Kuinka jaksavaisia teillä 60-70 -vuotiaat isovanhemmat?

Älkää totuttako isovanhempia siihen, että syöksytte apuun silloin tällöin! Saatte käydä pian joka viikko, jos alatte. Opastakaa ottamaan juku "talkkari" tekemään polttopuita ja putsaamaan rännit yms.

Todennäköisesti jotain kremppaa on, voi olla fyysistä tai henkistä, ei tietoa. Lastenhoitoapua haette muualta. Jos on jotain korvienväliongelmaa, kuten kuulostaa, älkää viekö lapsia sinne! Kutsukaa käymään, jos haluatte, kerran vuodessa. Rohkaiskaa käymään lääkärissä.

sillä, että SN jaksaa touhuta pojan kanssa ja jääkiekkoilla yms. ei ole mitään tekemistä teidän isovanhempienne kanssa. Jotkut jaksavat ja haluavat tehdä, ei sille mitään voi.

Edelliseen lisäys jotkut jaksavat, jotkut eivät, ei sille mitään.

Nykytutkimuksen mukaan biologinen vanhuus alkaa keskimäärin 80 vuoden ikäisenä.

Ellei Ap:n senioreille ole jotain selkeää sairautta, niin syy jaksamattomuuteen tuon ikäisillä on tyypillisimmin joko päihde- tai mielenterveysongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan 63- ja 64-v. Isovanhemmat ja vauhtia piisaa vielä hyvin. Matkustelemme ympäri maailmaa, pelaamme golfia, käymme salilla ja nyt juuri tulimme lenkiltä.

Hoidamme äärettömän mielellämme pikkuisia ja otamme usein yökylään. Vielä polvet taipuvat lattialle leikkimään ja konttaamaan sekä leikkipuistoon ulkoilemaan.  

Olette näköjään jääneet jo nuorina eläkkeelle. Hyvähän teidän on jaksaa hillua, kun ei tarvitse töissä käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan 63- ja 64-v. Isovanhemmat ja vauhtia piisaa vielä hyvin. Matkustelemme ympäri maailmaa, pelaamme golfia, käymme salilla ja nyt juuri tulimme lenkiltä.

Hoidamme äärettömän mielellämme pikkuisia ja otamme usein yökylään. Vielä polvet taipuvat lattialle leikkimään ja konttaamaan sekä leikkipuistoon ulkoilemaan.  

Olette näköjään jääneet jo nuorina eläkkeelle. Hyvähän teidän on jaksaa hillua, kun ei tarvitse töissä käydä.

Missä sanottiin että nää on eläkkeellä? Kyllä moni tekee noita juttuja vaikka ois työelämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan 63- ja 64-v. Isovanhemmat ja vauhtia piisaa vielä hyvin. Matkustelemme ympäri maailmaa, pelaamme golfia, käymme salilla ja nyt juuri tulimme lenkiltä.

Hoidamme äärettömän mielellämme pikkuisia ja otamme usein yökylään. Vielä polvet taipuvat lattialle leikkimään ja konttaamaan sekä leikkipuistoon ulkoilemaan.  

Olette näköjään jääneet jo nuorina eläkkeelle. Hyvähän teidän on jaksaa hillua, kun ei tarvitse töissä käydä.

Mun äiti tekee tuon kaiken pois lukien golf (sen sijaan mökkeilee). Ja käy kokopäivätöissä. Ja täyttää tänä vuonna 64v. 

Minun äiti eli lasten mummi täyttää ensi vuonna 70 ja on meidän apuna lähes joka päivä. On siis hyvinkin jaksavainen ja kiitollinen olen aina hänen avustaan. Ehtii ja jaksaa myös harrastaa omia juttujaan lastenlasten kanssa olemisen lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Mun äitini on 97-vuotias ja on vielä ihan pirteä ja asuu yksin omassa kodissaan. Onkohan avaajan "vanhukset" vain sairaita. Moni on 65-vuotiaana vielä työelämässä.

Joo ei terveen kuusvitosen pitäisi olla tuossa kunnossa. Varsinkaan jos on eläkkeellä, eikä rasittavassa työssä. Mutta jos on sairauksia niin ne voi tietysti viedä kuntoa alas. Tai päihde- tai mielenterveysongelmat, jotka ei kyllä mitenkään harvinaisia ole. 

Äiti täyttää tänä vuonna 64. Tekee kevennettyä työviikkoa, ensi vuonna sanoi jäävänsä eläkkeelle. Töiden jälkeen on usein väsynyt, mutta muuten ihan pirteä. Tykkää risteillä, käydä kylpylälomilla jne. Ei tiedossa olevia sairauksia. Tällä hetkellä ainoat lapsenlapset teini-ikäisiä ja tykkää kyllä touhuta heidän kanssa, nytkin talviloman halusi samaan aikaan lastenlasten kanssa.

