Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä, kun mies ei suostu puhumaan?
08.03.2018 |
Mies on siis suuttunut jostain, en oikein tarkkaan tiedä mistä. Meillä on lapsi (minä äitiysvapaalla kotona, mies käy töissä) ja olisi pakko voida puhua edes jostain käytännön asioista. Ei suostu. Olen yrittänyt ystävällisesti ja vihaisesti. Olen odottanut pari päivää ja yrittänyt uudelleen. Ei suostu. Ei suostu edes kuuntelemaan mitä sanoisin, vaan laittaa kuulokkeet korvilleen ja musiikin kovalle, jotta ei vahingossakaan voisi kuulla. Minun pitäisi päästä hammaslääkäriin ylihuomenna, olen varannut ilta-ajan jotta mies voisi töiden puolesta hyvin olla silloin vauvan kanssa. Ei suostu vastaamaan että voiko olla silloin vauvan kanssa. Kysyin uudelleen tunnin päästä, ja vastaus oli "mistä vitu*ta sä oikein puhut???" ja kuulokkeet taas korville. Jos menen suihkuun kun mies on kotona, ja sanon että menen suihkuun, voitko mennä katsomaan vauvaa, jos se herää sillä aikaa, niin kuulokkeet taas korville, enkä pääse suihkuun, koska mies ei kuulisi vauvan itkua musiikki kovalla kuulokkeissa. Jos kysyn, että mistä on vihainen, niin seurauksena on täysi mykkäkoulu. Miten tällaisen tilanteen saa ratkeamaan, kun toinen ei suostu puhumaan yhtään? Ja lapsi oli yhdessä suunniteltu ja erittäin toivottu, ei mikään sellainen asia johon olisin miehen painostanut tms.
Kommentit (829)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Ihan perus parisuhdeväkivallan(henkisen sekä fyysisen) kaava. Pyydetään anteeksi että oma olemassaolo nyt sattuu vituttamaan toista. Tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Mutta eikö mykkäkoululaisen lepyttely johda siihen, että se mykkäkoululainen käyttää toistekin mykkäkoulua, kun se osoittautui niin hyväksi keinoksi saada haluamaansa lepyttelyä ja anteeksipyytelyä?
Ja tuon mahdollisuuuden takia ainut mahdollisuus onkin nyt vain tuo trollaajien konsti, eli heti on erottava?
Yleensäkin on todella näppärä tuo standardiohje, eli erotkaa heti kaikista mahdollisista syistä.
Ja paras ohjehan on tietysti se että älkää edes aloittako mitään, sillä kuitenkin on heti erottava.
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Vain ja ainoastaan ihmiseltä, joka pyytää itsekin anteeksi käytöstään ja tajuaa aidosti omat virheensä. Sellaiselta voi pyytää anteeksi silloinkin, kun ei tajua itse loukanneensa.
t. 5 vuotta suhteessa, jossa oli pakko aina nöyrtyä pyytämään anteeksi, jotta elämä jatkuisi eikä toinen pyytänyt anteeksi kertaakaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaan aika surullinen olo, kun en ymmärrä miten tämä muka tuli niin yllätyksenä miehelle, että vauva muuttaa arkea ja vaatii enemmän työtä kuin elämä ilman vauvaa. Miten mies voi kuvitella, että lepään kaikki päivät? Jos herään monta kertaa yössä, niin onhan minun pakko nukkua päivällä yhdet päiväunet. Jos imetän monta kertaa päivässä, niin tarkoittaahan se, että makaan sängyllä tai olen sohvalla sen hetken, en kai minä tiskejä laittaessa imettää voi. Tuntuu tosi pahalta :( . En tiedä miten tällaista ongelmaa edes ratkaisisi. Miehen ehdotus on, että lopetan makaamisen, koska se vitut*aa häntä. Ap.
Voi jumalauta. Kai nyt sanoit että sua vituttaa kasvattaa kahta pentua samaan aikaan varsinkin kun toisen niistä pitäisi olla aikuinen.
