Lue keskustelun säännöt.
Tom Packalén toivoi A-studiossa selvitystä sille, miten suostumuksen seksiin voi todistaa: ”Oisko se paperimuodossa vai joku appi?”
Galigula
06.03.2018 |
Mitä mieltä tästä? Itsehän olen siis mies ja tässä mielessä jonkinnäköinen todistus keino olisi ihan hyvä. En nimittäin halua rikosrekisteriä raiskauksesta ja harrastan seksiä mielelläni.
Jos tähän ei sitten tällaista todistus ratkaisua haeta, niin uskaltaako ylipäätään seksiä Suomessa edes harrastaa, vai onko sitä haettava ulkomailta? Pakottaminen seksiin on tietenkin aina väärin, mutta eikö esimerkiksi väärillä perusteilla syyttäminen ole yhtä väärin?
Tulisiko meidän lopettaa seksin harrastaminen kokonaan Suomessa? :D
Kommentit (1107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on osa historiallista jatkumoa, jossa miehet esiintyvät naiskehon toimintojen asiantuntijoina. Ihan vakavissaan täällä väitetään, että jotkut naiset nyt vain ovat "lahnoja", ja sen sijaan, että mietittäisiin, mikä olisi järkevä toimintatapa silloin, kun huomaa toisen passiivisuuden, syyllistetään näitä "lahnoja". Se, että joku ei ole mukana seksissä, tarkoittaa, ettei tämä pidä seksistä. Tämä saattaa suostua seksiin vaikkapa siksi, että pelkää menettävänsä toisen muuten. Ei voi olla ihan mahdoton vaatimus, että kun huomaa toisen epäröinnin, lopettaa painostuksen. Jos toinen makaa "lahnana", pitää lopettaa ja sanoa, että sinä et taida nyt olla oikein mukana tässä. Jos toinen onkin innokas jatkamaan, eiköhän hän tällöin tuo toiveensa ilmi.
Toisaalta on täysin mahdollista, että pariskunnan toinen osapuoli ei ole järin innoissaan seksistä juuri sillä hetkellä, mutta suostuu siihen silti ilman mitään painostusta ja uhkaa vaikka vain siksi, että pitää puolisostaan ja haluaa tuottaa hänelle mielihyvää.
Lakiehdotuskaan ei taida edellyttää aktiivisesti osallistumista seksiin, sillä ehdotuksen mukaan riittää, että osallistuminen on vapaaehtoista. Olisi oikeastaan aika kohtuutonta, että laissa säädettäisiin yksityiskohtaisesti, millaista seksin pitää olla. Eiköhän se ole osapuolten oma asia, kunhan osallistuminen on vapaaehtoista.
Kuvaamasi tilanne, eli se, että haluaa tuottaa puolisolleen mielihyvää ja siksi suostuu seksiin, vaikka itseä ei huvita, ei liity mainittuun lakiin mitenkään. Tuossa tilanteessahan seksi on vapaaehtoista eikä kukaan ole tekemässä rikosilmoitusta. Nämä rikokset ovat asianomistajarikoksia, ja jos asianosaisilla ei ole rangaistusvaatimuksia, ei kukaan ulkopuolinen voi lähteä käräjöimään asiasta.
Olen muuten itse ollut parisuhteessa, jossa koin, että minun täytyy suostua seksiin, vaikka en olisi halunnut. Silloinen kumppanini oli todella taitava manipuloimaan ja painostamaan minua. Olin nuori ja kokematon ja kuvittelin, että se jotenkin kuuluu asiaan. Silloinen puolisoni huomasi ja tiesi aivan varmasti, että en nauttinut noista tilanteista, ja hän on nähnyt minun myös itkevän jälkikäteen. En olisi tehnyt rikosilmoitusta, vaikka lainsäädäntö olisi ollut tuolloin erilainen. Asiaan liittyvä tutkinta olisi ollut liian nöyryyttävä ja lopputulos epävarma.
Siitä huolimatta, että minulla itselläni olisi suuri kynnys tehdä ilmoitusta tilanteessa, jossa se olisi mahdollista, olen lakimuutoksen kannalla. Se, miten asiat on muotoiltu laissa, vaikuttaa nimittäin siihen, miten asioista puhutaan ja mitä pidetään hyväksyttävänä käytöksenä. Ehkä jo kymmenen vuoden päästä pidetään itsestäänselvyytenä kumppanin suostumuksen varmistamista. Sanoisin, että on olemassa ihmisiä, jotka tietoisesti käyttävät hyväkseen harmaata aluetta, niin kuin voimme huomata sellaisista edelleen käytetyistä sanonnoista kuin "antoi ymmärtää mutta ei ymmärtänyt antaa".
