Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun mies ei suostu puhumaan?
08.03.2018 |
Mies on siis suuttunut jostain, en oikein tarkkaan tiedä mistä. Meillä on lapsi (minä äitiysvapaalla kotona, mies käy töissä) ja olisi pakko voida puhua edes jostain käytännön asioista. Ei suostu. Olen yrittänyt ystävällisesti ja vihaisesti. Olen odottanut pari päivää ja yrittänyt uudelleen. Ei suostu. Ei suostu edes kuuntelemaan mitä sanoisin, vaan laittaa kuulokkeet korvilleen ja musiikin kovalle, jotta ei vahingossakaan voisi kuulla. Minun pitäisi päästä hammaslääkäriin ylihuomenna, olen varannut ilta-ajan jotta mies voisi töiden puolesta hyvin olla silloin vauvan kanssa. Ei suostu vastaamaan että voiko olla silloin vauvan kanssa. Kysyin uudelleen tunnin päästä, ja vastaus oli "mistä vitu*ta sä oikein puhut???" ja kuulokkeet taas korville. Jos menen suihkuun kun mies on kotona, ja sanon että menen suihkuun, voitko mennä katsomaan vauvaa, jos se herää sillä aikaa, niin kuulokkeet taas korville, enkä pääse suihkuun, koska mies ei kuulisi vauvan itkua musiikki kovalla kuulokkeissa. Jos kysyn, että mistä on vihainen, niin seurauksena on täysi mykkäkoulu. Miten tällaisen tilanteen saa ratkeamaan, kun toinen ei suostu puhumaan yhtään? Ja lapsi oli yhdessä suunniteltu ja erittäin toivottu, ei mikään sellainen asia johon olisin miehen painostanut tms.
Kommentit (829)
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo Galaktinen Sankari psykoosissa vai vain tukevasti humalassa?
Ei, hän on älykäs ja vittuilee hulluille palsta-akoille. Palstan touhu on tuntuu vähän jälkeenjääneeltä, eikä täällä ymmärretä sarkasmia.
Näkisin ensinnäkin asian niinpäin että Galaktinen "Sankari" ei ymmärrä empatiaa.
Toisekseen, älykkyys ja viisaus ovat kaksi täysin eri asiaa.
Täällä "empatia" on niin myrkyllistä muotoa, että järkevät ihmiset tajuavat pysyä siitä erossa.
Onko mielessäsi käynyt että kenties itse olet täällä ihan hukassa empatioitesi kanssa koska et tiedä äitiydestä ja imetyksestä mitään. Väitit mm. että "ylpeilet sillä ettei miehesi herännyt kertaakaan auttamaan sinua öisin." Jokainen äiti täällä tiesi heti että olet pihalla kuin lumiukko sillä ideasi oli niin absurdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-ikäinen mies, jolla ilmeisesti menny aiemmat suhteet mönkään ja nyt vasta onnistui olemaan sen verran siedettävä jonkin aikaa, että sai nuoremman naisen hankkimaan kanssaan lapsen. Miehellä olisi ollut vuosikymmeniä aikaa opiskella ja hankkia kunnon työ sekä säästää rahaa, niin ei olis asiat hunningolla. (Vieläkin voisi opiskella, mutta hänen täytyisi tehdä se itse, joten tuskin tapahtuu.) Tuurilla on saanut kunnollisen naisen nalkkiin ja nyt käyttäytyy sikamaisesti tätä lapsensa äitiä kohtaan. Eli todellinen luonne paljastuu. Ei tuollaista tyyppiä voi kukaan pelastaa. Oman elämänsä siinä pilaa ja lapsensa elämän jos tuollaista jää katselemaan. Lapsihan ei pysy hiljaa ja näkymättömänä vauva-ajan jälkeenkään, eikä tarvii pysyäkään, mutta lapsi tarvitsee normaalin kasvuympäristön, eikä tuollaista.
Jos elämä on miehelle noin vaikeaa, vaikka kotona on lähes täysi ylöspito ja asuntokin enempi vaimon rahoilla hankittu, niin... huhhuh! Ei taida olla mahdollista saada helpompaa elämää? Varmaan mies on katkera kun vaimo ei hankkinut hänelle vielä isompaa asuntoa, jossa voisi murjottaa ja nauttia palvelusta.
