Olen vihainen ja pettynyt kun mies ei halua seksiä ja kun olen vihainen ja pettynyt, mies ei varmasti ala halutakaan seksiä!

Eroa. Jos mies on lakannut haluamasta sinua seksuaalisesti, ei tuo halu palaa enää.

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Up

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Viikko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Viikko?

On siis hyvä syy erota pikkulapsiperheen äitinä jos mies ei halua seksiä viikkoon? Selvä homma. Ap

Up

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Itse kävisin asiasta vakavan keskustelun, jossa toisin tarpeeni ja toiveeni syyttelemättä esiin, ja jos kahteen kuukauteen ei olisi tapahtunut mitään edistystä, en jaksaisi enää uskoa sitä tapahtuvan myöhemminkään. Minä en halua olla suhteessa, jossa minua ei haluta seksuaalisesti. Se on tuhoisaa oman itsetunnon kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Itse kävisin asiasta vakavan keskustelun, jossa toisin tarpeeni ja toiveeni syyttelemättä esiin, ja jos kahteen kuukauteen ei olisi tapahtunut mitään edistystä, en jaksaisi enää uskoa sitä tapahtuvan myöhemminkään. Minä en halua olla suhteessa, jossa minua ei haluta seksuaalisesti. Se on tuhoisaa oman itsetunnon kannalta.

Miten voin tuoda asian esiin syyttelemättä, kun olen vihainen ja pettynyt? Sitä paitsi asiasta on puhuttu jo vuosien ajan. Eroaisit siis lapsiperheen äitinä kahden kuukauden jälkeen jos miehesi ei panisi sinua? Ap

Näin vanhempana naisena koen seksuaalisuuden muistuttavan aaltoja. Muutaman kuukauden, puolen vuoden vähäinen halukkuus on ihan tavallista pikkulapsiperheessä, kovan työstressin aikana tai esimerkiksi lähipiirissä sattuneen kuoleman vuoksi.

Toisina kausina haluaa enemmän ja toisina vähemmän. Se on elämää.

Tiedän sen olevan raskasta, mutta omalla kohdalla tilanne on aina aikanaan helpottanut.

Lomamatka voi auttaa, irtiotto vaikka laivalla tai hotellissa ilman lapsia ja arkea.

Anna periksi, kun olet kokeillut kaiken. Älä aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Näin vanhempana naisena koen seksuaalisuuden muistuttavan aaltoja. Muutaman kuukauden, puolen vuoden vähäinen halukkuus on ihan tavallista pikkulapsiperheessä, kovan työstressin aikana tai esimerkiksi lähipiirissä sattuneen kuoleman vuoksi.

Toisina kausina haluaa enemmän ja toisina vähemmän. Se on elämää.

Tiedän sen olevan raskasta, mutta omalla kohdalla tilanne on aina aikanaan helpottanut.

Lomamatka voi auttaa, irtiotto vaikka laivalla tai hotellissa ilman lapsia ja arkea.

Anna periksi, kun olet kokeillut kaiken. Älä aiemmin.

Yritän uskoa tähän. Vaikeimmaksi sen tekee se, ettei tällä hetkellä ole taloudellista mahdollisuutta irtiottoon kahden kesken (yksi ilta ei ole tuonut mitään muutosta) eikä lapsille hoitajaa, etenkään pidemmälle matkalle. Elämä tuntuu aivan paskalta jossa minä en saa mitään mitä haluan. Ap

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Itse kävisin asiasta vakavan keskustelun, jossa toisin tarpeeni ja toiveeni syyttelemättä esiin, ja jos kahteen kuukauteen ei olisi tapahtunut mitään edistystä, en jaksaisi enää uskoa sitä tapahtuvan myöhemminkään. Minä en halua olla suhteessa, jossa minua ei haluta seksuaalisesti. Se on tuhoisaa oman itsetunnon kannalta.

Miten voin tuoda asian esiin syyttelemättä, kun olen vihainen ja pettynyt? Sitä paitsi asiasta on puhuttu jo vuosien ajan. Eroaisit siis lapsiperheen äitinä kahden kuukauden jälkeen jos miehesi ei panisi sinua? Ap

En tietenkään hankkisi lapsia suhteeseen, jossa tästä asiasta on jouduttu puhumaan vuosien ajan. Itse asiassa en jäisi suhteeseen, jossa tästä asiasta joudutaan puhumaan kuukausia – vuosista nyt puhumattakaan. Seksuaalinen yhteensopimattomuus on mitä parhain syy erota, mutta minulle halutuksi tulemisen kokemus on keskeisimpiä kokemuksia, joita parisuhteelta haluan. Kämppäkaverille ei ole käyttöä.

