Kuinka jaksavaisia teillä 60-70 -vuotiaat isovanhemmat?
Mummu ja pappa jäivät eläkkeelle jokin aika sitten, ovat n. 65-vuotiaita. Kerron heti ettemme hoidata heillä lapsiamme tai saa juurikaan hoitoapua, vaan käymme vierailulla ja he käyvät joskus meillä, tosin nekin kerrat ovat typistyneet kahteen kertaan vuodessa kun välimatka 90 km on kuulemma käynyt liian rankaksi. Tarvitsevat nykyään tosi paljon apua jopa kodin askareissa ja laitamme heille ruuan, pappa ei liiku enää ulkona ollenkaan, eikä jaksa tehdä lasten kanssa muuta kuin istua sohvalla katsomassa telkkaa. Molemmat komentavat lapsia olemaan paikallaan, lapsemme ovat vain tavallisia ja jopa rauhallisia luonteeltaan. Totta kai haluaisivat tehdä jotain isovanhempien kanssa kun tavataan, ja se koetaan kinuamisena ja ärsyttämisenä, ja komennellaan.
Lasten kouluikäinen serkku olisi tarvinnut hoitoa arkipäivisin työpäivien ajan noin viikon, mutta isovanhemmat eivät kuulemma jaksa ottaa hoitoon. Tämä jaksamattomuus alkoi suurin piirtein viime kesänä, jolloin me kävimme heillä siivoamassa, haravoimassa, tyhjentämässä rännejä, tekemässä pientä remonttia ja pilkoimme puut talveksi. Olen seurannut muiden isovanhempi-lapsi -suhteita ja alkaako vanheneminen todella näin aikaisin ettei enää jaksaisi kuin uuninpankolla maata, ja kimpaannutaan koko ajan lasten ihan luonnollisille pyynnöille lähteä kävelylle ulos mummun tai papan kanssa? Tulee lastenkin puolesta paha mieli, enkä tiedä miten toimia. Itseä mietyttää myös tuo avuttomuuden voimistuminen, emme voi jatkossa ajaa sinne auttamaan joka asiassa, kun eivät saa jotain tavaraa varastoon tms.
Kommentit (121)
Outoa. Ovatko he kenties alkoholisoituneet?
Tuossa iässä äitimi autyoi lapsenhoidosda, haki joskus päiväkodista ja mun yövuorojeni aikaan oli mummilla yötä muutaman päivänkin. Leipoivat sämpylöitä ym.
Vierailija kirjoitti:
Haluja olisi paljonkin tulla alvariinsa kylään ja puuhata. En kyllä kolmivuotiaan kanssa päästäisi keskenään ulos kesäaikaan. Näin talvella haalarit hidastaa lasta, että saa mummokin kiinni.
Ihana sinä. Jotkut vanhemmat ajattelevat, ettei haittaa jos mummo ei saa kaksivuotiasta kiinni, eikä ulos ole pakko mennä..ja miten niin et jaksa, kaikki muutkin jaksaa.
Olen 64 ja jään kohta eläkkeelle, että pääsen hoitamaan ainoaa lapsenlastani kun äitinsä lähtee töihin. Hän ehkä jääkin ainoaksi, joten haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan. Toivottavasti kunto kestää.
Mitä ihmeen väsyneitä 60 vuotiaita?
Kaverini 65 v eläkeläinen seukkaa vielä parikymppisten kanssa. Kysy niiltä kakskymppisiltä, miksi setä niin kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika äkkiä ovat käyneet jaksamattomiksi nuo ap:n lasten isovanhemmat... mun isä on nyt 68v (äitini on kuollut 17v sitten) ja miehen äiti on 71v (miehen isä kuoli 2v sitten). Molemmilla isovanhemmilla piisaa vauhtia ja puhtia vaikka mihin. Mun isä vielä sairastuikin vakavasti tässä pari vuotta sitten mutta nyt kun hoidot tehosivat pappa on taas täydessä vauhdissa.
Meillä ei nyt ihan pikkuisia ole enää suvussa, mun puolella nuorin lapsenlapsi on 3,5v (kaikkiaan lapsenlapsia on 13) ja miehen puolella 5v (kaikkiaan 6 lapsenlasta). Molemmat isovanhemmat viettää aikaa tosi mielellään lastenlasten kanssa, käyvät uimassa ja ulkoilemassa ja kutsuvat yökylään ja käyvät meillä jne. Toki meidän isoimmat lapset (nyt 16 ja 14) auttavat vuorostaan isovanhempia esim. pihahommissa, matonpesussa, ikkunanpesussa jne.