En jaksanut sanoa mitään, lähdin vain pois. Siis ulos vauvan kanssa. Kun palasin äsken niin mies oli lähtenyt. Juteltiin siis tänä aamuna. Ap.
Eli teit juuri niin, mistä miestäsi on kritisoitu 30 sivun keskustelun verran: aloitit mykkäkoulun sen sijaan, että olisit kertonut ajatuksistasi ja tunteistasi. Onnea valitsemallanne tiellä.
Se ei ollut mikään rauhallinen keskustelu, jonka kesken olisin aloittanut mykkäkoulun. Mies huusi minulle, ei antanut suunvuoroa ja siksi poistuin tunniksi ulos. Palasin takaisin, jotta oltaisiin voitu keskustella kun on rauhallisempi(?) olo, mutta mies oli lähtenyt. Ap.
Miksi annat miehesi kohdella sinua noin? Hänellä ei näköjään ole kykyä keskustella hankalista asioista, joten hän yrittää välttää keskustelut käyttämällä henkistä väkivaltaa (mykkäkoulu, huutaminen) ja sinä alistut kohtaloosi ja hiljaisesti hyväksyt miehesi käytöksen. Ei tuo tule tuosta muuksi muuttumaan, jos et koskaan pistä miestäsi selkä seinää vasten ja osoita, että sinua ei kohdella noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Ihan perus parisuhdeväkivallan(henkisen sekä fyysisen) kaava. Pyydetään anteeksi että oma olemassaolo nyt sattuu vituttamaan toista. Tervettä.
Sillä voi saada keskustelun ja sovittelun käyntiin, mutta erotkaa te vain ja pysykää myös erossa uusista suhteista, sillä niin on teille paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ajatellut, miltä lapsesta tuntuu kun hän kasvaa ja mies saattaa myös mykkäkouluilla lapselle. Lapsi tajuaa vain sen, että jokin on vialla, mutta ei pysty ymmärtämään miksi isä käyttäytyy noin ja se tulee vaikuttamaan varmasti loppuelämän ajan. Niin kuin joku ylhäällä mainitsi ahdistavuuden tunteen ja varmaan tulee myös itsensä tuntee hylätyksi, vaikka mitään väärää ei ole tehnyt. Oletko ap valmis tuhoamaan lapsesi mielenterveyden?
Olen miettinyt, ikävä kyllä :( . Mutta vaikka eroaisinkin, niin en pysty estämään tuota tapahtumasta. Isä viettää silloin aikaa lapsen kanssa ilman minua, enkä voi tietää mitä silloin tapahtuu enkä olla estämässä sitä. Ap.
Syy mielenterveyden pilaamiseen ei tietenkään ole sinun vaan miehen joka selvästi sen ahdistavan ilmapiirin aiheuttaa. Vaikka syy ei ole sinun voit tehdä paljonkin ahdistavaksi ilmapiirillä. Jos yksi malli ei tuota ratkaisua kannattaa kokeilla jotakin muuta. Myös se ero voi ahdistavan ilmapiirin laukaista, eikä sen jälkeen tilanne ole ahdistava lapsellaan kannalta. Epävarmuus on yleensä ahdistavalta kaikkien kannalta, se että ei oikein tiedetä onko tässä vielä rakkautta jäljellä, ollaanko eroamassa vai jatkamassa yhdessä.
Vauva on vasta 2 kk ja tulee olemaan lapsi vielä 18 vuotta. Jos eroamme niin on selvää, että meillä molemmilla tulee vielä uusi/uusia parisuhteita. Mikä takaisi, että mies ei käyttäytyisi noin jonkun toisen naisen kanssa? Olisi siinä silloinkin kotona ahdistava ilmapiiri, vaikka se ei kohdistuisikaan minuun, lapsen äitiin, vaan miehen uuteen avovaimoon/vaimoon. Ap.
