Mitä tasa-arvoa tämä on? Ruotsinkieliseen yliopistoon pääsee 31-36% hakijoista, suomenkieliseen 9-23%

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Papan kaverit ottaa töihin.

No miksei suomenkieliset verkostoidu ja hyödynnä suhteitaan? Käyttävät opiskeluajan vain maaniseen pänttäämiseen omissa koloissaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se kielitesti ole se olennainen seikka tuossa, onhan se myös hirmuisen työlästä opiskella vieraalla kielellä verrattuna siihen että saisi käyttää omaa äidinkieltä.

Suomenruotsalaisista suurin osa on kuitenkin käytännössä kaksikielisiä, joten heidän olisi paljon helpompi opiskella suomen kielellä kun vertaa siihen, että pelkän kouluruotsin suorittanut opiskelee ruotsin kielellä.

No ei se nyt kovin työlästä ole. Minä opislelen kolmatta vuotta englanniksi ja aivan yhtä helppoa tämä on kuin olisi suomeksikin. Opettajat on enimmäkseen suomslaisia, mutta opetus englanniksi ja kommunikaatio myös luentojen ulkopuolella odotetaan tapahtuvan englanniksi.

En nyt lähtisi vertaamaan ruotsia englantiin, jota pursuaa joka tuutista ja nykypäivänä jo pikkulapsilla on hyvä sanavarasto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se kielitesti ole se olennainen seikka tuossa, onhan se myös hirmuisen työlästä opiskella vieraalla kielellä verrattuna siihen että saisi käyttää omaa äidinkieltä.

Suomenruotsalaisista suurin osa on kuitenkin käytännössä kaksikielisiä, joten heidän olisi paljon helpompi opiskella suomen kielellä kun vertaa siihen, että pelkän kouluruotsin suorittanut opiskelee ruotsin kielellä.

No ei se nyt kovin työlästä ole. Minä opislelen kolmatta vuotta englanniksi ja aivan yhtä helppoa tämä on kuin olisi suomeksikin. Opettajat on enimmäkseen suomslaisia, mutta opetus englanniksi ja kommunikaatio myös luentojen ulkopuolella odotetaan tapahtuvan englanniksi.

Onko ne kaikki muut tai edes uurin osa äidinkieleltään englanninkielisiä? Siinä on iso ero oletko ns. samalla viivalla kuin muut kielitaidon suhteen vai selvästi altavastaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Näin "loogisesti" ajattelevia sitä valmistuu ruotsalaisista yliopistoista. En viitsi edes perustella mikä mättää, jokainen normaaliälyinen kyllä ymmärtää.

Selitätkö mullekkin, kun mä en kyllä nyt tajunnut missä tuo mätti? Oon täysin suomenkielisen peruskoulun ja lukion käynyt ja valmistunut ruotsinkielisestä korkeakoulusta. Kotikieli oli ja on edelleen suomi. Opiskelin vaan (ihan ilmaiseksi) sen ruotsinkielen, kun se mulle haluttiin opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se kielitesti ole se olennainen seikka tuossa, onhan se myös hirmuisen työlästä opiskella vieraalla kielellä verrattuna siihen että saisi käyttää omaa äidinkieltä.

Suomenruotsalaisista suurin osa on kuitenkin käytännössä kaksikielisiä, joten heidän olisi paljon helpompi opiskella suomen kielellä kun vertaa siihen, että pelkän kouluruotsin suorittanut opiskelee ruotsin kielellä.

Valtaosassa yliopistoja iso osa opinnoista tehdään englanniksi.

Kandivaiheessa aika vähän, ellet erikseen hae englanninkieliselle linjalle, eikä graduakaan yleensä tarvitse kirjoittaa enkuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

No rikkaat ovat yliedustettuina yliopistoissa. Niin? 

Onhan se ihan selvää että ÅA:ta pidetään vähän pilipaliyliopistona, ainakin tietyillä aloilla. Sen vuoksi suomenruotsalaiset huiput yleensä hakeekin mieluummin suomenkieliseen yliopistoon, tietää saavansa parempaa opetusta ja myös kanssaopiskelijat ovat lähempänä omaa tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

No rikkaat ovat yliedustettuina yliopistoissa. Niin? 

Onko heille omat kiintiöt suuremmin sisäänpääsyprosentein? Ei. Siitä tässä on kyse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on siinä, että sinäkin saat hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ja sinulle on se kieli jopa opetettu. Ei ole valtion syy, jos et viitsinyt opetella ruotsia, kun siihen annettiin mahdollisuus. 

Suomenkielisten pitää läpäistä erillinen ruotsin kielen koe mutta ruotsinkieliset eivät joudu läpäisemään suomen kielen koetta jos hakevat suomenkieliseen koulutukseen. Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkieliseen koulutukseen?

Koska suomenkieliseen on niin vaikea päästä. Se ei ole tasa-arvoa!

Kyllähän niitä suomenruotsalaisia on myös suomenkielisissä yliopistoissa. Ei ne kaikki hae sinne mihin pääsee helpoiten sisään. Mikään kielikoe ei heitä estäisi koska useimmat suomenruotsalaiset osaavat suomea. 

t. suomenruotsalainen

ruotsinkieliset pääsee kiintiöillä niihinkin automaattisesti.

Voiko ruotsinkielinen valita haluaako hän olla siinä kiintiössä vai ei? Eli jos hän on luokan priimus ja varma sisäänpääsystä niin voiko hän hakea suomenkielisenä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

Näin ohiksena: rikkaat pääsevät helpommin yliopistoon ihan oikeasti. Monilla aloilla on käytännössä pakko käydä valmennuskurssi. Opiskeluaikaisia tukia on huononnettu ja opintoaikoja rajoitettu tiukemmin. Lisäksi koulutus periytyy.