Niin, ja googlaa väkivallaton vuorovaikutus. Se auttaa puhumaan vaikeista asioista syyttelemättä ja syyllistämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Itse kävisin asiasta vakavan keskustelun, jossa toisin tarpeeni ja toiveeni syyttelemättä esiin, ja jos kahteen kuukauteen ei olisi tapahtunut mitään edistystä, en jaksaisi enää uskoa sitä tapahtuvan myöhemminkään. Minä en halua olla suhteessa, jossa minua ei haluta seksuaalisesti. Se on tuhoisaa oman itsetunnon kannalta.

Miten voin tuoda asian esiin syyttelemättä, kun olen vihainen ja pettynyt? Sitä paitsi asiasta on puhuttu jo vuosien ajan. Eroaisit siis lapsiperheen äitinä kahden kuukauden jälkeen jos miehesi ei panisi sinua? Ap

En tietenkään hankkisi lapsia suhteeseen, jossa tästä asiasta on jouduttu puhumaan vuosien ajan. Itse asiassa en jäisi suhteeseen, jossa tästä asiasta joudutaan puhumaan kuukausia – vuosista nyt puhumattakaan. Seksuaalinen yhteensopimattomuus on mitä parhain syy erota, mutta minulle halutuksi tulemisen kokemus on keskeisimpiä kokemuksia, joita parisuhteelta haluan. Kämppäkaverille ei ole käyttöä.

No voi vittu mikä urpo olet. Ennen lapsia en kokenut puutetta seksistä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Itse kävisin asiasta vakavan keskustelun, jossa toisin tarpeeni ja toiveeni syyttelemättä esiin, ja jos kahteen kuukauteen ei olisi tapahtunut mitään edistystä, en jaksaisi enää uskoa sitä tapahtuvan myöhemminkään. Minä en halua olla suhteessa, jossa minua ei haluta seksuaalisesti. Se on tuhoisaa oman itsetunnon kannalta.

Usko pois, kun se mies vanhenee ja alkaa haista, mielesi vielä muuttuu.

Olet nyt jämähtänyt yhteen ajatukseen, eli seksiin. Mietipä vähän, onko se juuri nyt, se maailman tärkein asia oikeasti? Millainen elämäntilanne juuri nyt on, onko toisella/molemmilla stressiä, mahdollisuudet seksin harrastamiseen rajattomat/vain tiettynä hetkenä - ja miten todennäköistä on haluta juuri sillä ainoalla mahdollisella hetkellä. JneJne. Joku tuolla jo sanoikin, että pitkässä suhteessa tai lapsiperheessä se 'aaltoilu' on ihan normaalia. Itse en käsitä näitä, joille se seksi on maailman kaatava asia, jos sitä ei hetkeen ole. Et ole itsetyydytyksestä kuullut?

Itse asiassa mua ei vittuakaan kiinnosta lapsettomien eikä alle 10v suhteessa olleiden mielipiteet. Ap

Ihan kaksi viikkoa haluttomuutta --> ero? Voi voi, eipä ihme että nykyisin erotaan paljon. Myötä- ja vastamäessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen voin tehdä em. johtopäätöksen? Ap

Itse kävisin asiasta vakavan keskustelun, jossa toisin tarpeeni ja toiveeni syyttelemättä esiin, ja jos kahteen kuukauteen ei olisi tapahtunut mitään edistystä, en jaksaisi enää uskoa sitä tapahtuvan myöhemminkään. Minä en halua olla suhteessa, jossa minua ei haluta seksuaalisesti. Se on tuhoisaa oman itsetunnon kannalta.

Usko pois, kun se mies vanhenee ja alkaa haista, mielesi vielä muuttuu.

Täh?

Vierailija kirjoitti:

Olet nyt jämähtänyt yhteen ajatukseen, eli seksiin. Mietipä vähän, onko se juuri nyt, se maailman tärkein asia oikeasti?

Ei, mutta parisuhteen tärkein asia se on. Juuri se erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Jos ei ole seksiä, ei ole järkeä pitää yllä parisuhteen illuusiotakaan.