Tuosta, ettei muka saa kaupungin vuokra-asuntoa kun ei ole mitään hätää. Se johtuu siitä että me koulutetut puhutaan niin asiallisesti, toisessa päässä ei välity se tarpeen tunne. Olen oppinut miettimään miten asian esitän.
Esim tässä ap on varmaan kohteliaasti sanonut että on ollut vaikeaa ja pitäisi päästä muuttamaan eri asuntoon. Ei näin.
Sano ap itkyisesti, että teillä on ero päällä, että miehellä on mielenterveyden häiriöö, että se on pelottavaa et jaksa enää etkä saa häntä hoitoon, etkä myöskään muuttamaan pois. Että sinun on saatava vauva turvaan ja päästävä eroamaan, Etkä voi enää jäädä miehen luo asumaan.
Itku ei voi olla kaukana joten anna sen tulla jos ei muu auta. Sinulla on hätä joten on ihan ok antaa sen välittyä toiseen päähän.
Jos sanovat että on omistusasunto, niin sano että menee aikaa että saat miehen häädettyä, ja ettet voi vauvan kanssa asua samassa kun on miehen mielenterveysongelma ja arvaamattomuus, eikä suostu hoitoon eikä poistumaan.
Kysyit miksi pitäisi mennä hotelliin. Mene hotelliin muutamaksi päiväksi jotta saat tämän hoidettua. Ekana päivänä laita miehelle sähköposti (koska ei puhu) vaikka työsähköpostiin että haluat erota, haluat että hän menee hoitoon, ja haluat että hän muuttaa viikon sisällä ppis että voit palata vauvan kanssa asuntoosi.
Jos ei vastaa tai vastaa ettei suostu, soita sitä vuokra-asuntoa sieltä hotellista. Sano että olet nyt vaivan kanssa hotellissa etkä voi palata kotiin ja rahat loppuu.
Ettet voi vauvan kanssa mennä hotelliin on pelkkä tekosyy, olen itse asunut kolme viikkoa. Pesulat on keksitty, ja nyrkkipyykki.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies, jolla ilmeisesti menny aiemmat suhteet mönkään ja nyt vasta onnistui olemaan sen verran siedettävä jonkin aikaa, että sai nuoremman naisen hankkimaan kanssaan lapsen. Miehellä olisi ollut vuosikymmeniä aikaa opiskella ja hankkia kunnon työ sekä säästää rahaa, niin ei olis asiat hunningolla. (Vieläkin voisi opiskella, mutta hänen täytyisi tehdä se itse, joten tuskin tapahtuu.) Tuurilla on saanut kunnollisen naisen nalkkiin ja nyt käyttäytyy sikamaisesti tätä lapsensa äitiä kohtaan. Eli todellinen luonne paljastuu. Ei tuollaista tyyppiä voi kukaan pelastaa. Oman elämänsä siinä pilaa ja lapsensa elämän jos tuollaista jää katselemaan. Lapsihan ei pysy hiljaa ja näkymättömänä vauva-ajan jälkeenkään, eikä tarvii pysyäkään, mutta lapsi tarvitsee normaalin kasvuympäristön, eikä tuollaista.
Jos elämä on miehelle noin vaikeaa, vaikka kotona on lähes täysi ylöspito ja asuntokin enempi vaimon rahoilla hankittu, niin... huhhuh! Ei taida olla mahdollista saada helpompaa elämää? Varmaan mies on katkera kun vaimo ei hankkinut hänelle vielä isompaa asuntoa, jossa voisi murjottaa ja nauttia palvelusta.
Ihan samaa mietin.
Mies 42, olleet yhdessä 4 vuottaa.
Mies perusduunari, pienemmät tulot. Omistaa asunnosta 30%, inhoaa työtään, mutta ei ole jaksanut tehdä asialle. Itään.
Vaimo silottelee tien, antaa toipumisaikaa työpäivän jälkeen, hoitaa kotihommat.
Miehen kielenkäyttö törkeää.
Ei ole vakka löytänyt kanttansa.
Mä olen myös järkyttynyt siitä, että yli 40 v on noin kykenemätön normaaliin kommunikointiin ja parisuhteeseen, sekä asuu vaimon asunnossa ja kustannuksella vaikka on tätä kymmenen vuotta vanhempi.