Tuo on sinun haaveesi tulevaisuudesta, joka juontaa juurensa ehkä heikkoon menneisyyden parisuhteeseen jossa roikuit syyn tai toisen takia. Tämä ei ole kuitenkaan kaikkien toive, koska pääsääntöisesti ihmiset osaavat kommunikoida ja toimia niin että eivät traumatisoi toisia.
Olisiko hyvä keskustella enemmän siitä, miksi naiset (ja miksi ei miehetkin) sallivat noin huonon käytöksen kumppaneiltaan? Miten naisia pitäisi tukea että he ymmärtäisivät lähteä tuollaisista suhteista ennen kuin mennään tilanteeseen josta tulee oikeusjuttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenelle normaalijärkiselle tuo on muka epäselvää? Jos ei osaa ollenkaan lukea toista ihmistä tai ymmärrä puhetta, kannattaako seksipuuhiin edes ryhtyä?
Ei meillä tavallisilla onneksi tuollaisia ongelmia ole.
Oletko kuulluut todistustaakasta tai valehtelusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ymmärrä kyllää eikä eitä, on viisaampi jättää yritys sikseen. Ihan yleissääntönä ihmissuhteisiin.
Kysymys onkin että millä sen todistat?
Jos toi laki menee läpi voi nainen vaan sanoa että ei ollut suostumusta, jolloin todistustaakka kääntyy miehelle.
Millä mies pystyy tuollaisen todistamaan?
Voi hyvänen aika. Tässäkin ketjussa on lukemattomai kertoja selitetty, että oikeudenkäynnin perusperiaatteet eivät tässä muutu, se vaatisi jo perustuslain muutoksia. Todistustaakka ei käänny mihinkään uuteen suuntaan vaan on ihan ennallaan.
Itseasiassa kääntyvät. Jos nyt mies joutuu todistamaan syyttömyytensä jos nainen väittää hänen raiskanneen hänet.
Mutta jos pelkkä suostumuksen puute riittää raiskaustuomioon, tuomitaan jokainen mies jota raiskauksesta syytetään.
Katsos suostumuksen puutetta on täysin mahdotonta näyttää toteen. Näin ollen oikeus lähtee AINA siitä että jos "uhri" sanoo että suotumusta ei ollut niin sitä ei ollut ellei muuta kyetä näyttämään. Ihan perus oikeustiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annatte seksikumppanillenne orgasmin niin kumpikin tietää oliko kivaa vai ei. Miten on mahdollista, että mies ei voi tietää, onko nainen suostuvainen? Jos et tuota tiedä niin ET sitten harrasta sitä seksiä!
Miehen tietämisellä ei ole ehdotetussa mitään merkitystä. Kaikki avaimet annetaan täysin naisen käsiin ja jälkikäteen nainen voi muuttaa mieltään miten haluaa.
Parisuhteessa olevaa baaripanoa voi aamulla alkaa kaduttaa.
Raiskaus.Valkoroskalooseri voi kiristää: maksa tai minut on raiskattu.
Petetty puoliso voi kostaa keksimällä raiskausilmoituksen.
Yhdenillan hoito olisi halunnut oikesn parisuhteen ja panopatjana olo alkaa harmittaa jälkikäteen. Raiskaus.
Hulluksi menee jos ilman todisteita pelkillä puheilla voi tuhota toisen elämän.
Sinulla ei taida olla juurikaan luottoa viranomaisten kykyyn tutkia rikosilmoituksia. Mielikuvasi kuulostavat joltain noitavainojen aikaiselta toiminnalta. Tutkinta- ja kuulustelutekniikat ovat sittemmin kehittyneet. Ihmiset eivät esimerkiksi ole kovinkaan taitavia valehtelijoita, ja ammattitaitoinen kuulustelija osaa asettaa kysymykset niin, että valheista jää kiinni. Sepitetyissä kertomuksissa esiintyy lähes poikkeuksetta epäjohdonmukaisuuksia, ja tarina myös muuttuu kuulustelukertojen välillä tai kun samaa asiaa kysytään hieman eri sanoin. Lähtökohta Suomessa on, että todistustaakka on kantajalla, eli kummankin osapuolen kertomuksen ollessa yhtä uskottava syyte raukeaa.
En ole nähnyt minkään muun rikoksen kohdalla vastaavaa pelkoa vääristä rikosilmoituksista, vaikka kyllähän toisen voi lavastaa syylliseksi melkein mihin tahansa rikokseen. Miksi ihmeessä juuri tämä herättää nyt näin voimakasta ahdistusta ja vastustusta? Voisiko olla, että oma toiminta ei aivan kestäkään päivänvaloa? On tullut harrastettua seksiä niin, että toinen ei ole ollut ihan mukana, mutta kun tämä ei suoraan kieltänyt, ei ole tarvinnut ajatella tehneensä mitään lain näkökulmasta väärää?