Molemmat myös matkustelevat paljon, tapaavat ystäviään, harrastavat liikuntaa
Katkero. Lukutaito.
Se on niin henkilökohtaista miten vanhenee. Olen nyt 75 eikä vielä ole mitään lääkittävää sairautta. Mitä nyt joskus jenkassa polvi kipeytyy, polkkaa jaksan vähemmän kuin 50 vuotta sitten. Lapsenlapset (nuorimmat 6 ja 8) ovat luonani usein yökylässä ja teemme kaikenlaisia aktiviteettejä yhdessä, mutta kyllä sitten olen väsynyt. Käyn päivittäin n. 5 km lenkillä, seniorijumpassa yms. yms. Sukuni on pitkäikäistä 100 vuotta on moni ylittänyt, lapsetkin 80-vuotiaita.
Todennäköisesti käyttävät tekosyynä jotta ap ei ramppaisi jatkuvasti lapsuudenkodissaan, negatiivinen lataus ihmissuhteissa saattaa käydä liikaa voimille, aikuiset lapset ei sitä välttämättä huomaa kun itse vielä jaksavat surutta riidellä ja jahkata pikkuasioistakin suorastaan nautiskellen. Tämä on oikeasti sellainen että pitäisi tiedostaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 61 ja todella väsynyt ja voimaton jo. En jaksa hoitaa lapsenlapsia kauaa, pari tuntia korkeintaan. Ruokaa jaksan tehdä vasta iltapäivällä. Ulkona olen ollut viimeksi joulun aikoihin. Kaupassa jaksan käydä autolla kerran viikossa. Minulla on kyllä paljon kaikenlaisia sairauksia, reuma, osteoporoosi ja astma jne.
Onneksi pappa (62 v) on pirteä vielä. Hänellä ei ole mitään sairauksia.
Eli sairaudet alkavat verottaa kovasti tämän ikäisiä. Jos on terve, jaksaa vielä. Minäkin haluaisin kovasti olla lastenlasten kanssa, mutta en pysty ja se surettaa.
Aika harvalla kuuskymppisellä kuitenkin on sairauksia sen verran, että jaksaminen on sinun tasoa. Oletko käynyt lääkärissä, onko uupumuksellesi etsitty syytä?
"Minulla on kyllä kaikenlaisia sairauksia, reuma, osteoporoosi, astma jne."
Eikös tuossa jo sanottu? Kyllä minäkin alkaisin olla uupunut tuollakin listalla.
Mun vanhemmat on 64v ja 68v. Hyvävoimaisia ja jaksavia ovat. Äiti hoitaa mielellään lapsenlapsia, niistä on kuulemma enemmän iloa ja apua yksinasuvalle kuin vaivaa (6v ja 9v). Isä ei ole oikein koskaan lapsenlapsia hoitanut, mutta noin muuten on kyllä aivan teräskunnossa vielä. Jotain puusavottaa tekee ja remontoi taloaan.
Kaikki mun tuntemat tuon ikäluokan ihmiset on kyllä hyväkuntoisia eikä lapsenhoito ole kunnosta kiinni, monet hoitaakin lapsenlapsia aika paljon. Isän vanhin veli vaimoineen alkaa olla siinä kunnossa, että tarvitsevat sisarusten apua (heillä ei lapsia), mutta he on n. 75v ikäisiä.
Mun mummo on 85v ja poimii joka syksy ämpäritolkulla mustikoita. Lapsenlapsenlapsia ei kyllä juurikaan hoida, lyhyitä hetkiä vain jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän eläkkeelkekään pääse yhtään ennen 65 vuotta ja ikäraja nousee koko aja kohti 70 vuotta.
Meillä oli töissä vielä vuosi sitten 72v lääkäri. Toki teki vain osa-aikaa ja oli jo monta kertaa lopettanut, mut tuli aina takaisin.
Mutta se on yksilöllistä. Kaverin äidille on nyt eläkeiän kynnyksellä alkanut maistua alkoholi turhan hyvin ja kunto mennyt jyrkkään alamäkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 61 ja todella väsynyt ja voimaton jo. En jaksa hoitaa lapsenlapsia kauaa, pari tuntia korkeintaan. Ruokaa jaksan tehdä vasta iltapäivällä. Ulkona olen ollut viimeksi joulun aikoihin. Kaupassa jaksan käydä autolla kerran viikossa. Minulla on kyllä paljon kaikenlaisia sairauksia, reuma, osteoporoosi ja astma jne.