Näin käy monesti, lapsen tulo paljastaa kuorrutuksen alta todellisen miehen. Neljä vuotta oli lyhyt aika, ja ap ei ollut heikoilla niin kuin on pienen vauvan kanssa.
Ap sanot ettet voi riistää lapselta isää. Ei isyys katoa eroon, eikä siihen tarvita viikkoviikko systeemiä. Se jos asutte samassa kaupungissa on jo iso asia että lapsi voi viettää aikaa isän kanssa säännöllisesti.
Et voi tehdä isyyttä miehen puolesta, voit hoitaa vain sen äitiyspuolen ja antaa miehelle tilan ja mahdollisuuden olla isä. Mutta sinun ei tarvitse olla hehkunen kanssa parisuhteessa sitä varten.
Mallinnusta näyttää ap että hoidat vauvan lisäksi myös miestäsi, miksi? Varmaan hän on mustasukkainen vauvalle jos olet aina hoitanut ja nyt hän käi kakkoseksi. Aikuinen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieshän on selkeästi luuseri ua tajuaa luuseriutensa ap:n rinnalla, ja räyhää siksi ettei kestä omaa luuseriuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies, jolla ilmeisesti menny aiemmat suhteet mönkään ja nyt vasta onnistui olemaan sen verran siedettävä jonkin aikaa, että sai nuoremman naisen hankkimaan kanssaan lapsen. Miehellä olisi ollut vuosikymmeniä aikaa opiskella ja hankkia kunnon työ sekä säästää rahaa, niin ei olis asiat hunningolla. (Vieläkin voisi opiskella, mutta hänen täytyisi tehdä se itse, joten tuskin tapahtuu.) Tuurilla on saanut kunnollisen naisen nalkkiin ja nyt käyttäytyy sikamaisesti tätä lapsensa äitiä kohtaan. Eli todellinen luonne paljastuu. Ei tuollaista tyyppiä voi kukaan pelastaa. Oman elämänsä siinä pilaa ja lapsensa elämän jos tuollaista jää katselemaan. Lapsihan ei pysy hiljaa ja näkymättömänä vauva-ajan jälkeenkään, eikä tarvii pysyäkään, mutta lapsi tarvitsee normaalin kasvuympäristön, eikä tuollaista.
Jos elämä on miehelle noin vaikeaa, vaikka kotona on lähes täysi ylöspito ja asuntokin enempi vaimon rahoilla hankittu, niin... huhhuh! Ei taida olla mahdollista saada helpompaa elämää? Varmaan mies on katkera kun vaimo ei hankkinut hänelle vielä isompaa asuntoa, jossa voisi murjottaa ja nauttia palvelusta.
Ihan samaa mietin.
Mies 42, olleet yhdessä 4 vuottaa.
Mies perusduunari, pienemmät tulot. Omistaa asunnosta 30%, inhoaa työtään, mutta ei ole jaksanut tehdä asialle. Itään.Vaimo silottelee tien, antaa toipumisaikaa työpäivän jälkeen, hoitaa kotihommat.
Miehen kielenkäyttö törkeää.
Ei ole vakka löytänyt kanttansa.
Ehkä vähän outoa tuossa tilanteessa on tosin se, että eikö mies tajua, että on saanut vaimoksi sellaisen helmen, joka kyllä hyvin kelpaisi muillekin (paremmille ja menestyneemmille) miehille? Ja että lapsellisella kiukuttelullaan karkottaa vaimon pois luotaan. Eikä tule kyllä yhtä hyvää naista uutta saamaan. Vaan jää soittelemaan lehdellä kun vaimo löytää paremman miehen. Ja ihan vain siksi, että tämä nykyinen mies itse käyttäytyi törkeästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies, jolla ilmeisesti menny aiemmat suhteet mönkään ja nyt vasta onnistui olemaan sen verran siedettävä jonkin aikaa, että sai nuoremman naisen hankkimaan kanssaan lapsen. Miehellä olisi ollut vuosikymmeniä aikaa opiskella ja hankkia kunnon työ sekä säästää rahaa, niin ei olis asiat hunningolla. (Vieläkin voisi opiskella, mutta hänen täytyisi tehdä se itse, joten tuskin tapahtuu.) Tuurilla on saanut kunnollisen naisen nalkkiin ja nyt käyttäytyy sikamaisesti tätä lapsensa äitiä kohtaan. Eli todellinen luonne paljastuu. Ei tuollaista tyyppiä voi kukaan pelastaa. Oman elämänsä siinä pilaa ja lapsensa elämän jos tuollaista jää katselemaan. Lapsihan ei pysy hiljaa ja näkymättömänä vauva-ajan jälkeenkään, eikä tarvii pysyäkään, mutta lapsi tarvitsee normaalin kasvuympäristön, eikä tuollaista.
