Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. "
11.03.2018 |
https://yle.fi/uutiset/3-5432237
"Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille"
"Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla"
"Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita."
"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten."
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voisi olla samat pisterajat, vaikka olisikin opetusta eri kielillä? Miksi ruotsinkielisiä pitäisi suosia? Yleensä vain heikommassa asemassa olevia vähemmistöjä (esim. vammaiset) suositaan tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Mutta ruotsinkieliset ovat jo lähtökohtaisesti enemmistöä paremmassa asemassa, joten heidän kohdallaan "positiivinen syrjintä" ei ole millään tavalla perusteltua.
Opiskelupaikkoja on tietty määrä suomen kielellä ja tietty määrä ruotsin kielellä, ja pisteraja muodostuu huonoimman sisäänpäässeen mukaan. Koska hakijoiden taso suomenkieliseen koulutukseen on yleensä kovempi, nousee pisterajakin korkeammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella joka osaa ruotsi kieltä niin voi pyrkiä.
Jokaiselle suomalaiselle on lahjoitettu toisen kotimaisen kielen perusteet myös siksi, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus hakeutua kaikkiin suomalaisiin kouluihin. Totta kai riittävä kielitaito vaatii vähän omaakin panostusta, mutta ei se kielikoe niin hirvittävän korkea kynnys ole kuin täällä maalaillaan.
En ole vieläkään törmännyt järkevään /loogiseen selitykseen, jossa perusteltaisiin, miksi suomenruotsalaiset pääsevät niin paljon helpommin yliopistoihin opiskelemaan. Hyvä, että asia otetaan puheeksi. Minusta suomenruotsalaiset eivät yksinkertaisesti ole yhtään sen arvokkaampia ihmisiä kuin suomenkielisetkään. Olen suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä töissäni melko paljon. En häpeä sanoa olevani suomenkielinen tai häpeä heikkoa ruotsinkielen taitoani. Ei ole kivaa asua maassa, jossa valtaa pitää pääosin ruotsinkielisestä eliitistä koostuva joukko.
Vierailija kirjoitti:
En ole vieläkään törmännyt järkevään /loogiseen selitykseen, jossa perusteltaisiin, miksi suomenruotsalaiset pääsevät niin paljon helpommin yliopistoihin opiskelemaan. Hyvä, että asia otetaan puheeksi. Minusta suomenruotsalaiset eivät yksinkertaisesti ole yhtään sen arvokkaampia ihmisiä kuin suomenkielisetkään. Olen suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä töissäni melko paljon. En häpeä sanoa olevani suomenkielinen tai häpeä heikkoa ruotsinkielen taitoani. Ei ole kivaa asua maassa, jossa valtaa pitää pääosin ruotsinkielisestä eliitistä koostuva joukko.
Juurihan se ketjussa selitettiin.
Opiskelupaikkoja on tietty määrä suomen kielellä ja tietty määrä ruotsin kielellä, ja pisteraja muodostuu huonoimman sisäänpäässeen mukaan. Koska hakijoiden taso suomenkieliseen koulutukseen on yleensä kovempi, nousee pisterajakin korkeammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihan suomenkielisenä opiskelen ruotsinkielisten kiintiössä lääkiksessä. Ei se kielikoe mitään rakettitiedettä ole. Opiskelu on pääosin yhdessä suomenkielisten kanssa.
No miksi ruotsinkielisille ei voi olla samat pisterajat kuin suomenkielisille? Selitäpä se.
Ei se minun tehtäväni ole asiaa selittää. Kunhan hyödynsin mahdollisuutta ja näin voi tehdä kuka tahansa muukin.
Miksi suomenkielisin pitäisi tehdä vieraan kielen testi päästäkseen opiskelemaan alemmilla pisterajoilla suomeksi? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Ehkä ei, mutta silti tätä kannattaa hyödyntää ihan jokaisen, eikä vaan itkeä mutku ruotsinkielisillä on helpompaa... Pidemmällä tähtäimellä toki kannattaa asioita myös yrittää muuttaa.
”Kannattaa hyödyntää” samalla tavalla kuin sopeutumiseläkettä ym. moraalisesti kyseenalaisia porsaanreikiä ihan vain siksi, että on mahdollista? Logiikka on samalla asteella sen väittämän kanssa, että lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita kannattaa ostaa, koska muutenhan niillä raukoilla ei ole edes sitä 3 euroa kuukaudessa.
Juurihan se ketjussa selitettiin.
