Olen vihainen ja pettynyt kun mies ei halua seksiä ja kun olen vihainen ja pettynyt, mies ei varmasti ala halutakaan seksiä!

Vierailija kirjoitti:

M82 kirjoitti:

Kerroit ettei sinuakaan kiinnostanut moneen vuoteen, niin koitko että vaimosi yritti kaikkensa jotta alkaisi taas kiinnostaa? Mitä itse yritit? En varmasti ole kaikkeani yrittänyt ja kuten kerroin, en kykene koska olen vihainen. Ymmärrän myös ettei miestä seksi kiinnosta, kun olen koko ajan katkera ja negatiivinen aiheeseen liittyen. Ap

En kokenut, että olisi kaikkensa yrittänyt, välillä yritti ja ehkä hetkellisesti asiaa auttoikin. Itse en kovinkaan paljon yrittänyt tehdä mitään, koska asia ei niin paljon häirinnyt. Ongelmana omalla kohdalla oli se, että en oikein osannut/uskaltanut kertoa mitä tarkalleen ottaen haluan, en ehkä oikein itsekkään tiennyt.

Ja se ei todellakaan auta yhtään että olet katkera ja vihainen, pahentaa vaan tilannetta. Ehkä jonkinlainen terapia yksin tai yhdessä voisi auttaa? Mutta jotenkin asioista pitäis pystyä keskustelemaan ja ilman että toista syyllistää, se on ainut keino parantaa tilannetta.

M82 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M82 kirjoitti:

Kerroit ettei sinuakaan kiinnostanut moneen vuoteen, niin koitko että vaimosi yritti kaikkensa jotta alkaisi taas kiinnostaa? Mitä itse yritit? En varmasti ole kaikkeani yrittänyt ja kuten kerroin, en kykene koska olen vihainen. Ymmärrän myös ettei miestä seksi kiinnosta, kun olen koko ajan katkera ja negatiivinen aiheeseen liittyen. Ap

En kokenut, että olisi kaikkensa yrittänyt, välillä yritti ja ehkä hetkellisesti asiaa auttoikin. Itse en kovinkaan paljon yrittänyt tehdä mitään, koska asia ei niin paljon häirinnyt. Ongelmana omalla kohdalla oli se, että en oikein osannut/uskaltanut kertoa mitä tarkalleen ottaen haluan, en ehkä oikein itsekkään tiennyt.

Ja se ei todellakaan auta yhtään että olet katkera ja vihainen, pahentaa vaan tilannetta. Ehkä jonkinlainen terapia yksin tai yhdessä voisi auttaa? Mutta jotenkin asioista pitäis pystyä keskustelemaan ja ilman että toista syyllistää, se on ainut keino parantaa tilannetta.

Oletko varma, että juuri ”sadannen kerran” keskustelu oli se joka teillä tilannetta paransi eli se, että lasten kasvettua alkoi olla vähemmän stressiä?

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että juuri ”sadannen kerran” keskustelu oli se joka teillä tilannetta paransi eli se, että lasten kasvettua alkoi olla vähemmän stressiä?

Kyllä olen aivan varma että puhuminen oli nimenomaan se isoin asia. Mutta toki muillakin tekijöillä oli vaikutusta. Esim. Lasten kasvettua enemmän aikaa ja vähämmän stressiä.

M82 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että juuri ”sadannen kerran” keskustelu oli se joka teillä tilannetta paransi eli se, että lasten kasvettua alkoi olla vähemmän stressiä?

Kyllä olen aivan varma että puhuminen oli nimenomaan se isoin asia. Mutta toki muillakin tekijöillä oli vaikutusta. Esim. Lasten kasvettua enemmän aikaa ja vähämmän stressiä.

Puhuitteko siitä, että eroatte jos seksielämä ei elvy?

Kokemuksesta voi sanoa, että puhuminen auttaa.  Pitää nostaa kissa pöydälle heti, kun toinen alkaa haluttomaksi. Pitää etsiä syytä. Se voi löytyä omasta tai toisen käytöksestä, stressistä tai hormoonitoiminnoista.  Mutta jostain se haluttomuus löytyy.  En usko, että se alkukauden kiima ja rakkaus mihinkään katoaa. Useimmiten molempien pitää ottaa siitä vastuu.  Itse ole ollut saman naisen kanssa 42 vuotta.  Sitä sun tätä on sattunut matkan varrelle ja useampia lapsia.  Seksiä on harrastettu läpi elämän  säännöllisesti. Mutta seksistä ja seksitarpeista on myös keskusteltu koko parisuhteen ajan. Olipa eräässä vaiheessa parikin kertaa synnytysten jälkeen, että vaimon halukkuutta piti vauhdittaa hormonaalisella hoidolla.  Vaimolla oli kyllä halu tyydyttää, vaan ei omaa halua seksiin. Se ahdisti niin vaimoa kuin minuakin.  Mutta oleellista on ollut molempia halu haluta.  Siksi koskaan en ole seksistä kieltäytynyt, vaikkei todellakaan aina olisi jaksanut. Vaimolle sen suonut, mutten itselle.  Miehille se on kumminkin niin paljon helpompaa.  Toisekseen omaa vaimoa ei kannata loukata. Pitää haluta haluta.

Molemmat peilin eteen ja kissa pöydälle. Molempien on myös oltava valmiita toinen tyydyttämään toisen haluamalla tavalla. Ei ole mitään tekosyitä.

setäxy kirjoitti:

Kokemuksesta voi sanoa, että puhuminen auttaa.  Pitää nostaa kissa pöydälle heti, kun toinen alkaa haluttomaksi. Pitää etsiä syytä. Se voi löytyä omasta tai toisen käytöksestä, stressistä tai hormoonitoiminnoista.  Mutta jostain se haluttomuus löytyy.  En usko, että se alkukauden kiima ja rakkaus mihinkään katoaa. Useimmiten molempien pitää ottaa siitä vastuu.  Itse ole ollut saman naisen kanssa 42 vuotta.  Sitä sun tätä on sattunut matkan varrelle ja useampia lapsia.  Seksiä on harrastettu läpi elämän  säännöllisesti. Mutta seksistä ja seksitarpeista on myös keskusteltu koko parisuhteen ajan. Olipa eräässä vaiheessa parikin kertaa synnytysten jälkeen, että vaimon halukkuutta piti vauhdittaa hormonaalisella hoidolla.  Vaimolla oli kyllä halu tyydyttää, vaan ei omaa halua seksiin. Se ahdisti niin vaimoa kuin minuakin.  Mutta oleellista on ollut molempia halu haluta.  Siksi koskaan en ole seksistä kieltäytynyt, vaikkei todellakaan aina olisi jaksanut. Vaimolle sen suonut, mutten itselle.  Miehille se on kumminkin niin paljon helpompaa.  Toisekseen omaa vaimoa ei kannata loukata. Pitää haluta haluta.

Molemmat peilin eteen ja kissa pöydälle. Molempien on myös oltava valmiita toinen tyydyttämään toisen haluamalla tavalla. Ei ole mitään tekosyitä.

Minua ei kiinnosta tippaakaan sinun mielipiteesi jos ja kun olet mies joka on aina halunnut seksiä. Olisin kiinnostunut sellaisten miesten mielipiteistä jotka ovat (olleet) haluttomia vaimoaan kohtaan. Ap

.. . JA joita ei silloin olisi voinut vähempää kiinnostaa antaa halukkaalle vaimolle mitään seksuaalisia palveluksia, vaan vaimo on joutunut viikko- ja kuukausikausia elämään masturbaation varassa. Ap