Jos elämä on miehelle noin vaikeaa, vaikka kotona on lähes täysi ylöspito ja asuntokin enempi vaimon rahoilla hankittu, niin... huhhuh! Ei taida olla mahdollista saada helpompaa elämää? Varmaan mies on katkera kun vaimo ei hankkinut hänelle vielä isompaa asuntoa, jossa voisi murjottaa ja nauttia palvelusta.
Tämä. Ja näköjään näitä vastaavia on paljon, koska olen itse täysin samassa tilanteessa ja moni muu tämän palstan perusteella. Lankesin, luotin moiseen retkuun, joka muuttui lapsen saannin ja häiden (kyllä, valitettavasti) jälkeen. Ei yhdessä yössä, vaan kolmessa yössä häiden jälkeen. Siitä alkoi minun helvettini. Valitettavasti tilanteessa on ollut myös 11-vuotias esikoiseni.
Nyt olen kuitenkin eroamassa, omassa mielessäni jo eronnut täysin ja avioeron 1. vaihe menossa. Mies vaan ei meinaa lähteä vaan jumii täällä kodissa. Nyt kun eropäätös on selvä, pystyn ottamaan hänen typerän käytöksensä ihan huumorilla. Esikoiseni saa luojan kiitos olla vanhempieni luona kunnes mies on poistunut. Hän siis on se joka lähtee, minä jään tähän omistamaani asuntoon.
Kalliiksi tuli tämä virhe, niin rahallisesti kuin henkisesti.
Ei tule yhtään miestä saman katon alle ainakaan niin kauan kuin lapset ovat kotona. Tuskin sen jälkeenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies, jolla ilmeisesti menny aiemmat suhteet mönkään ja nyt vasta onnistui olemaan sen verran siedettävä jonkin aikaa, että sai nuoremman naisen hankkimaan kanssaan lapsen. Miehellä olisi ollut vuosikymmeniä aikaa opiskella ja hankkia kunnon työ sekä säästää rahaa, niin ei olis asiat hunningolla. (Vieläkin voisi opiskella, mutta hänen täytyisi tehdä se itse, joten tuskin tapahtuu.) Tuurilla on saanut kunnollisen naisen nalkkiin ja nyt käyttäytyy sikamaisesti tätä lapsensa äitiä kohtaan. Eli todellinen luonne paljastuu. Ei tuollaista tyyppiä voi kukaan pelastaa. Oman elämänsä siinä pilaa ja lapsensa elämän jos tuollaista jää katselemaan. Lapsihan ei pysy hiljaa ja näkymättömänä vauva-ajan jälkeenkään, eikä tarvii pysyäkään, mutta lapsi tarvitsee normaalin kasvuympäristön, eikä tuollaista.
Jos elämä on miehelle noin vaikeaa, vaikka kotona on lähes täysi ylöspito ja asuntokin enempi vaimon rahoilla hankittu, niin... huhhuh! Ei taida olla mahdollista saada helpompaa elämää? Varmaan mies on katkera kun vaimo ei hankkinut hänelle vielä isompaa asuntoa, jossa voisi murjottaa ja nauttia palvelusta.
Ihan samaa mietin.
Mies 42, olleet yhdessä 4 vuottaa.
Mies perusduunari, pienemmät tulot. Omistaa asunnosta 30%, inhoaa työtään, mutta ei ole jaksanut tehdä asialle. Itään.Vaimo silottelee tien, antaa toipumisaikaa työpäivän jälkeen, hoitaa kotihommat.
Miehen kielenkäyttö törkeää.
Ei ole vakka löytänyt kanttansa.
