, että pelkän kouluruotsin suorittanut opiskelee ruotsin kielellä.

No ei se nyt kovin työlästä ole. Minä opislelen kolmatta vuotta englanniksi ja aivan yhtä helppoa tämä on kuin olisi suomeksikin. Opettajat on enimmäkseen suomslaisia, mutta opetus englanniksi ja kommunikaatio myös luentojen ulkopuolella odotetaan tapahtuvan englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.