Onneksi pappa (62 v) on pirteä vielä. Hänellä ei ole mitään sairauksia.
Eli sairaudet alkavat verottaa kovasti tämän ikäisiä. Jos on terve, jaksaa vielä. Minäkin haluaisin kovasti olla lastenlasten kanssa, mutta en pysty ja se surettaa.
Aika harvalla kuuskymppisellä kuitenkin on sairauksia sen verran, että jaksaminen on sinun tasoa. Oletko käynyt lääkärissä, onko uupumuksellesi etsitty syytä?
"Minulla on kyllä kaikenlaisia sairauksia, reuma, osteoporoosi, astma jne."
Mun mummolla oli reumaa, osteoporoosi ja sydänsairauksia, mutta silti kävi joka vuosi Lapissa patikoimassa ja otti lapsenlapsia mukaan. Hidastahan se hänen kävely oli, mutta koki tärkeäksi päästä silti tunturiin. 75v juhlat pidettiin vielä siellä, sen jälkeen alkoi kunto heiketä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen väsyneitä 60 vuotiaita?
Kaverini 65 v eläkeläinen seukkaa vielä parikymppisten kanssa. Kysy niiltä kakskymppisiltä, miksi setä niin kiinnostaa.
Toi nyt on kaukana normaalista. Onko sillä papparaisella jotain vikaa päässä?
Jotenkin hassulta tuntuu, että just eläkkeelle jääneet 65v olisivat noin huonokuntoisia. Ajattelen vaikka Sumarin sisaruksia, Hanna täyttää toukokuussa 66v ja Sikke 73v..
Äitini täytti just 73 vuotta, isäni 76 vuotta. Kummallakaan ei ole mitään lääkitystä. Pelaavat kaksi kertaa viikossa tennistäkin. Sauli täyttää 76 tänä vuonna, eikä hänelläkään ole mitään isompaa vaivaa, pelaa jääkiekkoa ja kesällä rullaluistelee. Trumpista tulee kai seuraava presidentti, hän on syntynyt 1946 eli täyttää vuoden päästä 80.
Töissä kyllä näkee näitä ihmisiä, jotka jo alle kuusikymppisinä puuskuttaa käveltyään autolta sisälle ja selostaa olevansa Niin Vanhoja. Sitten on niitä teräsmummoja ja -pappoja joilla jalka nousee vielä päälle 90v iässä. Siinä on ihan valtavan isoja eroja millaisessa kunnossa vaikkapa 70v on. Suurin osa kuusvitosista on kyllä vielä ihan reippaita ja jaksavia.
Mä olen 62v monisairas ja täysin uupunut. Teen fyysistä työtä särkylääkkeitten voimalla ja tänäänkin oli niin raskas päivä työssä, että melkein itkua väänsin kun kotiin pääsin. Söin ja nukahdin heti, just heräsin hetki sitten. Viikonloput menee nukkuessa ja työviikosta toipuessa, hyvä että jaksan edes osan kotitöistä tehdä. Ei kävisi edes mielessä, että voisin asua okt ja tehdä pihatyöt tai että hoitaisin pieniä lapsenlapsiani. Jään eläkkeelle heti kun täytän 65v, jos nyt edes elän sinne asti. Ei mene tasan nallekarkit 🥺
Me ollaan 63- ja 64-v. Isovanhemmat ja vauhtia piisaa vielä hyvin. Matkustelemme ympäri maailmaa, pelaamme golfia, käymme salilla ja nyt juuri tulimme lenkiltä.
Hoidamme äärettömän mielellämme pikkuisia ja otamme usein yökylään. Vielä polvet taipuvat lattialle leikkimään ja konttaamaan sekä leikkipuistoon ulkoilemaan.
Mun äitini on 97-vuotias ja on vielä ihan pirteä ja asuu yksin omassa kodissaan. Onkohan avaajan "vanhukset" vain sairaita. Moni on 65-vuotiaana vielä työelämässä.
Ja jos on koira niin ei ihan extempore lähdeta Mallorcalle tai muualle 5-6 kertaa vuodessa.