Ehkä vähän outoa tuossa tilanteessa on tosin se, että eikö mies tajua, että on saanut vaimoksi sellaisen helmen, joka kyllä hyvin kelpaisi muillekin (paremmille ja menestyneemmille) miehille? Ja että lapsellisella kiukuttelullaan karkottaa vaimon pois luotaan. Eikä tule kyllä yhtä hyvää naista uutta saamaan. Vaan jää soittelemaan lehdellä kun vaimo löytää paremman miehen. Ja ihan vain siksi, että tämä nykyinen mies itse käyttäytyi törkeästi.
Ei nämä tämmöiset "miehet" tajua, koska ovat omasta mielestään oikeassa ja täysin oikeutettuja käytökseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelle on varmaan tullut järkytyksenä uusi elämäntyyli lapsen saannin myötä sekä häneen kohdistuvat uudet vaatimukset nyt isänä kun on saanut nelikymppiseksi asti elää vain itselleen. Vielä jos työt mättää, voi mies pohtia, ettei elämän pitänyt näin mennä. Olipa taustasyyt mitkä tahansa, ei miehen käytöstä voi mitenkään hyväksyä. En pääse yli siitä, miten epäkunniottava mies ap:lle on ollut kielenkäyttöineen kaikkineen. Tuo on tuhoisa käyttäytymismalli, jolla ei perhe-elämässä eikä pelkässä parisuhteessakaan pärjää. Miehen pitäisi herätä ja tehdä töitä tuon mallin purkamisen eteen tarvittaessa ammattiavulla. Jossain toisessa keskustelussa todettiin hyvin, että parisuhde ei voi olla hoitosuhde. Ap ei voi miehen terapeutiksi ryhtyä, vaan miehen on otettava vastuu omasta elämästään ja tehtävä muutoksia sen mukaan, päästävä pois mykkäkouluilusta, vaihdettava työpaikkaa tai alaa tai yrittää tehdä omalla asenteellaan työstä siedettävämpää (miehelle ei ole kelvannut ap:n ehdotus uudelle alalle kouluttaututumisesta). Sillä, milloin ap ottaa nokkaunet, ei ole mitään merkitystä eikä se ole tilanteelle ratkaisu. Se on miehestä kiinni nyt.
Vierailija kirjoitti:
Mies on siis suuttunut jostain, en oikein tarkkaan tiedä mistä. Meillä on lapsi (minä äitiysvapaalla kotona, mies käy töissä) ja olisi pakko voida puhua edes jostain käytännön asioista. Ei suostu. Olen yrittänyt ystävällisesti ja vihaisesti. Olen odottanut pari päivää ja yrittänyt uudelleen. Ei suostu. Ei suostu edes kuuntelemaan mitä sanoisin, vaan laittaa kuulokkeet korvilleen ja musiikin kovalle, jotta ei vahingossakaan voisi kuulla. Minun pitäisi päästä hammaslääkäriin ylihuomenna, olen varannut ilta-ajan jotta mies voisi töiden puolesta hyvin olla silloin vauvan kanssa. Ei suostu vastaamaan että voiko olla silloin vauvan kanssa. Kysyin uudelleen tunnin päästä, ja vastaus oli "mistä vitu*ta sä oikein puhut???" ja kuulokkeet taas korville. Jos menen suihkuun kun mies on kotona, ja sanon että menen suihkuun, voitko mennä katsomaan vauvaa, jos se herää sillä aikaa, niin kuulokkeet taas korville, enkä pääse suihkuun, koska mies ei kuulisi vauvan itkua musiikki kovalla kuulokkeissa. Jos kysyn, että mistä on vihainen, niin seurauksena on täysi mykkäkoulu. Miten tällaisen tilanteen saa ratkeamaan, kun toinen ei suostu puhumaan yhtään? Ja lapsi oli yhdessä suunniteltu ja erittäin toivottu, ei mikään sellainen asia johon olisin miehen painostanut tms.
Silleen että muutat veks. Ei simpukan kanssa tartte elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös järkyttynyt siitä, että yli 40 v on noin kykenemätön normaaliin kommunikointiin ja parisuhteeseen, sekä asuu vaimon asunnossa ja kustannuksella vaikka on tätä kymmenen vuotta vanhempi.