Juu, no kuule tiedätkö mitä, tässä vaikuttaa aivan todella selvästi siltä, että sinä et todellakaan halua jättää tuota miestä, etsit selvästi syytä itsestäsi ja toivot, että tilanne menee ohi sillä, että sinä et tee mitään. Sitten kun mykkis laukeaa, voidaan olla niin kuin ennenkin tai ehkä sinä anelet sitä ennen, että mies antaisi anteeksi, kun sentään vauvakin syntyi ja mies saattaa kokea tilanteen raskaana tai olla mustasukkainen.
Jää sinne sitten. Kun vähän vähemmän vihaiseltakin vaikutti. Kun et sentään nyrkistä ole saanut. Jää sinne ja koeta vielä vähän anella anteeksi, saada miestä puhumaan, maanitella, olla rähmälläsi polvillasi. Kun onhan se muuten niin ihana ja teillä oli ihana suhde ennen ja nyt kun on tuo vauvakin ja kukaan kaverikaan ei ota yöksi. Ja sitten kun mies armollisesti suostuu taas puhumaan, voit esittää, että kaikki on hyvin ja suhde olisi entisenlaisensa. Ja sitten kun se uusi mykkäkoulu tulee taas, voit olla taas rähmälläsi.
Tämä. Jos et aio lähteä, älä sitten lähde. Jää makaamaan siihen eteisen lattialle ja anna miehen pyyhkiä kenkänsä sinuun. Tee sitten niin ja anna lapsellesi sellainen parisuhteen malli. Toivon ettei lapsesi ole tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
Niinpä ja sitten alapeukutetaan ja haukutaan jos antaa neuvon, joka ei johda eroon. Kurjaa, että nykypäivänä toinen on niin helppo vain jättää. Jos rakkaassa on jokin oudosti, miksi rakas pitäisi heti hylätä ja hommata ties mitkä lähestymiskiellot? Eikö voi ensin yrittää selvittää, mikä on vikana ja yrittää olla sen rakkaan ihmisen tukena.. Mielestäni tällainen hylkäämiskulttuuri on erittäin surullista. Kuka tahansa voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, olisiko näistä eroamisen ehdottelijoista kiva jos oma puoliso huonona aikana heti lähtisi pois? Pitäkää huoli toisistanne ihmiset...
Sairaus on eri asia kuin itsekäs toisen alistaminen. Mitä vaihtoehtoja jää jos ei toinen suostu ymmärtämään toisen kantaa ja huutaa päin naamaa yrittämättä edes keskustella? Kaikkea ei parisuhteessa tarvitse sietää.
No kun tämä on juuri se pointti, ei suostuta näkemään, että toinen voi olla sairas jos yhtäkkiä muuttuu erilaiseksi. Sairaat ihmiset eivät aina käyttäydy toisia huomioiden, riippuen sairaudesta. Ei se silti tarkoita, että toinen pitäisi jättää vaan toiselle pitää silloin löytää apua.
Tässähän on yritetty ymmärtää ja pyydetty miestä perheneuvolaan mutta ei suostunut. Miten viet aikuisen väkisin? Vauvan hyvinvointi menee tässä miehen itsekkyyden edelle.
Sepä olisikin helppoa jos sairas ymmärtäisi heti itse olevansa sairas. Eihän täällä olisi yhtään sairasta enää, jos kaikki kiltisti menisivät hoitoon ja parantuisivat heti.
Kyllä se toinen sen jossain välissä yleensä ymmärtää ja suostuu apuun, mutta siihen saattaa mennä aikaa. Kaksi viikkoa on aika lyhyt aika tajuta, että nyt on jotakin pielessä. Ja tämä ap:n mies on sellaista sukupolvea, että henkisen sairauden myöntäminen saattaa tuntua nolottavalta tai muuten vain kielletyltä, varsinkin kun on töissäkäyvä ihminen. Voisiko olla, että mielenterveysongelmien myöntäminen pelottaa jo senkin takia, että työnantajan suhtautuminen asiaan pelottaa?