Opiskelupaikkoja on tietty määrä suomen kielellä ja tietty määrä ruotsin kielellä, ja pisteraja muodostuu huonoimman sisäänpäässeen mukaan. Koska hakijoiden taso suomenkieliseen koulutukseen on yleensä kovempi, nousee pisterajakin korkeammaksi.[/quote]
Minusta tuo ei ole tyhjentävä vastaus kysymykseeni. Selitit minusta epämääräisesti suomenruotsalaisten ja suomenkielisten "tietyn" opiskelijapaikkojen määrän. Miten nämä opiskelijapaikkojen määrät sinusta määrittyvät? Onko selkeä epäsuhta opiskelukiintiöissä mielestäsi oikeudenmukaista ja perusteltua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juurihan se ketjussa selitettiin.
Opiskelupaikkoja on tietty määrä suomen kielellä ja tietty määrä ruotsin kielellä, ja pisteraja muodostuu huonoimman sisäänpäässeen mukaan. Koska hakijoiden taso suomenkieliseen koulutukseen on yleensä kovempi, nousee pisterajakin korkeammaksi.
Minusta tuo ei ole tyhjentävä vastaus kysymykseeni. Selitit minusta epämääräisesti suomenruotsalaisten ja suomenkielisten "tietyn" opiskelijapaikkojen määrän. Miten nämä opiskelijapaikkojen määrät sinusta määrittyvät? Onko selkeä epäsuhta opiskelukiintiöissä mielestäsi oikeudenmukaista ja perusteltua?
Tietysti sen mukaisesti, mitä oppilaitokset pystyvät tarjoamaan. Edelleenkään niitä ei ole kiintiöity erikseen etnisesti ruotsin- ja suomenkielisille.
Mikäli suomenkielisiä yhtään lohduttaa niin ainakin pääkaupunkiseudulla sitten taas ruotsinkielisillä lapsilla on enemmän epäpäteviä opettajia. Johtuisko muuten tästä että heidän koulumenestyksensä onkin huonompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurihan se ketjussa selitettiin.
Opiskelupaikkoja on tietty määrä suomen kielellä ja tietty määrä ruotsin kielellä, ja pisteraja muodostuu huonoimman sisäänpäässeen mukaan. Koska hakijoiden taso suomenkieliseen koulutukseen on yleensä kovempi, nousee pisterajakin korkeammaksi.
Minusta tuo ei ole tyhjentävä vastaus kysymykseeni. Selitit minusta epämääräisesti suomenruotsalaisten ja suomenkielisten "tietyn" opiskelijapaikkojen määrän. Miten nämä opiskelijapaikkojen määrät sinusta määrittyvät? Onko selkeä epäsuhta opiskelukiintiöissä mielestäsi oikeudenmukaista ja perusteltua?
Tietysti sen mukaisesti, mitä oppilaitokset pystyvät tarjoamaan. Edelleenkään niitä ei ole kiintiöity erikseen etnisesti ruotsin- ja suomenkielisille.
Ei etnisesti, mutta kyllähän syntymästään saakka kaksikieliset ovat etulyöntiasemassa. Jos Suomesta halutaan aidosti kaksikielinen, ruotsia pitäisi opettaa 1.luokalta lähtien. Tähän ei tietenkään ole haluja, tulee kalliiksi. Siksi kaksikielisen maan status on absurdi ja keinotekoinen. Suomenruotsalaiset kun osaavat suomea ihan hyvin, poislukien ehkä joku -32 syntynyt saaristomummeli.
Vierailija kirjoitti:
Juurihan se ketjussa selitettiin.
Opiskelupaikkoja on tietty määrä suomen kielellä ja tietty määrä ruotsin kielellä, ja pisteraja muodostuu huonoimman sisäänpäässeen mukaan. Koska hakijoiden taso suomenkieliseen koulutukseen on yleensä kovempi, nousee pisterajakin korkeammaksi.
Minusta tuo ei ole tyhjentävä vastaus kysymykseeni. Selitit minusta epämääräisesti suomenruotsalaisten ja suomenkielisten "tietyn" opiskelijapaikkojen määrän. Miten nämä opiskelijapaikkojen määrät sinusta määrittyvät? Onko selkeä epäsuhta opiskelukiintiöissä mielestäsi oikeudenmukaista ja perusteltua?
Opiskelupaikkojen määrä riippuu tietenkin siitä mitä opiskelee. Älä sitten höpöttele pisterajoista, jos tarkoitat, että opiskelupaikkoja on ruotsinkielisille liikaa. Opetusministeriöstä tai valtioneuvoston kansliasta voit kysellä mielipiteitä kielikiintiöiden kokojen määrittymisestä.
Mitä selkeää epäsuhtaa opiskelukiintiöissä tarkoitat? Voitko selventää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihan suomenkielisenä opiskelen ruotsinkielisten kiintiössä lääkiksessä. Ei se kielikoe mitään rakettitiedettä ole. Opiskelu on pääosin yhdessä suomenkielisten kanssa.