Näin käy monesti, lapsen tulo paljastaa kuorrutuksen alta todellisen miehen. Neljä vuotta oli lyhyt aika, ja ap ei ollut heikoilla niin kuin on pienen vauvan kanssa.
Ap sanot ettet voi riistää lapselta isää. Ei isyys katoa eroon, eikä siihen tarvita viikkoviikko systeemiä. Se jos asutte samassa kaupungissa on jo iso asia että lapsi voi viettää aikaa isän kanssa säännöllisesti.
Et voi tehdä isyyttä miehen puolesta, voit hoitaa vain sen äitiyspuolen ja antaa miehelle tilan ja mahdollisuuden olla isä. Mutta sinun ei tarvitse olla hehkunen kanssa parisuhteessa sitä varten.
Mallinnusta näyttää ap että hoidat vauvan lisäksi myös miestäsi, miksi? Varmaan hän on mustasukkainen vauvalle jos olet aina hoitanut ja nyt hän käi kakkoseksi. Aikuinen mies.
Eihän ap:n mies mikään isä ole vaan keskenkasvuinen nelikymppinen kakara. Ap voi kyllä unohtaa ajatukset isyydestä, tuo miehentekele ei sellaiseksi haluaa vaan kiukuttelee siitä että vauva vei huomion eikä mies enää olekaan se huomion keskipiste.
Miksi ap:n pitäisi lähteä kotoaan suuritarpeisen pienen ihmisen kanssa? Varsinkin kun omistaa asunnosta suuremman osan?
Aikuinen mies pärjää kodin ulkopuolella vallan mainiosti, pakkaa kassi ja käske painumaan muualle viikoksi miettimään mitä oikeasti haluaa ja miten lapsensa äitiä tulee kohdella.
Soita vaikka miehen ystävä saattojoukoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:n pitäisi lähteä kotoaan suuritarpeisen pienen ihmisen kanssa? Varsinkin kun omistaa asunnosta suuremman osan?
Aikuinen mies pärjää kodin ulkopuolella vallan mainiosti, pakkaa kassi ja käske painumaan muualle viikoksi miettimään mitä oikeasti haluaa ja miten lapsensa äitiä tulee kohdella.
Soita vaikka miehen ystävä saattojoukoiksi.
En ole ollut koskaan tilanteessa, jossa joku mies ei olisi lähtenyt kun käsken. Muutaman miesystävän / tapailukumppanin olen heittänyt asunnostani ulos, ja kaikki ovat kyllä suostuneet tiukasta käskystä lähtemään omaan kotiinsa. Mutta olen miettinyt tilannetta, että jos pitäisi heittää yhteisestä kodista mies ulos, niin entä jos tämä ei suostuisi lähtemään. Jokaisellahan on tietenkin oikeus olla omassa kodissaan. Eikä itseä isompikokoista miestä pysty sieltä väkisin kantamaan ulos, ei edes vaikka soittaisi apuun jonkun miehen kaverin (en edes usko, että kukaan miehen kaveri suostuisi ystäväänsä kantamaan ulos omasta kodistaan). Poliisin voi soittaa paikalle, ja poliisi tulee jos nainen hädissään soittaa että pelkää uhkaavaa miestä. Mutta jos poliisi toteaa, että kukaan ei ole pahoinpidellyt ketään ja mies vakuuttaa ettei aiokaan pahoinpidellä niin ei poliisikaan sieltä ketään pois vie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies, jolla ilmeisesti menny aiemmat suhteet mönkään ja nyt vasta onnistui olemaan sen verran siedettävä jonkin aikaa, että sai nuoremman naisen hankkimaan kanssaan lapsen. Miehellä olisi ollut vuosikymmeniä aikaa opiskella ja hankkia kunnon työ sekä säästää rahaa, niin ei olis asiat hunningolla. (Vieläkin voisi opiskella, mutta hänen täytyisi tehdä se itse, joten tuskin tapahtuu.) Tuurilla on saanut kunnollisen naisen nalkkiin ja nyt käyttäytyy sikamaisesti tätä lapsensa äitiä kohtaan. Eli todellinen luonne paljastuu. Ei tuollaista tyyppiä voi kukaan pelastaa. Oman elämänsä siinä pilaa ja lapsensa elämän jos tuollaista jää katselemaan. Lapsihan ei pysy hiljaa ja näkymättömänä vauva-ajan jälkeenkään, eikä tarvii pysyäkään, mutta lapsi tarvitsee normaalin kasvuympäristön, eikä tuollaista.
