Naisystävällä ei ole varaa taaskaan reissuun..lähden lasten kanssa reissuun..
Ärsyttää, ettei naisystävällä ole koskaan varaa lähteä mihinkään. Jankuttaa, että tahtoisi mukaan, mutta hänellä ei ole varaa. Sanoin hänelle, että en aio maksaa aikuisen ihmisen matkoja. Hänellä ei kerta kaikkiaan riitä edes pieneenkään reissuun siis rahaa, joten mikään pikku retkikään ei onnistu. Olen miettinyt monta kertaa suhteen lopettamista, koska tahtoisin kuitenkin kumppanin, joka kykenee maksamaan omat menonsa.
Kommentit (195)
Ap, kuinka olet voinut olla niin tyhmä ettet varmistanut naisen varallisuutta jo ennen kuin aloit hänen kanssaan syvällisempiin tekemisiin? Olet varsin hyväuskoinen ja hölmö. No, tyhmyydestä sakotetaan. Oletkohan ymmärtänyt että älykääpiön maineesi on jo levinnyt ja sinulle naureskellaan selän takana?
Oletko aivan puupää, ap? Maineesi kannalta sinun on nyt vain kiltisti maksettava myös naisystäväsi matka. Muuten paljastuu että olet ilkeä ja umpipihi ja mahkusi uuteen naisystävään huononevat.
Vierailija kirjoitti:
V..tun köyhä.. minä maksan aina muijan kulut..
Ja ilmeisesti sen takia jotkut naiset päätyvät ihan kamalien miesten kanssa yhteen... koska mies maksaa. Minä tienaan omat rahani, enkä ikinä katselisi "aikuista" miestä jolla on tuollainen kielenkäyttö ja asenne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko naisystävä siis lastesi äiti? Jos on niin hoitaako hän heitä kotona palkatta?[/quote
Miksi omien lapsiensa hoitamisesta pitäisi saada palkkaa?
Juuri näin! Tätä itsekkin olen ihmetellyt kovin.. kenen sitä palkkaa pitäisi maksaa?
Kysymys oli retorinen / sarkastinen. Olettamuksena, että mies voisi pistää matkan osoittaakseen arvostusta kodinhoidosta. Tosin selvisi, ettei itsemaksavaksi seuralaiseksi kyselty lasten äitiä, vaan sinkku-naisystävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset hei, miettikääs jos ap olisi nainen ja tämä tapailukumppani mies.
Tässä kun heti ajatellaan, että nainen on pienituloinen ja siksei varaa. Ok, vaikka näin olisikin, niin miksi jankuttaa haluavansa mukaan ja miksi olettaa tapailu-miesystävän maksavan?
Olen minäkin ollut aina pienituloinen, mutta en todellakaan maksata menojani muilla.Jos nainen ei olisi rahan ja ilmaisten matkojen perässä, niin tämä voisi itse ehdottaa jotain halpoja/ilmaisia tekemisiä, jossa voivat viettää aikaa yhdessä.
Mutta jos ei näin tee, ja kärkkyy saadakseen ilmaiset matkat, niin on tervettä että ap:lla alkanut hälytyskellot soida.
Ap tässä ulisee, ei naisystävä. Ei nainen halua minnekään lähteä, siksi ei säästä tähän projektiin.
Mielenkiintoinen tulkinta kun kuitenkin avausviestissä väitetään naisen suorastaan jankuttavan haluavansa mukaan. Mutta ehkä sinä tunnet ap:n naisystävän jotain toista kautta ja sinulla on asiasta siten parempaa tietoa?
Mistäköhän kohtaa aloitusviestiä? - mulla taitaa olla eri aloitusviesti ?
Niin taitaa tosiaan olla.
"Jankuttaa, että tahtoisi mukaan, mutta hänellä ei ole varaa."
Rohkenen epäillä sitä kumpi se jankuttaa: Luultavasti ap valittaa ja kyselee asiaa uudestaan ja uudestaan naisystävältään, jolloin tämä uudestaan ja uudestaan joutuu vastaamaan että tahtoisi kyllä mukaan, mutta kun ei ole varaa.
On myös aivan eri asia että "Jankuttaa että tahtoisi mukaan" kuin "jankuttaa, että tahtoisi mukaan, mutta hänellä ei ole varaa."
Missään ei mainita että ap:n tyttöystävä olisi pyytänyt ap:ta maksamaan. Kyllä ap olisi sen maininnut jos näin olisi...
olisiko tämä provo..eikös mies nyt naisensa vie reissuun ihan ilman pyytämistä?