Isäni menehtyi 60-vuotiaana syöpään.

Olen 66 v. ja aina ollut aktiivinen ja jaksavainen, mutta tilanne muuttui n. kaksi vuotta sitten, kun sairastuin yllättäen parantumattomaan sairauteen. Kaksi vuotta on siis kulunut, ja vielä tulen toimeen itsekseni, mutta en tiedä kuinka kauan. Mieleltäni olen pysynyt virkeänä ensijärkytyksestä toivuttuani, mutta sosiaaliset kontaktit ovat kutistuneet minimiin. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi vanheneminen ei voisi alkaa jo 65v iässä? Monella on siinä vaiheessa syöpä, nivelongelmia, erilaisia sydän- ja verenkiertoelinten ongelmia jne., jotka on työssäollessa olleet vielä kutakuinkin hoidossa, mutta eläkeläisillä konkreettinen hoito vähenee ja tyydytään tarjoamaan Buranaa ja Aspirinia. Siihen päälle rahaongelmat (keskimääräinen eläke on bruttona 1800 e/kk), niin elämä ei enää olekaan kivaa ja ihanaa. Ja kun kaipaa aikuista seuraa, niin saa lapsenlapset kinuamaan, että pelatkaa jalkapalloa, kun jo sukkien saaminen jalkaan on hankalaa.

Heh ja Pelka Haavisto haki pressaksi, vaikka toinen jalka jo haudassa. Onko 65 vuotias niin huonossa kunnossa?

Huonosti jaksavat, koska alkoholi on vienyt voiton. Joivat jo ennen, mutta toisenkin eläköitymisen jälkeen on lähtenyt käsistä. En ole täysin perillä, miten saavat juomansa, mutta epäilen jonkun tuovan. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 66 v. ja aina ollut aktiivinen ja jaksavainen, mutta tilanne muuttui n. kaksi vuotta sitten, kun sairastuin yllättäen parantumattomaan sairauteen. Kaksi vuotta on siis kulunut, ja vielä tulen toimeen itsekseni, mutta en tiedä kuinka kauan. Mieleltäni olen pysynyt virkeänä ensijärkytyksestä toivuttuani, mutta sosiaaliset kontaktit ovat kutistuneet minimiin. 

Diagnoosin sain n. puoli vuotta sitten, mutta sen varmistaminen vaatii vielä tutkimuksia. 

Äiti on 72-vuotias ja isä täyttää ystävänpäivänä 75 vuotta. Molemmat ovat hyväkuntoisia ja harrastavat monenlaista politiikasta, sienestyksestä ja musisoimisesta hyväntekeväisyyteen.

Minun äitini oli 43-vuotias, kun tuli ensimmäisen kerran mummoksi veljenpojalleni ja 50, kun minun ensimmäinen lapseni syntyi. Hän ei ole koskaan hoitanut ainoatakaan lapsenlapsista. Nyt on jo 8kymppinen ja lapsenlapsenlapsiakin kolme. Heitä ei ole tainnut koskaan ottaa edes syliin. Fyysisesti olisi ehkä jaksanut hoitaa lapsenlapsia, mutta henkinen kunto on aina ollut huono, en välttämättä edes olisi antanut lapsiani hänelle hoitoon. 

Isoäiti päätti 67v rakennuttaa itselleen eläke ok talon.(oli jo ennenkin rakennuttanut talon ja mökin). Vuosi ja talo valmis.

Vierailija kirjoitti:

Isoäiti päätti 67v rakennuttaa itselleen eläke ok talon.(oli jo ennenkin rakennuttanut talon ja mökin). Vuosi ja talo valmis.

Rakennuttaminen onnistuu huonokuntoisemmaltakin, mutta rakentaminen voi olla jo haastavampaa. 

Anoppi 68 v on virkeä ja oma-aloitteinen isoäiti. Appi ollut sairas jo pitkään eikä liity ikään. Oma äitini ei myöskään "jaksa". Ei ole jaksanut sen jälkeen, kun täytti 60.

Ollaan 75 vuotiaita ja saatu olla terveinä. Lapset tekivät lapsensa nuorina ja niin mekin tehtiin aikoinaan. Nyt siis lapsenlapset jo nuoria ja ollaan heidän kanssaan mielellään tekemisissä. Olemme myös hoitaneet heitä pieninä minkä töiltämme ehdimme. Olen ajatellut, että onpa hyvä kun lapset tehdään nuorina, silloin isovahemmatkin vielä jaksavat.

Mulla ei ole lapsia, mutta äiti 67v ja jaksaa paremmin kuin minä. Osti omakotitalon kun jäi eläkkeelle ja on siellä remppaillut. Kesällä ahertanuy puutarhassa, kaatanut puita ja tehnyt niistä polttopuita jne. Vauhti tuntuu vaan kiihtyvän. Ihan hävettää kun itse tuntuu olo niin patalaislaiskalta hänen rinnallaan.