Jos elämä on miehelle noin vaikeaa, vaikka kotona on lähes täysi ylöspito ja asuntokin enempi vaimon rahoilla hankittu, niin... huhhuh! Ei taida olla mahdollista saada helpompaa elämää? Varmaan mies on katkera kun vaimo ei hankkinut hänelle vielä isompaa asuntoa, jossa voisi murjottaa ja nauttia palvelusta.
Ihan samaa mietin.
Mies 42, olleet yhdessä 4 vuottaa.
Mies perusduunari, pienemmät tulot. Omistaa asunnosta 30%, inhoaa työtään, mutta ei ole jaksanut tehdä asialle. Itään.Vaimo silottelee tien, antaa toipumisaikaa työpäivän jälkeen, hoitaa kotihommat.
Miehen kielenkäyttö törkeää.
Ei ole vakka löytänyt kanttansa.
Ehkä vähän outoa tuossa tilanteessa on tosin se, että eikö mies tajua, että on saanut vaimoksi sellaisen helmen, joka kyllä hyvin kelpaisi muillekin (paremmille ja menestyneemmille) miehille? Ja että lapsellisella kiukuttelullaan karkottaa vaimon pois luotaan. Eikä tule kyllä yhtä hyvää naista uutta saamaan. Vaan jää soittelemaan lehdellä kun vaimo löytää paremman miehen. Ja ihan vain siksi, että tämä nykyinen mies itse käyttäytyi törkeästi.
Tottakai mies tajuaa ja hänellä on jo valmiiksi huono itsetunto. Sellaisen miehen ainoa keino pitää nainen on saada nainen tuntemaan että on huono, saada tämä pois tolaltaan, saada tämä niin sekaisin että mitä on tapahtumassa että ei tajua katsoa tilannetta järkevästi eikä ymmärrä ettei hänessä ole sellaista todellista vikaa mikä sen käytöksen oikeuttaisi. Vikana on vain miehen pamiikki.
Kukaan ei tätä tietysti tee tietoisesti ellei ole joku psykopaatti, mutta mies on varmaan jossain vaiheessa huomannut että hänen naisensa hätääntyy ja on soitteleva ja paljon helpompi käsitellä jos mies käyttäytyy tietyllä lailla. Kaikki me opimme sellaisen palautteen kautta. Jossain vaiheessa mies on varmaan huomannut että mykkäkoulu on toiminut ja nainen on pyydellyt anteeksi ja ollut paljon huolehtivampi pitkän aikaa.
Tosin tämä on varmaan ollut ennen lasta kun vaimolla on ollut paljon energiaa lepytellä ja hyvitellä miestään. Nyt mies on paniikissa kun ei se toimiikaan.
Ap herää jo, tuo on henkistä väkivaltaa ja alistamista eikä terve pariduhde. Mieti lastasi millaisen parisuhteen mallin tämä saa. Haluatko että tyttösi etsii tarkoituksella samanlaisen miehen kuin isänsä, tai haluatko että poikasi oppii että näin perheenisä ja oikea mies käyttäytyy. Jos toimit nyt miehen parhaaksi että tämä voi jatkaa helppoa isän roolin esittämistä, toimit lapsen parasta vastaan.
Oikea vanhemmuus ei ole sitä, että joku tarjoaa sinulle hyväntuulisen, syötetyn ja vaihdetun vauvan syliin jolle voit kujerrella.
Oikea vanhemmuus sisältää myös sen huolenpidon, syöttämisen, vaihtamisen, heräämisen, silmällä pitämisen, päivärytmin suunnittelun ja siitä huolehtimisen, erilaisten tilanteiden ja tarpeiden ennakoimisen.
Myös isyyden pitäisi sisältää kaikki tämä jotta sitä voisi sanoa tasavertaiseksi vanhemmuudeksi ja vanhemmuuden jakamiseksi.