Kerrotko esimerkkejä millaisiin rikoksiin on yhtä yksinkertaista tehdä vääriä rikosilmoituksia, mutta joista tuomiot (viralliset ja epäviralliset) ovat samaa luokkaa kuin ra iskauksissa ja joissa tuomio tulee usein sana-sanaa vasten arvioinnista?
Annat ymmärtää, että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja miehiä, vaikka tämä on aivan marginaalinen ongelma. Se, että sana sanaa vastaan -tilanteissa jätetään tuomio antamatta, on merkittävästi yleisempää kuin tulla tuomituksi syyttömänä. Ylipäätään siihen nähden, minkä verran rikosilmoituksia tehdään ja minkä verran tuomioita annetaan, tämä meuhkaaminen vääristä ilmiannoista saanut naurettavat mittasuhteet.
Mistä muuten on syntynyt käsitys siitä, että syyttömien tuomitseminen olisi kovinkin yleistä? Jos asian toteamiseen riittäisi tuomittujen oma sana, ei näitä rikoksia tapahtuisi ollenkaan. Tyypillistä juuri näihin rikoksiin syyllistyneillä on, että he eivät juuri koskaan näe itseään syyllisinä. Jopa aivan ilmiselvissä tapauksissa, kuten puskar-ssa, joilla on ollut silminnäkijöitä, saattaa tekijä väittää uhrin olleen halukas.
En kirjoittanut että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja. Keksit tuon omasta päästäsi. Rangaistuksetta jättämisestäkin olet saanut näkökulman, jonka haluat selkeästi unohtaa. Jutun raukeaminen ei ole syytetyn näkökulmasta kuin tuomion välttäminen. Se ei puhdista mainetta.
Tuossa aikaisemmassa lainausessa ihmeteltiin miksi miehet ovat huolissaan juuri perusteettomista rais kaussyytteistä, eikä muista rikoksista. Pyysin listaamaan vastaavia tapauksia, eikä niitä tullut. Vastauksena ainoastaan sinun ongelman pienuutta alleviivaava viesti.
Luettelet koko joukon esimerkkejä, joissa syyllinen tuomitaan väärin perustein. Jos mainitsemillasi perusteilla oikeasti annettaisiin tuomioita, olisivat vankilat täynnä syyttömiä.
Jos sana sanaa vastaan -asetelma on tässä se ylitsepääsemätön ongelma, millaisia todisteita sinusta pitäisi olla, jotta joku voidaan tuomita? Kaipaatko paluuta malliin, jossa vain fyysisen väkivallan jäljet ja silminnäkijät ovat riittävä peruste tuomiolle?
Esimerkkejä rikoksista, joihin toisen voi lavastaa, voi antaa varkaudesta vahingontekoon, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tappoon. En lähtisi arvottamaan, mikä rikos on toista helpompi lavastaa, sillä s-rikoksiin liittyvä tutkinta on uhrille raskas ja nöyryyttävä. Tutkinnassa asioita kysytään todella yksityiskohtaisesti, eikä ole helppoa sepittää uskottavaa tapahtumien kulkua.
Minun on hirveän vaikea saada kiinni siitä, miten ihan oikeasti joku näkee suurempana huolenaiheena tässä miesten oikeusturvan kuin s-rikosten uhrit. Ollaan valmiita estämään kymmenien, ellei satojen vuosittaisten uhrien mahdollisuus saada oikeutta, jotta jokin aivan marginaalinen määrä henkilöitä säästyisi mahdolliselta väärältä tuomiolta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta lakia tulisi tulkita enemmänkin arvotasolla kuin kirjaimellisesti. Kun raiskauksen kriteereistä poistetaan väkivallan uhka niin se ehkä antaisi oikeanlaista signaalia siitä, ettei nukkuvaan/tiedottomaan henkilöön henkilöön koskeminen seksuaalisesti ole ok.
Nyt on enemmänkin niin, että itse raiskausta tekona vähätellään jos siihen ei liity väkivaltaa tai muuta rikosta. Valvonta- ja puuttumiskeinot ovat olemattomat, mutta eikös punaisia liikennevaloja päin käveleminenkin ole rikos? Ei sitä pysty valvomaan eikä jälkikäteen todistamaan ilman kuva- tai todistajamateriaalia, mutta antaa signaalin siitä kuinka liikenteessä tulee toimia. Hc-raiskaajiahan tämä laki ei estä, mutta ehkä se auttaisi näissä lievemmissä tapauksissa ihmisiä vetämään rajaa omalle käytökselle.
Lakeja pitää tehdä oikeustieteen perusteella eikä poliittisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ymmärrä kyllää eikä eitä, on viisaampi jättää yritys sikseen. Ihan yleissääntönä ihmissuhteisiin.
Kysymys onkin että millä sen todistat?