Kuulostaapa suurelta rakkaudelta... JOs teitä on kaksi parisuhteessa, niin varakkaampi maksaa. Näin meidän suhteessa, ja ollaan oltu kumpikin ns. vuorollamme varakkaita.
Mä en haluais käyttää vähiä vapaitani tai säästyneitä rahojani reissuun johon lähtee miesystävä ja hänen lapset. Tietäähän sen mitä miehen lapsenhoitokyvylle tapahtuu jos hänellä on nainen mukana. Mitäs lomaa se nyt sitten olisi.
Tosiasiassa naisystävä ei varmaankaan edes halua lähteä reissulle. Sanoo sitten rahanpuutteen syyksi.
Nämä "mun omat rahat" -perheet ovat jotenkin niin lutuisia!
AP kerropa, mikä naisystäväsi kuluissa on oikeasti "tuhlausta"? Mä olen mm. myös pienituloinen yksinelävä nainen ja monesti saan kuulla, että jo on kumma kun en saa rahaa säästöön esim matkoja varten. Yli varjojeni en toki elä vaan rahaa kuluu ihan normaaliin elämiseen. Lähipiirini mukaan turhia kuluja ovat mm. seuraavat:
- kuntosali 24 e/kk (käyn kuntosalilla 4-5 krt/vko, mulle tärkein harrastus, treenaan kovaa). --> pitäisi kuulemma "jumpata kotona".
- Spotify noin 12 e/kk (rakastan musiikin kuuntelua ja spotify on päivittäisessä käytössä). --> pitäisi "kuunnella Youtubesta tai ladata musiikkia laittomasti".
- kotivakuutus ja tapaturmavakuutus (muutama satanen vuodessa, mun mielestä aika tärkeät) --> "Turhat, ei sulle tapahdu mitään kuitenkaan".
- käyn noin kerran kuukaudessa elokuvissa, yleensä joulu/hullutpäivät yms. sarjalipuilla eli 10 e/kpl --> Elokuvissa käynti on kuulemma pienituloiselle luksustuote, josta ei pitäisi edes haaveilla. Ei vaikka olen lapsesta saakka rakastanut leffateatteriessa hyvien elokuvien katsomista ja saan niistä nautintoa.
- muutaman kuukauden välein käyn kampaajalla leikkauttamassa pitkien hiusteni latvat 20 e/kerta --> "Miksi et pyydä jotain kaveria leikkaamaan?" tai "ei pitkiä hiuksia tarvitse leikata".
- syön päivittäin kotimaisia marjoja (puolukka 200gr noin 1,2 e, mustaherukka 200gr noin 1.8 e, mustikka 200gr noin 2e): --> olen kuullut kommentteja, miten nuo ovat kilohinnaltaan hirveitä verrattuna esim. espanjalaisiin satsumiin tai puolalaisiin omeniin. Yksikin tuttu väitti, että kaltaiselleni pienituloiselle on silkkaa tuhlausta syödä kaupan marjoja; pitäisi olla itse poimittuja tai sitten halvimpia satokauden tuontihedelmiä. Musta taas kaltaiseni pienituloinenkin voi panostaa kotimaiseen, ekologiseen ja terveelliseen ruokavalioon.
Summa summarum: halutessani kituuttamalla ja karsimalla mm. em. asiat voisin saada säästöt johonkin lomamatkaan. Mutta enpä tiedä, olisiko se loppujen lopuksi sen arvoista. Jos mulla olisi taloudellisesti hyvin toimeentuleva miesystävä, joka pienet tuloni tietäen ei voisi tulla yhtään vastaan tuossa lomamatkassa, niin olisin kyllä loukkaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, ettei naisystävällä ole koskaan varaa lähteä mihinkään. Jankuttaa, että tahtoisi mukaan, mutta hänellä ei ole varaa. Sanoin hänelle, että en aio maksaa aikuisen ihmisen matkoja. Hänellä ei kerta kaikkiaan riitä edes pieneenkään reissuun siis rahaa, joten mikään pikku retkikään ei onnistu. Olen miettinyt monta kertaa suhteen lopettamista, koska tahtoisin kuitenkin kumppanin, joka kykenee maksamaan omat menonsa.
Mikä inisijä se tällänen mies on, itkee jossain palstoilla tälläsiä asioita?
Jos minun kumppanilla ei ole rahaa johku niin ei minukaan kiinnosta mennä.
Tietysti maksan myös kumppani matkat jos on varaa. Yhdessä puolison kanssa mennään ja tehdään resurssien mukaan.
