Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko Aspergeriin sellainen, että "small talk" ärsyttää ja haluaisi puhua asioista älyllisemmällä tasolla?
10.03.2018 |
Itselläni on Asperger ja lähisukulaisten kanssa on välillä vaikea keskustella, kun he puhuvat pinnallisesti esim. kuulumisista ja vaihtavat nopeasti puheenaihetta, kun itse puolestani haluaisin käsitellä asiat syvällisesti ja loppuun asti. Samoin esim. Facebookissa en tykkää jakaa tekemisiäni ja kuulumisiani, vaan keskustella asioista. Kuulostaako tutulta, muut aspergerit?
Kommentit (36)
Älkää suomalaiset sekoittako aspergeria ja sitä, ette pidä small talkista. Suomalaisessa kulttuurissa (ja myös esim Japanissa taitaa olla) että small talkista ei yleisesti pidetä. Small talk on aina ollut enemmän varsinkin Amerikkalainen juttu. Suomalaisessa kulttuurissa on aina oltu enemmän sellaisia ihmisiä, että halutaan puhua kun on puhuttavaa.
Olen lukenut paljon miten ihmiset luulevat olevansa aspergeja, koska eivät tykkää small talkista, viihtyvät yksin ja voivat viettää omien harrastuksien kanssa yksin pitkään eivätkä pidä ihmisistä paljoa. Tämä ei tee teistä aspergeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minun as-poikani ei ainakaan ymmärrä yhtään semmoista fiiliksen luomista jutustelulla. Hän puhuu vain, kun on jotakin asiaa. Vähäpuheinen teini siis....
Vierailija kirjoitti:
Älkää suomalaiset sekoittako aspergeria ja sitä, ette pidä small talkista. Suomalaisessa kulttuurissa (ja myös esim Japanissa taitaa olla) että small talkista ei yleisesti pidetä. Small talk on aina ollut enemmän varsinkin Amerikkalainen juttu. Suomalaisessa kulttuurissa on aina oltu enemmän sellaisia ihmisiä, että halutaan puhua kun on puhuttavaa.
Olen lukenut paljon miten ihmiset luulevat olevansa aspergeja, koska eivät tykkää small talkista, viihtyvät yksin ja voivat viettää omien harrastuksien kanssa yksin pitkään eivätkä pidä ihmisistä paljoa. Tämä ei tee teistä aspergeja.
No ei kai kukaan nyt niin hullu ole, että HALUAA kuvitella itsensä autistiseksi?
Totta kai siihen kuuluu paljon muutakin kuin vain small talkin taitamattomuus.
23
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää suomalaiset sekoittako aspergeria ja sitä, ette pidä small talkista. Suomalaisessa kulttuurissa (ja myös esim Japanissa taitaa olla) että small talkista ei yleisesti pidetä. Small talk on aina ollut enemmän varsinkin Amerikkalainen juttu. Suomalaisessa kulttuurissa on aina oltu enemmän sellaisia ihmisiä, että halutaan puhua kun on puhuttavaa.
Olen lukenut paljon miten ihmiset luulevat olevansa aspergeja, koska eivät tykkää small talkista, viihtyvät yksin ja voivat viettää omien harrastuksien kanssa yksin pitkään eivätkä pidä ihmisistä paljoa. Tämä ei tee teistä aspergeja.
No ei kai kukaan nyt niin hullu ole, että HALUAA kuvitella itsensä autistiseksi?
Totta kai siihen kuuluu paljon muutakin kuin vain small talkin taitamattomuus.
23
Siis 24, sori tässä heittää järjestysnumerot
Taas täällä jankataan aspergerista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää suomalaiset sekoittako aspergeria ja sitä, ette pidä small talkista. Suomalaisessa kulttuurissa (ja myös esim Japanissa taitaa olla) että small talkista ei yleisesti pidetä. Small talk on aina ollut enemmän varsinkin Amerikkalainen juttu. Suomalaisessa kulttuurissa on aina oltu enemmän sellaisia ihmisiä, että halutaan puhua kun on puhuttavaa.
Olen lukenut paljon miten ihmiset luulevat olevansa aspergeja, koska eivät tykkää small talkista, viihtyvät yksin ja voivat viettää omien harrastuksien kanssa yksin pitkään eivätkä pidä ihmisistä paljoa. Tämä ei tee teistä aspergeja.
No ei kai kukaan nyt niin hullu ole, että HALUAA kuvitella itsensä autistiseksi?
Totta kai siihen kuuluu paljon muutakin kuin vain small talkin taitamattomuus.
23
Et kai sitten ole niin paljoa nähnyt kuin minä, miten paljon on henkilöitä, jotka antavat itselleen diagnoosin aspergerin kun nuo oireet on. Tietyissä piireissä aspergerit (ja myös ADHD/ADD) nähdään positiivisina asioina. Heitä jopa nähdään parempina ja luovempina kuin muut ihmiset.
Enemmistö small-talkaajista onkin sellainen vitsi... Kun ei heitä suljeta pois päätöksen teon tai anlysoimisen piiristä, yhteiskuntamme on hävyttömän alisuoriutuva niistä lukuisista haasteista, joita mm.ekologian, ylikansoituksen ja huonon hyötysuhteiset työmarkkinat ovat meille antava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan suoraan. Taitaa olla ennemminkin luonne-/persoonakysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää suomalaiset sekoittako aspergeria ja sitä, ette pidä small talkista. Suomalaisessa kulttuurissa (ja myös esim Japanissa taitaa olla) että small talkista ei yleisesti pidetä. Small talk on aina ollut enemmän varsinkin Amerikkalainen juttu. Suomalaisessa kulttuurissa on aina oltu enemmän sellaisia ihmisiä, että halutaan puhua kun on puhuttavaa.