No miksi ruotsinkielisille ei voi olla samat pisterajat kuin suomenkielisille? Selitäpä se.
Ei se minun tehtäväni ole asiaa selittää. Kunhan hyödynsin mahdollisuutta ja näin voi tehdä kuka tahansa muukin.
Miksi suomenkielisin pitäisi tehdä vieraan kielen testi päästäkseen opiskelemaan alemmilla pisterajoilla suomeksi? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Ehkä ei, mutta silti tätä kannattaa hyödyntää ihan jokaisen, eikä vaan itkeä mutku ruotsinkielisillä on helpompaa... Pidemmällä tähtäimellä toki kannattaa asioita myös yrittää muuttaa.
”Kannattaa hyödyntää” samalla tavalla kuin sopeutumiseläkettä ym. moraalisesti kyseenalaisia porsaanreikiä ihan vain siksi, että on mahdollista? Logiikka on samalla asteella sen väittämän kanssa, että lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita kannattaa ostaa, koska muutenhan niillä raukoilla ei ole edes sitä 3 euroa kuukaudessa.
Ei nyt ihan verrattavissa. Jos mahdollisimman moni fiksu suomenkielinen hakee ruotsinkielisten kiintiössä, pian ero tasoittuu. Eli hakeminen heidän kiintiössään on hyväksi kaikille, ei keltään pois (paitsi ehkä niiltä ruotsinkielisiltä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuoden jäljessä pisa-tuloksissa? Onko ne jälkeenjääneitä vai mistä tuo johtuu?
Siellä rannikkoseudulla pannaan serkkua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurihan se ketjussa selitettiin.
Opiskelupaikkoja on tietty määrä suomen kielellä ja tietty määrä ruotsin kielellä, ja pisteraja muodostuu huonoimman sisäänpäässeen mukaan. Koska hakijoiden taso suomenkieliseen koulutukseen on yleensä kovempi, nousee pisterajakin korkeammaksi.
Minusta tuo ei ole tyhjentävä vastaus kysymykseeni. Selitit minusta epämääräisesti suomenruotsalaisten ja suomenkielisten "tietyn" opiskelijapaikkojen määrän. Miten nämä opiskelijapaikkojen määrät sinusta määrittyvät? Onko selkeä epäsuhta opiskelukiintiöissä mielestäsi oikeudenmukaista ja perusteltua?
Tietysti sen mukaisesti, mitä oppilaitokset pystyvät tarjoamaan. Edelleenkään niitä ei ole kiintiöity erikseen etnisesti ruotsin- ja suomenkielisille.
Ei etnisesti, mutta kyllähän syntymästään saakka kaksikieliset ovat etulyöntiasemassa. Jos Suomesta halutaan aidosti kaksikielinen, ruotsia pitäisi opettaa 1.luokalta lähtien. Tähän ei tietenkään ole haluja, tulee kalliiksi. Siksi kaksikielisen maan status on absurdi ja keinotekoinen. Suomenruotsalaiset kun osaavat suomea ihan hyvin, poislukien ehkä joku -32 syntynyt saaristomummeli.
No johan siitä nousi kamala itku, kun ruotsia aikaistettiin vuodella. Ja nyt sitä pitäisi vielä aikaistaa 5 vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihan suomenkielisenä opiskelen ruotsinkielisten kiintiössä lääkiksessä. Ei se kielikoe mitään rakettitiedettä ole. Opiskelu on pääosin yhdessä suomenkielisten kanssa.
No miksi ruotsinkielisille ei voi olla samat pisterajat kuin suomenkielisille? Selitäpä se.
Ei se minun tehtäväni ole asiaa selittää. Kunhan hyödynsin mahdollisuutta ja näin voi tehdä kuka tahansa muukin.
Miksi suomenkielisin pitäisi tehdä vieraan kielen testi päästäkseen opiskelemaan alemmilla pisterajoilla suomeksi? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Ehkä ei, mutta silti tätä kannattaa hyödyntää ihan jokaisen, eikä vaan itkeä mutku ruotsinkielisillä on helpompaa... Pidemmällä tähtäimellä toki kannattaa asioita myös yrittää muuttaa.
”Kannattaa hyödyntää” samalla tavalla kuin sopeutumiseläkettä ym. moraalisesti kyseenalaisia porsaanreikiä ihan vain siksi, että on mahdollista? Logiikka on samalla asteella sen väittämän kanssa, että lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita kannattaa ostaa, koska muutenhan niillä raukoilla ei ole edes sitä 3 euroa kuukaudessa.
Ei nyt ihan verrattavissa. Jos mahdollisimman moni fiksu suomenkielinen hakee ruotsinkielisten kiintiössä, pian ero tasoittuu. Eli hakeminen heidän kiintiössään on hyväksi kaikille, ei keltään pois (paitsi ehkä niiltä ruotsinkielisiltä).
