"Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. "

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se on aina kaikissa kouluissa, jossa hakijoita on suhteessa vähemmän. Esim kaupunkienkin välillä on hirveästi eroja. Harmi sinänsä sitten se seikka, että taso on huonompi, eli ruotsinkielinen joutuu tyytymään huonompiin kouluihin, jos haluaa opiskella äidinkielellään, joka on aina helpompaa, vaikka osaisikin suomea. Ruotsinkielisillä on myös suuremmat välimatkat päiväkoteihin, kouluihin ja näistä syistä en näkisi ruotsinkielisiä ihan niin etuoikeutetuiksi, mitä ihmiset kiukusta sokeana näkevät...

Ketjusta voi myös nähdä, miten paljon suomenkieliset sosiaalisesti eristävät ruotsinkielisiä haukkumalla ja halveksimalla. Se on vähän samalla tavalla yhteiskunnassa sallittua, kuin rikkaiden halveksunta vs köyhien halveksunta - jopa pienten lasten. 

Kyllä he tekevät tuon eristäytymisen ihan itse, kun eivät voi edes olla samoissa tiloissa päiväkodista lähtien. Kaarinassa on vajaa kaksikymmentä ruotsinkielistä koululaista, joille ostetaan opetus palveluna Paraisilta tai Turusta ja vielä vaativat, että heille pitäisi rakentaa oma koulu Kaarinaan, kun opetusta ei voi heille järjestää samoissa tiloissa muissa Kaarinan kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on harhaanjohtava. Kuka tahansa ruotsia osaava nuori, myös suomenkielinen, voi käyttää hyväkseen tuota kiintiötä. Ei sitä ole erikseen sidottu äidinkieleen.

Jos on opiskellut ruotsia koulussa kuusi vuotta pari tuntia viikossa, ei kyllä yllä ruotsia äidinkielenään puhuvien tasolle kielessä. Eri asia olisi, jos meillä olisi kaksikielisiä kouluja, joissa ruotsin opetus alkaisi jo 1. luokalla. Mutta tätähän suomenruotsalaiset eivät halua.

Oletko itse ollut siinä kielikokeessa? Kyllä sen selvittää ihan lukion ruotsilla, jos on vaivautunut kieltä opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on harhaanjohtava. Kuka tahansa ruotsia osaava nuori, myös suomenkielinen, voi käyttää hyväkseen tuota kiintiötä. Ei sitä ole erikseen sidottu äidinkieleen.

Jos on opiskellut ruotsia koulussa kuusi vuotta pari tuntia viikossa, ei kyllä yllä ruotsia äidinkielenään puhuvien tasolle kielessä. Eri asia olisi, jos meillä olisi kaksikielisiä kouluja, joissa ruotsin opetus alkaisi jo 1. luokalla. Mutta tätähän suomenruotsalaiset eivät halua.

Oletko itse ollut siinä kielikokeessa? Kyllä sen selvittää ihan lukion ruotsilla, jos on vaivautunut kieltä opiskelemaan.

Osallistuin Åbo Academin kielikokeeseen. Mulla on ollut kouluruotsi aina 10 ja kirjoitin siitä laudaturin. Sain silti kielikokeen kautta oikeuden hakea lukemaan vain matemaattisia aineita (näihin on alempi pisteraja kuin muihin aineisiin). Ystäväni, josta sittemmin tuli ruotsin kielen opettaja, ei saanut kielikokeessa kasaan edes matemaattisten aineiden pisterajaa.

Itse asiassa ruotsin kielellä on helpompi tehdä akateemisia opintoja, koska se on indo-eurooppalaisena kielenä mukautuvampi akateemiseen tiedekäsitteistöön kuin ugri-suomalainen suomen kieli. Samoin on englanti tai ranska, saksa.

Eli kognitiivisesti helpompi tehdä tieteellista tutkimusta indo-kielellä ;)

Sori pieni offt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on harhaanjohtava. Kuka tahansa ruotsia osaava nuori, myös suomenkielinen, voi käyttää hyväkseen tuota kiintiötä. Ei sitä ole erikseen sidottu äidinkieleen.

Pitää paikkansa, turha tollojen alapeukuttaa!

Suomenkielinen tuttava pyrki ja pääsi Hankeniin suht heikolla todistuksella ja valmistuessa hänellä oli ekonomitutkinnon lisäksi täydellinen ruotsin kielen taito.

Kielikysymys jakaa linjat suurinpiirtein henkisen kapasiteetin mukaan. Samoin työttömyys on kouluttamattomien, kielitaidottomien ja asennevammaisten ongelma.

Toki on myös hyvin koulutettuja työttömiä, joiden ongelma on kapea-alaisuus, ikä tai asuinpaikka.