Olen lukenut paljon miten ihmiset luulevat olevansa aspergeja, koska eivät tykkää small talkista, viihtyvät yksin ja voivat viettää omien harrastuksien kanssa yksin pitkään eivätkä pidä ihmisistä paljoa. Tämä ei tee teistä aspergeja.
No ei kai kukaan nyt niin hullu ole, että HALUAA kuvitella itsensä autistiseksi?
Totta kai siihen kuuluu paljon muutakin kuin vain small talkin taitamattomuus.
23
Et kai sitten ole niin paljoa nähnyt kuin minä, miten paljon on henkilöitä, jotka antavat itselleen diagnoosin aspergerin kun nuo oireet on. Tietyissä piireissä aspergerit (ja myös ADHD/ADD) nähdään positiivisina asioina. Heitä jopa nähdään parempina ja luovempina kuin muut ihmiset.
En (onneksi) ole koskaan tavannut wannabe-aspergeria (!), mutta tosiaan tällaisessa tapauksessa kannattaa kysyä missä hänet on testattu, ja saiko diagnoosiksi täyden Aspergerin vaiko vain piirteet. Muussa tapauksessa voi htmyillen todeta itsediagnooseille hymyillen ”höpöhöpö”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei kiinnosta keskutella kenenkään kanssa mistään. Ketään ei kiinnosta ne asiat, mitkä itseäni kiinnostaa, kuten linnut.
Ei suomalaiset ole smalltalkk-ihmisiä, niin miksi vitussa pitää yhdistää se tähän mihin lie burgerismiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä yleistä, rakastan smaltalkkaamista vaikka olenkin AS. Kaikki ovat toki kyselleet miksi tankaan itseeni "turhaa"knoppitietoa, mutta tuo knoppirieto helpottaa samltalkkaamista.
T. Asperger mies
Paljonkohan ne muut rakastavat "smalltalkkia" missä asperger suoltaa loppumatont turhaa knoppitietoa.
Siihen tavallaan tottuu. Ihmisiä on muutenkin kovin monenlaisia. Jos as on sinut oman omituisuutensa kanssa, eikä häntä loukkaa, että keskustelu joskus vähän katkaistaan (”nyt ei hei ehdi jutella tästä pidempään”), niin toi on vain yksi tilanne.
Terv ohis, as-hlön läheinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä yleistä, rakastan smaltalkkaamista vaikka olenkin AS. Kaikki ovat toki kyselleet miksi tankaan itseeni "turhaa"knoppitietoa, mutta tuo knoppirieto helpottaa samltalkkaamista.
T. Asperger mies
Paljonkohan ne muut rakastavat "smalltalkkia" missä asperger suoltaa loppumatont turhaa knoppitietoa.
Siihen tavallaan tottuu. Ihmisiä on muutenkin kovin monenlaisia. Jos as on sinut oman omituisuutensa kanssa, eikä häntä loukkaa, että keskustelu joskus vähän katkaistaan (”nyt ei hei ehdi jutella tästä pidempään”), niin toi on vain yksi tilanne.
Terv ohis, as-hlön läheinen
Minulle on sanottu noin. Erittäin loukkaavaa - ei tulisi mieleenkään antaa anteeksi. Olen myös sanonut sen katkaisijalle suoraan; ei tulla keskustelemaan mistään jatkossakaan! Ei mitään small talkia vaan kiusaamista! Ja kyllä, minulla on diagnoosi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni se ettei piittaa turhasta lätinästä liittyy enemmän (introverttiin) luonteeseen kuin mihinkään oireyhtymään. Se taas, että ei osaa small talkia tai small talk on luennointia saattaa liittyä Aspergeriin.
Joku epäili, etteivät nentit ehkä välitä kuunnella assejen koottuja knoppitietoja, siihen tottuu ja harjaantuu pitkämieliseksi kun lähipiirissä on assi, joskus ovat myös oikeasti mielenkiintoisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Jos on ollut draamaa ja vaikeuksia, niin asiat haluaa käsitellä loppuun. Jos on peruselämää, niin vaan pinnallista small talkia, näinhän se menee?
Näin se taitaa mennä. Nuoresta asti minullakin on ollut sellainen tunne, kun koostaisin kaikenlaisista asioista jonkinlaista omaa palapeliä ja jonain päivänä odottaisin kaiken loksahtavan jotenkin loogisesti paikoilleen.
Nyt 3-kymppisenä tosin on alkanut tulla sellainen olo, ettei näin ehkä tule tapahtumaan, vaan oma toiminta on ollut reaktio lapsuudenperheen kaaokseen, joka ei koskaan tule kunnolla jäsentymään. Elämä on ollut paikoitellen aika kovaa, joten niitä näitä -juttuihin on jäänyt hirveän vähän energiaa.
Mun aspergeriin kuuluu, että en pidä small talkista vaan haluan olla hiljaa, ellei aihe kiinnosta. Tämäkin on varmaan luonnekysymys. Tiedän ihan puheliaankin assarin, jonka kanssa on kyllä ihan mukavaa keskustella esim. kieliopista.