Pyytäisitkö nyt jollain sopivalla hetkellä miestä lukemaan tämän keskustelun? Ehkä siitä voisi löytyä joitain keskustelunavauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Ihan perus parisuhdeväkivallan(henkisen sekä fyysisen) kaava. Pyydetään anteeksi että oma olemassaolo nyt sattuu vituttamaan toista. Tervettä.
Sillä voi saada keskustelun ja sovittelun käyntiin, mutta erotkaa te vain ja pysykää myös erossa uusista suhteista, sillä niin on teille paras.
Mitä soviteltavaa aplla tässä nyt esimerkiksi on?
Täällä tuntuu olevan kahden eri ääripään neuvoja. Toiset sanoo, että lähde heti pakoon ja ota välittömästi ero tai olet surkea kynnysmatto. Toiset taas sanoo, että mies on masentunut tms ja häntä kannattaa ymmärtää ja tukea. Olen vähän hämmästynyt siitä, että miten ihmiset on niin eri mieltä tällaisesta tilanteesta kuin meillä. Itse olen varmaan liian väsynyt ajattelemaan selkeästi juuri nyt. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
Niinpä ja sitten alapeukutetaan ja haukutaan jos antaa neuvon, joka ei johda eroon. Kurjaa, että nykypäivänä toinen on niin helppo vain jättää. Jos rakkaassa on jokin oudosti, miksi rakas pitäisi heti hylätä ja hommata ties mitkä lähestymiskiellot? Eikö voi ensin yrittää selvittää, mikä on vikana ja yrittää olla sen rakkaan ihmisen tukena.. Mielestäni tällainen hylkäämiskulttuuri on erittäin surullista. Kuka tahansa voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, olisiko näistä eroamisen ehdottelijoista kiva jos oma puoliso huonona aikana heti lähtisi pois? Pitäkää huoli toisistanne ihmiset...
Sairaus on eri asia kuin itsekäs toisen alistaminen. Mitä vaihtoehtoja jää jos ei toinen suostu ymmärtämään toisen kantaa ja huutaa päin naamaa yrittämättä edes keskustella? Kaikkea ei parisuhteessa tarvitse sietää.
No kun tämä on juuri se pointti, ei suostuta näkemään, että toinen voi olla sairas jos yhtäkkiä muuttuu erilaiseksi. Sairaat ihmiset eivät aina käyttäydy toisia huomioiden, riippuen sairaudesta. Ei se silti tarkoita, että toinen pitäisi jättää vaan toiselle pitää silloin löytää apua.
Tässähän on yritetty ymmärtää ja pyydetty miestä perheneuvolaan mutta ei suostunut. Miten viet aikuisen väkisin? Vauvan hyvinvointi menee tässä miehen itsekkyyden edelle.
Sepä olisikin helppoa jos sairas ymmärtäisi heti itse olevansa sairas. Eihän täällä olisi yhtään sairasta enää, jos kaikki kiltisti menisivät hoitoon ja parantuisivat heti.
Kyllä se toinen sen jossain välissä yleensä ymmärtää ja suostuu apuun, mutta siihen saattaa mennä aikaa. Kaksi viikkoa on aika lyhyt aika tajuta, että nyt on jotakin pielessä. Ja tämä ap:n mies on sellaista sukupolvea, että henkisen sairauden myöntäminen saattaa tuntua nolottavalta tai muuten vain kielletyltä, varsinkin kun on töissäkäyvä ihminen. Voisiko olla, että mielenterveysongelmien myöntäminen pelottaa jo senkin takia, että työnantajan suhtautuminen asiaan pelottaa?
Olen samaa mieltä asiasta, että juuri nyt eroaminen ei ole oikein, mutta jollain pitää rauhoittaa arki. Mies vaikka hotelliin, vanhemmilleen tai kavereilleen hetkeksi miettimään rauhassa. Keskustelua voi käydä vaikka kirjallisesti tai vaikka kirjeinä niin saa sanottua oman asiansa harkitusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
Niinpä ja sitten alapeukutetaan ja haukutaan jos antaa neuvon, joka ei johda eroon. Kurjaa, että nykypäivänä toinen on niin helppo vain jättää. Jos rakkaassa on jokin oudosti, miksi rakas pitäisi heti hylätä ja hommata ties mitkä lähestymiskiellot? Eikö voi ensin yrittää selvittää, mikä on vikana ja yrittää olla sen rakkaan ihmisen tukena.. Mielestäni tällainen hylkäämiskulttuuri on erittäin surullista. Kuka tahansa voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, olisiko näistä eroamisen ehdottelijoista kiva jos oma puoliso huonona aikana heti lähtisi pois? Pitäkää huoli toisistanne ihmiset...