Eli jos kritisoit ruotsinkielisten alhaisempia pisterajoja, olet tollo, kouluttamaton, henkiseltä kapasiteetiltasi alhaisempi, kielitaidoton ja asennevammainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on harhaanjohtava. Kuka tahansa ruotsia osaava nuori, myös suomenkielinen, voi käyttää hyväkseen tuota kiintiötä. Ei sitä ole erikseen sidottu äidinkieleen.

Jos on opiskellut ruotsia koulussa kuusi vuotta pari tuntia viikossa, ei kyllä yllä ruotsia äidinkielenään puhuvien tasolle kielessä. Eri asia olisi, jos meillä olisi kaksikielisiä kouluja, joissa ruotsin opetus alkaisi jo 1. luokalla. Mutta tätähän suomenruotsalaiset eivät halua.

Oletko itse ollut siinä kielikokeessa? Kyllä sen selvittää ihan lukion ruotsilla, jos on vaivautunut kieltä opiskelemaan.

Osallistuin Åbo Academin kielikokeeseen. Mulla on ollut kouluruotsi aina 10 ja kirjoitin siitä laudaturin. Sain silti kielikokeen kautta oikeuden hakea lukemaan vain matemaattisia aineita (näihin on alempi pisteraja kuin muihin aineisiin). Ystäväni, josta sittemmin tuli ruotsin kielen opettaja, ei saanut kielikokeessa kasaan edes matemaattisten aineiden pisterajaa.

Olen kuullut näistä. Vaimolleni käy myös näin. Kyseessä ns. Kympin tyttö. Mielestäni on aivan absurdia etteivät suomenkieliset vanhemmat ryhdy pitämään lastensa puolia tässä asiassa. Jos joku joskus (toivottavasti lähitulevaisuudessa) tekee kampanjan tästä, niin tuo lastemme ja nuoremme epäoikeudenmukainen kohtelu on kulma jolla aihetta tulisi lähestyä.

Tajusin juuri etä pääsykoeuudistuskin sataa suomenruotsalaisten laariin. Onhan tunnettua että heidän ylioppilastutkintolautakuntansa antaa hyviä arvosanoja helpommin kuin suomenkielisten vastaava. Sehän tässä uudistuksessa olikin taustalla.

Onneksi Suomi kansainvälistyy ennätystahtia. Tämä ankkalammikon suosiminen ei kauaa onnistu kun maahamme kasvaa koulutettujen kosmopoliittien ryhmä. Kokoomusnuoristakin kasvaa aikuisia, jolloinpuoluekokouksessa voidaan linjata asiat oman mielen mukaan, eikä kuunnella RKP.n vaatimuksia.

Vielä yksi juttu, mikä minusta on epäoikeudenmukainen. Osassa korkeakouluhauissa saa ennakkopisteitä ylioppilastutkinnossa kirjoitetuista aineista. Esimerkiksi A ruotsista saa enemmän pisteitä kuin B ruotsista. Omassa peruskoulussa ei ollut mahdollisuutta lukea A ruotsia, joten osa lapsista on jo valmiiksi heikommassa asemassa tulevaisuuden hakuja ajatellen.

Aion kannustaa lastani ottamaan a2 kielen. Jonkun muun kuin ruotsin. Sitten kuudennelle päästyään sanon että jos jostain läksyistä haluat luistaa niin ruotsista se on ok. Jos tulee lukijamieheksi niin ulkomailla on paljon hyviä yliopistoja.

Koko kieli-identiteetti käsite tulee heikkenemään tulevaisuudessa, mikä johtaa ruotsinkielisten etuoikejksien vähenemiseen. En usko että RKP.kään saa kauaa äänestäjiä noi helposti, sillä suomenruotsalaisten ajatuskieli muuttuu kovaa vauhtia suomalaisimmaksi tai kansainvälisemmäksi.

Olen asunut Helsingissä 10 vuotta ja yhdeksästä tuntemastani suomenruotsalaisesta ainoastaan yksi puhuu aksentilla Suomea. Hän on Sipoosta.

Jep. Minä tunnen jopa kiitollisuutta siitä että saan olla todistamassa ruotsinkielisten etuoikeuksien kaatumista. On väistämätöntä että Suomi kansainvälistyy ja mahdotonta että keinotekoisen kaksikielisyyden järjestelmä pystyttäisiin säilyttämään tulevaisuudessa. Noin yksi sukupolvi vielä, niin asiat alkavat korjaantua.

Nykyiset taaperoikäiset tulevat pitämään naurettavana vaatimusta siitä että heidän tulisi lähestyä länsimaalaisuuttaan jonkin kuvitteellisen skandinaaviuden kautta.