Olen miettinyt ihan samaa. Jos suomenkieliset eivät niin kovasti vieroksuisi yhtä kielikoetta (joka ei ole vaikea edes kohtuullisen kielitaidon omaavalle), menettäisivät ruotsinkieliset nuoret tämän edun. Monissa paikoissa kuitenkin opiskellaan paljon yhdessä suomenkielisten kanssa ja englanniksikin on paljon kursseja.
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on harhaanjohtava. Kuka tahansa ruotsia osaava nuori, myös suomenkielinen, voi käyttää hyväkseen tuota kiintiötä. Ei sitä ole erikseen sidottu äidinkieleen.
Pitää paikkansa, turha tollojen alapeukuttaa!
Suomenkielinen tuttava pyrki ja pääsi Hankeniin suht heikolla todistuksella ja valmistuessa hänellä oli ekonomitutkinnon lisäksi täydellinen ruotsin kielen taito.
Kielikysymys jakaa linjat suurinpiirtein henkisen kapasiteetin mukaan. Samoin työttömyys on kouluttamattomien, kielitaidottomien ja asennevammaisten ongelma.
Toki on myös hyvin koulutettuja työttömiä, joiden ongelma on kapea-alaisuus, ikä tai asuinpaikka.
Niinhän se on aina kaikissa kouluissa, jossa hakijoita on suhteessa vähemmän. Esim kaupunkienkin välillä on hirveästi eroja. Harmi sinänsä sitten se seikka, että taso on huonompi, eli ruotsinkielinen joutuu tyytymään huonompiin kouluihin, jos haluaa opiskella äidinkielellään, joka on aina helpompaa, vaikka osaisikin suomea. Ruotsinkielisillä on myös suuremmat välimatkat päiväkoteihin, kouluihin ja näistä syistä en näkisi ruotsinkielisiä ihan niin etuoikeutetuiksi, mitä ihmiset kiukusta sokeana näkevät...
Ketjusta voi myös nähdä, miten paljon suomenkieliset sosiaalisesti eristävät ruotsinkielisiä haukkumalla ja halveksimalla. Se on vähän samalla tavalla yhteiskunnassa sallittua, kuin rikkaiden halveksunta vs köyhien halveksunta - jopa pienten lasten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihan suomenkielisenä opiskelen ruotsinkielisten kiintiössä lääkiksessä. Ei se kielikoe mitään rakettitiedettä ole. Opiskelu on pääosin yhdessä suomenkielisten kanssa.
No miksi ruotsinkielisille ei voi olla samat pisterajat kuin suomenkielisille? Selitäpä se.
Ei se minun tehtäväni ole asiaa selittää. Kunhan hyödynsin mahdollisuutta ja näin voi tehdä kuka tahansa muukin.
Miksi suomenkielisin pitäisi tehdä vieraan kielen testi päästäkseen opiskelemaan alemmilla pisterajoilla suomeksi? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Ehkä ei, mutta silti tätä kannattaa hyödyntää ihan jokaisen, eikä vaan itkeä mutku ruotsinkielisillä on helpompaa... Pidemmällä tähtäimellä toki kannattaa asioita myös yrittää muuttaa.
”Kannattaa hyödyntää” samalla tavalla kuin sopeutumiseläkettä ym. moraalisesti kyseenalaisia porsaanreikiä ihan vain siksi, että on mahdollista? Logiikka on samalla asteella sen väittämän kanssa, että lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita kannattaa ostaa, koska muutenhan niillä raukoilla ei ole edes sitä 3 euroa kuukaudessa.
Ei nyt ihan verrattavissa. Jos mahdollisimman moni fiksu suomenkielinen hakee ruotsinkielisten kiintiössä, pian ero tasoittuu. Eli hakeminen heidän kiintiössään on hyväksi kaikille, ei keltään pois (paitsi ehkä niiltä ruotsinkielisiltä).
Olen miettinyt ihan samaa. Jos suomenkieliset eivät niin kovasti vieroksuisi yhtä kielikoetta (joka ei ole vaikea edes kohtuullisen kielitaidon omaavalle), menettäisivät ruotsinkieliset nuoret tämän edun. Monissa paikoissa kuitenkin opiskellaan paljon yhdessä suomenkielisten kanssa ja englanniksikin on paljon kursseja.
Ei se kiintiö sieltä poistuisi, eikä ruotsinkieliset etua menetä, vaan silloin ei niin moni suomenkielinen pääsisi tuota kautta.
Alue: Aihe vapaa
Eiköhän tuo tuhatkunta vuotta ole ollut riittävä aika juurruttaa se tänne.