Sairaus on eri asia kuin itsekäs toisen alistaminen. Mitä vaihtoehtoja jää jos ei toinen suostu ymmärtämään toisen kantaa ja huutaa päin naamaa yrittämättä edes keskustella? Kaikkea ei parisuhteessa tarvitse sietää.
No kun tämä on juuri se pointti, ei suostuta näkemään, että toinen voi olla sairas jos yhtäkkiä muuttuu erilaiseksi. Sairaat ihmiset eivät aina käyttäydy toisia huomioiden, riippuen sairaudesta. Ei se silti tarkoita, että toinen pitäisi jättää vaan toiselle pitää silloin löytää apua.
Tässähän on yritetty ymmärtää ja pyydetty miestä perheneuvolaan mutta ei suostunut. Miten viet aikuisen väkisin? Vauvan hyvinvointi menee tässä miehen itsekkyyden edelle.
Sepä olisikin helppoa jos sairas ymmärtäisi heti itse olevansa sairas. Eihän täällä olisi yhtään sairasta enää, jos kaikki kiltisti menisivät hoitoon ja parantuisivat heti.
Kyllä se toinen sen jossain välissä yleensä ymmärtää ja suostuu apuun, mutta siihen saattaa mennä aikaa. Kaksi viikkoa on aika lyhyt aika tajuta, että nyt on jotakin pielessä. Ja tämä ap:n mies on sellaista sukupolvea, että henkisen sairauden myöntäminen saattaa tuntua nolottavalta tai muuten vain kielletyltä, varsinkin kun on töissäkäyvä ihminen. Voisiko olla, että mielenterveysongelmien myöntäminen pelottaa jo senkin takia, että työnantajan suhtautuminen asiaan pelottaa?
Eli sinusta pitää vain odotella kärsivällisesti kun toinen huutaa ja pitää mykkäkoulua vähätellen eikä edes suostu katsomaan lapsen perään että itse pääsisi suihkuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Ihan perus parisuhdeväkivallan(henkisen sekä fyysisen) kaava. Pyydetään anteeksi että oma olemassaolo nyt sattuu vituttamaan toista. Tervettä.
Sillä voi saada keskustelun ja sovittelun käyntiin, mutta erotkaa te vain ja pysykää myös erossa uusista suhteista, sillä niin on teille paras.
Mitä soviteltavaa aplla tässä nyt esimerkiksi on?
No eihän noilla ole tietenkään mitään soviteltavaa kun kaikki niiden asiat ovat aivan järjestyksessä, eikä mikään aiheuta kitkaa. Ihan vain tuon miehen ilkeydestä ja vallanhalustahan tuossa on kyse, eikä siksi ole mitään soviteltavaa. Tai sitten juuri ei.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu olevan kahden eri ääripään neuvoja. Toiset sanoo, että lähde heti pakoon ja ota välittömästi ero tai olet surkea kynnysmatto. Toiset taas sanoo, että mies on masentunut tms ja häntä kannattaa ymmärtää ja tukea. Olen vähän hämmästynyt siitä, että miten ihmiset on niin eri mieltä tällaisesta tilanteesta kuin meillä. Itse olen varmaan liian väsynyt ajattelemaan selkeästi juuri nyt. Ap.
Koetko miehesi hiljentymisen itse pelottavana ja uskotko, että voisi johtaa väkivaltaan? Jos näin on, lähde pois.