T: Alfamies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa joku pv, jolloin lähdette reissuun, jos ei normaali työssäkäyvä ihminen saa siihen mennessä kerättyä rahaa niin... jos siis todella haluaisi matkalle.
Ei auta mitään. Hän tuhlaa rahansa itse ja valittaa, kun rahaa ei ole.
AP.Tuhlaa? Eli ostaa jotain turhaa vai käyttää elämiseen? Siinä on aikamoinen ero.
Tuolle naiselle sen matkan hinta saattaa olla koko vuoden säästöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko naisystävä siis lastesi äiti? Jos on niin hoitaako hän heitä kotona palkatta?[/quote
Miksi omien lapsiensa hoitamisesta pitäisi saada palkkaa?
Juuri näin! Tätä itsekkin olen ihmetellyt kovin.. kenen sitä palkkaa pitäisi maksaa?
Siis ihan oikeastiko et ymmärtänyt mitä tuolla kysymyksellä tarkoitettiin?! JOS olisi ollut kyseessä tilanne, jossa olisi ollut yhteiset lapset ja toinen niitä yhteisiä lapsia kotona hoitamassa samalla kun toinen on tienaamassa rahaa, niin tottakai silloin olisi ihan käsittämätöntä että tuo tienaava osapuoli kehtaisi kitistä siitä ettei sillä toisella ole varaa yhteisiin reissuihin. Mutta tuon lainaamasi viestin jälkeen jo toki AP vastasi ja selvisi että tuollaisesta kuviosta ei ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, ettei naisystävällä ole koskaan varaa lähteä mihinkään. Jankuttaa, että tahtoisi mukaan, mutta hänellä ei ole varaa. Sanoin hänelle, että en aio maksaa aikuisen ihmisen matkoja. Hänellä ei kerta kaikkiaan riitä edes pieneenkään reissuun siis rahaa, joten mikään pikku retkikään ei onnistu. Olen miettinyt monta kertaa suhteen lopettamista, koska tahtoisin kuitenkin kumppanin, joka kykenee maksamaan omat menonsa.
Aloitusviestin perusteella ensisijainen harmituksen aihe tosiaan on varallisuuden puute, siinä tapauksessa ei kai auta muu kuin hankkia nainen jolla on varaa.
Miten tuo "jankutus" ilmenee? Ruinaatko pienituloista naista mukaan matkalle ja iänikuinen vastaus on että tahtoisi mukaan mutta ei ole varaa? Yllätys yllätys, se nainen ehkä käyttää ne pienet tulonsa mieluummin johonkin muuhun. Niin minäkin käyttäisin.
Millaista vastausta tähän narinaan oikein toivoisit? "Hanki varakkaampi nainen" - sen vastauksen olet jo saanutkin ja osaat varmaan ilman av-palstaakin päätellä. Vai helpottaisiko sun oloa että täällä kaikki yhdessä haukuttaisiin ihmistä jolla ei ole varaa reissuihin sun kanssa? Vai mikä on pointti...
Mulla on tulot 2000 kuussa. Silti reissaan lapsieni 3-4 kertaa vuodessa. Se on se mihin haluaa elämänsä ja rahansa käyttää ...
En lähtökohtaisesti ymmärrä, miksei joku haluaisi maksaa puolisoaan mukaan matkalle jos siihen on mahdollisuus, mutta samaan aikaan olen melko varma, että jos sukupuolet olisivat toisin päin, vastaukset olisivat vähän toisenlaisia. Että miksei mies vaan säästä, ei vaan ole tosissaan suhteessa, miehellä ei ole kykyä hallita tulojaan jne.
Mutta meillä ainakin on ihan yhteiset rahat. Koska ollaan yhdessä, ollaan valittu jakaa se elämä yhdessä, myös rahaa myöden. Asioita järjestellään niin, että kumpikin saa jotain kivaa itselleen. Kun matkustetaan (pl. työmatkat), kyllä kumpikin lähtee ja kohteet sovitaan niin että joko otetaan kumpaakin kiinnostava kohde tai mennään vuorotellen. Vaikka rahaa ei olekaan niin paljon ja matkustetaan harvemmin, en ole kokenut ikäväksi että mennään kiinnostaviin kohteisiin vuorotellen eikä jokainen aina ole itselle niin unelma. Kun pääsee reissaamaan rakkaan kanssa ja näkee, kuinka hänestä kohde on upea, siitä nauttii kyllä itsekin. Seuraavalla kerralla sitten johonkin, mikä itseä kiinnostaa. Ja mies osaa olla iloinen puolestani, kun näen jonkun paikan jonka olen aina halunnut kokea.
