Lue keskustelun säännöt.
Entä jos en eron jälkeen kelpaa kellekään?
11.03.2018 |
Kelpaankohan eron jälkeen kenellekään? 35-vuotias akateemisesti koulutettu kahden lapsen yh, joka ei halua lisää lapsia. Olen vakituisessa, mutta melko pienipalkkaisessa työssä. Elämänhallinta kaikin puolin kunnossa. Olen hoikka ja ihan nätti, koska huolehdin itsestäni.
Pitkä ja huono avioliitto syönyt itsetuntoa, joten tällä hetkellä tuntuu etten varmasti kelpaa...
Kommentit (46)
Sekö sun elämän päätarkoitus on että kelpaat jollekin? Kannattaa varmaan pysyä sen nykyisen kanssa, jos se on pääasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitten jäät yksin. Sekin on parempi kuin huonossa suhteessa roikkuminen.
Minulla on ero pitkässä harkinnassa mutta en ole sen jälkeen suunnitellut kelpaavani kenellekkään. Yksin ajattelin matkaani jatkaa.
No älä eroa sitten. Ongelma ratkaistu.
Tuolta se eron jälkeen tuntuu. Siksi tarvitaan aikaa. Olen itse juuri eroamassa oleva mies ja tunnen samoin. En tunne kelpaavani, ja se voi näkyä ulospäinkin jolloin varmasti en kelpaakaan. Muiden näkeminen/treffailu tuntuisi vain siltä että hakee laastaria/hyväksyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eron jälkeen on masentunut, ja mihin oireisiin kuuluu juuri tuo huonouden tunne. Siksi ei pidäkään ruveta heti uuteen suhteeseen kun kelpuuttaa kenet vaan, ja uskoo jos joku sanoo ettei sua kukaan muu huolisikaan.
Siksi pitääkin pysyä sinkkuna niin kauan että normaali itsetunto ja elämänhalu palaa. Seksiä saa tietysti olla, mutta sitäkin kannattaa varoa, jos on sitä lajia että aina heti rakastuu jos saa vähän seksiä.
Näin n. 30v miehenä en ikinä ryhtyisi suhteeseen YH:n kanssa. Monet toki ajattelevat erilailla eli toivoa ehkä on. Tosin tuo ettet suostu tekemään lisää lapsia karsii tuon pienen joukon erittäin pieneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitten et kelpaa, väliäkö sillä.
Vai oletko rakentanut elämäsi sen varaan että aina kelpaat jollekin miehelle. Eikö molemminpuolinen kiinnostus, kiintymys ja kunnioitus olisi terveempi pohja parisuhteelle?
Mielummin yksin kuin se että kelpaa jollekulle.
Minä yritin treffailla eron jälkeen huonon itsetunnon kanssa ja katastrofihan siitä tuli. Sanoisin, että jos on kova tarve tavata uusia ihmisiä, niin juttele vaikka Tinderissä miesten kanssa ihan avoimin kortein, mutta älä lähde heti tapaamaan. Selitä tilanteesi, ettet ole ihan vielä valmis.
Ja tämän sanoisin itselleni, jos voisin palata taaksepäin: sinulla on kaikki aika maailmassa! Älä pidä kiirettä! Älä jämähdä siihen ensimmäiseen itserakkaaseen ääliöön, vaan kehitä itsellesi taito mennä eteenpäin. Monesti pitkässä parisuhteessa olleet eivät osaa treffailla kevyesti, koska heidän itsetuntonsa on niin karrella. Nauti sinkkuudesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota mietin itsekin eron jälkeen ja näin 3 vuotta erosta, en ole kelvannut, edes seksiseuraa ei ole löytynyt. Parisuhde olis kiva, mut eipä taida tulla vastaan. Ihan ok näinkin kai.
t. m32
Ajattele, että sinun kanssa olemista pitää ANSAITA. Paljon parempi lähtökohta, joka pistää äijät liikkeelle ja tykö ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattele, että sinun kanssa olemista pitää ANSAITA. Paljon parempi lähtökohta, joka pistää äijät liikkeelle ja tykö ;)
Eipä yh ole koskaan ollut mikään saalis.. Vaikka miten kaunis tai mukava olisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin n. 30v miehenä en ikinä ryhtyisi suhteeseen YH:n kanssa. Monet toki ajattelevat erilailla eli toivoa ehkä on. Tosin tuo ettet suostu tekemään lisää lapsia karsii tuon pienen joukon erittäin pieneksi.
Ihanan sympaattinen mies, heti huomaa että tuntemattomankin tukeminen kriisissä on sydämen asia, ei tuo itseään esille kun toinen hakee tukea, eikä minä-minä-ajattelua tämä mies harrasta. Aviomies- ja isämatskua.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele, että sinun kanssa olemista pitää ANSAITA. Paljon parempi lähtökohta, joka pistää äijät liikkeelle ja tykö ;)
Tämä on totta. Olen kaunis hoikka, pidät huolta itsestäsi ja tulet toimeen. Pitää ajatella positiivisesti. Odota, että eron jälkeen joku mahdollisesti todellakin saa sinut. Yksinhuoltajia ja eronneita on ollut aina. Ei se ole mikään ongelma.
Ei tarvitse kelvata kenellekään. Sinkkuna voi elää täysin onnellista elämää.
Ihan varmasti kelpaat, mutta huolehdi nyt siitä, ettet ota ketä tahansa vaan arvoisesi miehen, joka kelpaa sinulle. Mieluummin yksin kuin jonkun luuserin kanssa!
t. sinun ikäisenä eronnut hoikka ja nätti akateeminen kahden lapsen äiti joka sai eron jälkeen suunnilleen hätistellä miehiä pois kun vientiä olis ollut enemmän kuin mihin aika riitti ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin n. 30v miehenä en ikinä ryhtyisi suhteeseen YH:n kanssa. Monet toki ajattelevat erilailla eli toivoa ehkä on. Tosin tuo ettet suostu tekemään lisää lapsia karsii tuon pienen joukon erittäin pieneksi.
Ihanan sympaattinen mies, heti huomaa että tuntemattomankin tukeminen kriisissä on sydämen asia, ei tuo itseään esille kun toinen hakee tukea, eikä minä-minä-ajattelua tämä mies harrasta. Aviomies- ja isämatskua.
Onko susta epäreallististen odotuksien antaminen hyväksi? Parempi olla reilusti rehellinen eikä kertoa valheita, jotka saavat jonkun väliaikaisesti tuntemaan itsensä paremmaksi kuin on.
Varmasti kelpaat. Mutta tuleeko se oikea vastaan? Se on eri juttu.
Eikö eron jälkeen kannattaisi ensin elellä ihan rauhassa. Miksi pitäisi heti "kelvata jollekin"?