VAI
Koetko, että miehesi ei ole nyt oma itsensä vaan erilainen? Voisiko olla masennu? Jos näin on, jää ja auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdota miehelle, että sinä palaat töihin ja hän saa jäädä kotiin "makoilemaan" vauvan kanssa? Voitte vaikka harjoitella jonain viikonloppuna osien vaihtoa: hän hoitaa yöheräämiset, sinä lähdet aamulla 8-9 tunniksi kotoa pois ja kotiin palattuasi saat levätä ainakin sen puoli tuntia, kotitöistä teen vain sen osan, mitä miehesi tekee tällä hetkellä, jne.
Voin minä sitä ehdottaa, mutta jotenkin en vain enää usko, että ns. järjen puhuminen auttaa tässä meidän tilanteessa. Ap.
Mikä sitten on se neuvo, jonka sinä haluaisit kuulla? Täällä on ehdotettu kaikenlaista maan ja taivaan välillä, mutta sinulla tuntuu olevan kaikkeen valmiina (teko)syy, miksi se ei kuitenkaan toimisi. Erotakaan et halua (?), mutta mitä vaihtoehtoja sinulle enää jää? Ei ole olemassa mitään maagista taikasauvaa, jota heilauttamalla palaisitte siihen parin viikon takaiseen aikaan, jolloin kaikki oli vielä hyvin.
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Ihan perus parisuhdeväkivallan(henkisen sekä fyysisen) kaava. Pyydetään anteeksi että oma olemassaolo nyt sattuu vituttamaan toista. Tervettä.
Sillä voi saada keskustelun ja sovittelun käyntiin, mutta erotkaa te vain ja pysykää myös erossa uusista suhteista, sillä niin on teille paras.
Mitä soviteltavaa aplla tässä nyt esimerkiksi on?
No eihän noilla ole tietenkään mitään soviteltavaa kun kaikki niiden asiat ovat aivan järjestyksessä, eikä mikään aiheuta kitkaa. Ihan vain tuon miehen ilkeydestä ja vallanhalustahan tuossa on kyse, eikä siksi ole mitään soviteltavaa. Tai sitten juuri ei.
Minä kuitenkin kaksi viikkoa yritin kysellä mikä on jne eli mielestäni sovitella. Aika vaikeaa se on, jos toinen ei suostu puhumaan eikä kuuntelemaan. Kuinka kauan sinun mielestä pitäisi anella, että toinen kuuntelee? Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
Niinpä ja sitten alapeukutetaan ja haukutaan jos antaa neuvon, joka ei johda eroon. Kurjaa, että nykypäivänä toinen on niin helppo vain jättää. Jos rakkaassa on jokin oudosti, miksi rakas pitäisi heti hylätä ja hommata ties mitkä lähestymiskiellot? Eikö voi ensin yrittää selvittää, mikä on vikana ja yrittää olla sen rakkaan ihmisen tukena.. Mielestäni tällainen hylkäämiskulttuuri on erittäin surullista. Kuka tahansa voi sairastua henkisesti tai fyysisesti, olisiko näistä eroamisen ehdottelijoista kiva jos oma puoliso huonona aikana heti lähtisi pois? Pitäkää huoli toisistanne ihmiset...
Sairaus on eri asia kuin itsekäs toisen alistaminen. Mitä vaihtoehtoja jää jos ei toinen suostu ymmärtämään toisen kantaa ja huutaa päin naamaa yrittämättä edes keskustella? Kaikkea ei parisuhteessa tarvitse sietää.
No kun tämä on juuri se pointti, ei suostuta näkemään, että toinen voi olla sairas jos yhtäkkiä muuttuu erilaiseksi. Sairaat ihmiset eivät aina käyttäydy toisia huomioiden, riippuen sairaudesta. Ei se silti tarkoita, että toinen pitäisi jättää vaan toiselle pitää silloin löytää apua.
Tässähän on yritetty ymmärtää ja pyydetty miestä perheneuvolaan mutta ei suostunut. Miten viet aikuisen väkisin? Vauvan hyvinvointi menee tässä miehen itsekkyyden edelle.