En vaan tajua suhteita joissa ollaan kovin tarkkoja tai muuten ajatellaan että on joku oikeus käyttää omat rahat omiin juttuihinsa. On joo, mutta äh, kuulostaa suhteena vaan vähän tylsältä.
Se on kyllä ongelma jos toisella ei oo varaa reissuun? En ostaisi aikuiselle ihmiselle matkaa. Eriasia lapsi.
Vierailija kirjoitti:
En lähtökohtaisesti ymmärrä, miksei joku haluaisi maksaa puolisoaan mukaan matkalle jos siihen on mahdollisuus, mutta samaan aikaan olen melko varma, että jos sukupuolet olisivat toisin päin, vastaukset olisivat vähän toisenlaisia. Että miksei mies vaan säästä, ei vaan ole tosissaan suhteessa, miehellä ei ole kykyä hallita tulojaan jne.
Mutta meillä ainakin on ihan yhteiset rahat. Koska ollaan yhdessä, ollaan valittu jakaa se elämä yhdessä, myös rahaa myöden. Asioita järjestellään niin, että kumpikin saa jotain kivaa itselleen. Kun matkustetaan (pl. työmatkat), kyllä kumpikin lähtee ja kohteet sovitaan niin että joko otetaan kumpaakin kiinnostava kohde tai mennään vuorotellen. Vaikka rahaa ei olekaan niin paljon ja matkustetaan harvemmin, en ole kokenut ikäväksi että mennään kiinnostaviin kohteisiin vuorotellen eikä jokainen aina ole itselle niin unelma. Kun pääsee reissaamaan rakkaan kanssa ja näkee, kuinka hänestä kohde on upea, siitä nauttii kyllä itsekin. Seuraavalla kerralla sitten johonkin, mikä itseä kiinnostaa. Ja mies osaa olla iloinen puolestani, kun näen jonkun paikan jonka olen aina halunnut kokea.
En vaan tajua suhteita joissa ollaan kovin tarkkoja tai muuten ajatellaan että on joku oikeus käyttää omat rahat omiin juttuihinsa. On joo, mutta äh, kuulostaa suhteena vaan vähän tylsältä.
Niin ja siis jos kyse on siitä että puolisot laittavat rahansa eri juttuihin, niin en sitäkään tajua, etteikö siihen saada jotain tasapainoa. Mies tykkää kuluttaa elintarvikkeisiin ja syödä hyvää ruokaa, itse kun mieluusti eläisin leivällä ja juustolla ja kävisin leffoissa ja muualla sekä ostelisin esim. lautapelejä. No, ratkaisu: en osta kaikkea vaan nipistän vähän omista ostoksistani ja mies vähän omistaan, ettei aina osta ihan sitä kalleinta.
Fly babe kirjoitti:
Mulla on tulot 2000 kuussa. Silti reissaan lapsieni 3-4 kertaa vuodessa. Se on se mihin haluaa elämänsä ja rahansa käyttää ...
Ilmeisesti lapset ovat pieniä kun noin usein onnistuu. Tervetuloa teini-ikään. Harrastukset, ruoka, vaatteet jne. Paljonko asumismenot? Elarit, lapsilisät? Vai oletko kotona jolloin on aikaa tehdä kaikki itse ja kiertää kirppareita? Myös äkkilähdöt on halpoja. Ei onnistu työssäkäyvältä tai koululaisten kanssa.
Alapeukkua näyttää satelevan, koska ap on mies. Oletetaan kai, että hänen tulisi maksaa naisystävänsä reissuun.
Itse olen nainen ja erosin edellisestä suhteesta osittain siitä syystä, ettei silloisella miesystävällä ollut oikein varaa, tai prioriteettia, reissata. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän kaipaan matkustelua. On siis oikeasti tärkeää löytää sellaiseen elämäntyyliin sopiva kumppani. Vaikka minulla onkin varaa matkustella jonkin verran, en kyllä pystyisi toisen aikuisen reissua kustantamaan. Aloittajalla on vieläpä kaksi lasta mukana tuomassa lisäkuluja. Itsellänikin on yksi lapsi, ja haluan hänellekin mahdollistaa matkailukokemuksia.
Toisaalta nykyinen kumppanini haaveilee matkoista, joihin minulla ei kertakaikkiaan ole rahaa. Hän on tarjoutunut maksamaan myös minun osuuttani, mutta melko tuoreessa suhteessa kokisin sen todella kiusallisena. Onneksi hän on toistaiseksi tyytynyt lähikohteisiin, joihin myös minulla riittää budjetti.