Ap puhuu että ei halua riistää erolla lapselta isää, mutta eihän lapsella ole nyt tuossa miehessä tasavertaista vanhempaa. Ihmiset toteuttaa vanhemmuutta eri lailla, tuo mies toteuttaa tuollaista readymade isyyttä.
Normaalistiha se on nainen joka kiukuttelee viikkoja sanomatta syytä mut sehän on normaalia jos mies sen tekee niin sairastahan se on 😂
Miehellä on siis taipumus siihen, että kun sitä vituttaa, niin se haluaa että muidenkin sen lähellä pitää kärsiä. Tuo piirre ei tule katoamaan sillä, että muut joustaa ja on mielinkielin, päinvastoin. Vaikka tää tänhetkinen kriisi saataisiin ratkaistua joillain hetkellisillä kompromisseilla, niin tuo sama piirre pulpahtaa pintaan ensi kerralla, kun miehellä on taas paska päivä. Ja niitähän tulee kaikille. Nyt mies ei ehkä kehtaa vielä kohdistaa näitä kostotoimenpiteitään pikkuvauvaan, mutta kun se muksu siitä kasvaa, niin voitte olla ihan varmoja, että siitäkin tulee miehelle hyväksyttävä sijaiskärsijä.
Ennustan ap:n perheelle helvetillistä perhe-elämää, jos yhteen jäävät. Se tulee olemaan sitä, että kun mies tulee töistä, niin muu perhe kuuntelee sisällä korvat höröllä, että kolahtiko auton ovi normaalisti vai vähän kovemmin. Siitä riippuu, meneekö ilta kivasti vai tuleeko ihan kamalaa. Voi ei, kolahti aika kovaa. Pitäisiköhän mennä ovelle vastaan arka hymy huulilla, ettei se nää ekana sisään tullessa jotain lapsista? Ärsyttäiskö se sitä liikaa? Vai ärsyttääkö sitä vielä enemmän jos kukaan ei mene... Hyvä luoja, kai vessat on puhtaat, siitä se ei tykkää yhtään jos vessassa on likaa kun se tulee kotiin...
Vierailija kirjoitti:
Tuosta, ettei muka saa kaupungin vuokra-asuntoa kun ei ole mitään hätää. Se johtuu siitä että me koulutetut puhutaan niin asiallisesti, toisessa päässä ei välity se tarpeen tunne. Olen oppinut miettimään miten asian esitän.
Esim tässä ap on varmaan kohteliaasti sanonut että on ollut vaikeaa ja pitäisi päästä muuttamaan eri asuntoon. Ei näin.Sano ap itkyisesti, että teillä on ero päällä, että miehellä on mielenterveyden häiriöö, että se on pelottavaa et jaksa enää etkä saa häntä hoitoon, etkä myöskään muuttamaan pois. Että sinun on saatava vauva turvaan ja päästävä eroamaan, Etkä voi enää jäädä miehen luo asumaan.
Itku ei voi olla kaukana joten anna sen tulla jos ei muu auta. Sinulla on hätä joten on ihan ok antaa sen välittyä toiseen päähän.
Jos sanovat että on omistusasunto, niin sano että menee aikaa että saat miehen häädettyä, ja ettet voi vauvan kanssa asua samassa kun on miehen mielenterveysongelma ja arvaamattomuus, eikä suostu hoitoon eikä poistumaan.
Kysyit miksi pitäisi mennä hotelliin. Mene hotelliin muutamaksi päiväksi jotta saat tämän hoidettua. Ekana päivänä laita miehelle sähköposti (koska ei puhu) vaikka työsähköpostiin että haluat erota, haluat että hän menee hoitoon, ja haluat että hän muuttaa viikon sisällä ppis että voit palata vauvan kanssa asuntoosi.
Jos ei vastaa tai vastaa ettei suostu, soita sitä vuokra-asuntoa sieltä hotellista. Sano että olet nyt vaivan kanssa hotellissa etkä voi palata kotiin ja rahat loppuu.Ettet voi vauvan kanssa mennä hotelliin on pelkkä tekosyy, olen itse asunut kolme viikkoa. Pesulat on keksitty, ja nyrkkipyykki.
Ja tuolla huijauksella viedään asunto siltä joka on oikeasti hädässä.
Kehno moraali sinulla.
Mihin järjettömien luokkaan määrittelisit itsesi?