Sepä olisikin helppoa jos sairas ymmärtäisi heti itse olevansa sairas. Eihän täällä olisi yhtään sairasta enää, jos kaikki kiltisti menisivät hoitoon ja parantuisivat heti.
Kyllä se toinen sen jossain välissä yleensä ymmärtää ja suostuu apuun, mutta siihen saattaa mennä aikaa. Kaksi viikkoa on aika lyhyt aika tajuta, että nyt on jotakin pielessä. Ja tämä ap:n mies on sellaista sukupolvea, että henkisen sairauden myöntäminen saattaa tuntua nolottavalta tai muuten vain kielletyltä, varsinkin kun on töissäkäyvä ihminen. Voisiko olla, että mielenterveysongelmien myöntäminen pelottaa jo senkin takia, että työnantajan suhtautuminen asiaan pelottaa?
Eli sinusta pitää vain odotella kärsivällisesti kun toinen huutaa ja pitää mykkäkoulua vähätellen eikä edes suostu katsomaan lapsen perään että itse pääsisi suihkuun?
Käsittääkseni lapset ovat jo pitkään olleet kosteutta kestäviä.
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Useimmat täällä jaetut neuvot ovat kehnoja ja niillä on tarkoitus vain aiheuttaa ero.
Tavallaan trollausta, jossa trollaaja kokee onnistuneensa kun saa jonkun avioliiton loppumaan.
Ja osa taas ei huomaa sitä että tuohon tilanteeseen tarvitaan kaksi ja näkee siksi vian vain tuossa vaikenijassa.
No mitä sinä sitten neuvoisit minulle? Ap.
En minä tiedä millaisia te olette, enkä tiedä miten olette tuohon tilanteeseen ajatuneet.
Vaikea on siksi mitään neuvoa.
Eikä muillakaan täällä ole teistä sen parempaa tetoa kuin minulla.
Jokin lepytystoiminta voi tietysti auttaa tai ehkä tilanne kohentuu vähitellen itsekseen.
Apua olisi jos tietäisi mistä tuo alkoi, mutta se ei näytä olevan mahdollista.
Miksi miestä pitäisi lepytellä?
Selitä niin yksinkertaisesti, että ymmärrän.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita joista voi olla apua ja usein lepytys toimii.
Joskus kannattaa myös pyytää anteeksi vaikkei siihen olisi edes mitään syytä.
Ihan perus parisuhdeväkivallan(henkisen sekä fyysisen) kaava. Pyydetään anteeksi että oma olemassaolo nyt sattuu vituttamaan toista. Tervettä.
Sillä voi saada keskustelun ja sovittelun käyntiin, mutta erotkaa te vain ja pysykää myös erossa uusista suhteista, sillä niin on teille paras.
Mitä soviteltavaa aplla tässä nyt esimerkiksi on?
No eihän noilla ole tietenkään mitään soviteltavaa kun kaikki niiden asiat ovat aivan järjestyksessä, eikä mikään aiheuta kitkaa. Ihan vain tuon miehen ilkeydestä ja vallanhalustahan tuossa on kyse, eikä siksi ole mitään soviteltavaa. Tai sitten juuri ei.
Juu. Eli anteeksi kulta kun otin päiväunet, en ota enää. Haluatko kenties olutta kun olen siivonnut talon ja käynyt kaupassa?
Alue: Aihe vapaa
MInusta tuntuu, että miestä ahdistaa sekin, että hän tuntee itsensä heikommaksi ja epäonnistuneemmaksi kuin ap. Mies on väsynyt, vaikka ap on joutunut hoitamaan sen henkisesti raskaamman homman vauvan kanssa. Ja mies menettää itsehillintänsä ja ap pysyy järkevänä. Henkinen kuohinta, mikä toki ei ole ap:n vika.
Jos miehestä on mieheksi, pitäisi saada nyt hänet jotenkin tämän yli häpeämättä. Jos taas hänestä ei ole vastuunkantajaksi niin se tuli ilmi melko aikaisessa vaiheessa.