Aika jännä juttu onkin, että suomenkielistä lukiosta pitää suorittaa jokin erillinen kielikoe pääsykokeen lisäksi. Luulisi, että jos pärjää ruotsinkielisessä pääsykokeessa paremmin kuin ruotsinkielinen natiivihakija, mitään erillistä kielikoetta ei edes tarvittaisi, vaan hakija on osoittanut kelpoisuutensa ja riittävän kielitaidon hallinnan varsinaisessa pääsykokeessa.

Ruotsinkielisestä lukiosta valmistuneellahan ei ole mitään erillistä kielikoetta pyrkiessä mihin tahansa suomalaiseen korkeakouluun; missä tasa-arvo?

Ja miten sitten ulkkareitten haku tapahtuu? Onko niillekin kiintiöt ja eri rajat pääsykokeissa? Jos on, niin onko helpompi vai vaikeampi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

Näin ohiksena: rikkaat pääsevät helpommin yliopistoon ihan oikeasti. Monilla aloilla on käytännössä pakko käydä valmennuskurssi. Opiskeluaikaisia tukia on huononnettu ja opintoaikoja rajoitettu tiukemmin. Lisäksi koulutus periytyy.

Toki ja samoin tytöt pääsevät todennäköisemmin yliopistoon kuin pojat mutta silti missään ei ole kiintiöitä jotka edesauttaisivat hyvätuloisia tai tyttöjä paremmin yliopistoon. Ruotsinkielisille kuitenkin on, vaikka he jo muutenkin tulevat keskimäärin hyväosaisemmista perheistä. Se tässä on ongelmana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

Näin ohiksena: rikkaat pääsevät helpommin yliopistoon ihan oikeasti. Monilla aloilla on käytännössä pakko käydä valmennuskurssi. Opiskeluaikaisia tukia on huononnettu ja opintoaikoja rajoitettu tiukemmin. Lisäksi koulutus periytyy.

Toki ja samoin tytöt pääsevät todennäköisemmin yliopistoon kuin pojat mutta silti missään ei ole kiintiöitä jotka edesauttaisivat hyvätuloisia tai tyttöjä paremmin yliopistoon. Ruotsinkielisille kuitenkin on, vaikka he jo muutenkin tulevat keskimäärin hyväosaisemmista perheistä. Se tässä on ongelmana.

Ei se ole ruotsinkielisten kiintiö vaan ruotsia osaavien kiintiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

Näin ohiksena: rikkaat pääsevät helpommin yliopistoon ihan oikeasti. Monilla aloilla on käytännössä pakko käydä valmennuskurssi. Opiskeluaikaisia tukia on huononnettu ja opintoaikoja rajoitettu tiukemmin. Lisäksi koulutus periytyy.

"Periytyy" suhteiden kautta ;)

Niin te tyhmät pelaatte itsenne opinnoista ja työstä ulos: jättämällä hyödyntämättä maksuttoman ruotsinopetuksen.

Pohjoismaissa on 40 000 sellaista työpaikkaa auki, joihin otettaisiin suomen- ja ruotsintaitoinen.

Kielikiintiö toimii molemmin päin. Seiskan keskiarvolla suomenkielinen pääsee ruotsinkieliseen korkeakouluun.

Asennevamma ja tyhmyys...

Vierailija kirjoitti:

Ja miten sitten ulkkareitten haku tapahtuu? Onko niillekin kiintiöt ja eri rajat pääsykokeissa? Jos on, niin onko helpompi vai vaikeampi?

Joissakin yliopistoissa ulkkareille ja ruotsinkielisille on sama kiintiö, ne hakevat siis yhdessä ja pääsykokeet ovat ihan yleishyväksyttyä tasoa, lukion pohjalta. Kokeet suoritetaan suomen tai ruotsin kielellä, ei englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa olisi vertailla, kuinka isot prosentit erikielisistä yliopistoista valmistuneista työllistyy. Se on lopulta parempi mittari kuin se, onko jonnekin helpompi päästä sisään kuin toiseen. Jos jostain valmistuneet ovat olennaisesti tyhmempiä ja huonompia, luulisi sen näkyvän työllisyysprosenteissakin? 

Miksi se näkyisi kun suomenruotsalaiset suosivat muita suomenruotsalaisia ja moneen virkaan edellytetään kaksikielisyyttä.

Kaksikielinen voi edelleen olla kuka tahansa Suomen kansalainen...

Mutta toisille se on aika paljon helpompaa kuin toisille, kun sitä ei voi päättää syntyykö kaksikieliseen kotiin vai ei.

No ei, eikä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai köyhään, Lappiin vai pk-seudulle, pojaksi vai tytöksi, ulkonäköä jne... erilaisia epätasa-arvon tekijöitä vaan on ja ne pitää hyväksyä.

Niin, mutta ongelma tuleekin siinä kohtaa kun sitä epätasa-arvoa aletaan vahvistaa yhteiskunnan tasolla. Olisiko oikein päästää rikkaat helpommin yliopistoon?

Esimerkiksi alueellisesti on isoja eroja kuinka hyvin nuoret pääsevät yliopistoihin. Tämä on mitä suurimmissa määrin valtion ohjailemaa. Toki ei, ei ole helsinkiläisten kiintiötä vs jyväskyläläisten kiintiötä mutta on muita seikkoja, jotka vaikeuttavat tai helpottavat eri alueiden asukkaiden päätymistä yliopistoon. Ja toisaalta samaa ainetta voi opiskella monessa paikassa, joihin on erilaisia pääsykoerajoja.

Ja toki joo, aina voi muuttaa ja pitääkin, mutta mikä poru täälläkin aina on, jos työn perässä muuttamista yritetään ehdottaa.