Jos toi laki menee läpi voi nainen vaan sanoa että ei ollut suostumusta, jolloin todistustaakka kääntyy miehelle.
Millä mies pystyy tuollaisen todistamaan?
Voi hyvänen aika. Tässäkin ketjussa on lukemattomai kertoja selitetty, että oikeudenkäynnin perusperiaatteet eivät tässä muutu, se vaatisi jo perustuslain muutoksia. Todistustaakka ei käänny mihinkään uuteen suuntaan vaan on ihan ennallaan.
Itseasiassa kääntyvät. Jos nyt mies joutuu todistamaan syyttömyytensä jos nainen väittää hänen raiskanneen hänet.
Mutta jos pelkkä suostumuksen puute riittää raiskaustuomioon, tuomitaan jokainen mies jota raiskauksesta syytetään.
Katsos suostumuksen puutetta on täysin mahdotonta näyttää toteen. Näin ollen oikeus lähtee AINA siitä että jos "uhri" sanoo että suotumusta ei ollut niin sitä ei ollut ellei muuta kyetä näyttämään. Ihan perus oikeustiedettä.
Sinullekin tiedoksi. Tuo suostusmusvaatimus tulee poistumaan lakitekstistä, koska suomen laissa suostumuksella tarkoitetaan eri asiaa kuin vapaehtoisuudella. Tämän takia kohu on mielestäni ohi. PS:n edustajat ja muutamat muut valveutuneet ymmärsivät huonosti tehdyn lain heikkouden ja se korjataan.
Jaa-a. Oisko siinä persujen ajatuspajan naisvihamielisyyttä pursuavassa kirjassa vastaus tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annatte seksikumppanillenne orgasmin niin kumpikin tietää oliko kivaa vai ei. Miten on mahdollista, että mies ei voi tietää, onko nainen suostuvainen? Jos et tuota tiedä niin ET sitten harrasta sitä seksiä!
Miehen tietämisellä ei ole ehdotetussa mitään merkitystä. Kaikki avaimet annetaan täysin naisen käsiin ja jälkikäteen nainen voi muuttaa mieltään miten haluaa.
Parisuhteessa olevaa baaripanoa voi aamulla alkaa kaduttaa.
Raiskaus.Valkoroskalooseri voi kiristää: maksa tai minut on raiskattu.
Petetty puoliso voi kostaa keksimällä raiskausilmoituksen.
Yhdenillan hoito olisi halunnut oikesn parisuhteen ja panopatjana olo alkaa harmittaa jälkikäteen. Raiskaus.
Hulluksi menee jos ilman todisteita pelkillä puheilla voi tuhota toisen elämän.
Sinulla ei taida olla juurikaan luottoa viranomaisten kykyyn tutkia rikosilmoituksia. Mielikuvasi kuulostavat joltain noitavainojen aikaiselta toiminnalta. Tutkinta- ja kuulustelutekniikat ovat sittemmin kehittyneet. Ihmiset eivät esimerkiksi ole kovinkaan taitavia valehtelijoita, ja ammattitaitoinen kuulustelija osaa asettaa kysymykset niin, että valheista jää kiinni. Sepitetyissä kertomuksissa esiintyy lähes poikkeuksetta epäjohdonmukaisuuksia, ja tarina myös muuttuu kuulustelukertojen välillä tai kun samaa asiaa kysytään hieman eri sanoin. Lähtökohta Suomessa on, että todistustaakka on kantajalla, eli kummankin osapuolen kertomuksen ollessa yhtä uskottava syyte raukeaa.
En ole nähnyt minkään muun rikoksen kohdalla vastaavaa pelkoa vääristä rikosilmoituksista, vaikka kyllähän toisen voi lavastaa syylliseksi melkein mihin tahansa rikokseen. Miksi ihmeessä juuri tämä herättää nyt näin voimakasta ahdistusta ja vastustusta? Voisiko olla, että oma toiminta ei aivan kestäkään päivänvaloa? On tullut harrastettua seksiä niin, että toinen ei ole ollut ihan mukana, mutta kun tämä ei suoraan kieltänyt, ei ole tarvinnut ajatella tehneensä mitään lain näkökulmasta väärää?
Kerrotko esimerkkejä millaisiin rikoksiin on yhtä yksinkertaista tehdä vääriä rikosilmoituksia, mutta joista tuomiot (viralliset ja epäviralliset) ovat samaa luokkaa kuin ra iskauksissa ja joissa tuomio tulee usein sana-sanaa vasten arvioinnista?
Annat ymmärtää, että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja miehiä, vaikka tämä on aivan marginaalinen ongelma. Se, että sana sanaa vastaan -tilanteissa jätetään tuomio antamatta, on merkittävästi yleisempää kuin tulla tuomituksi syyttömänä. Ylipäätään siihen nähden, minkä verran rikosilmoituksia tehdään ja minkä verran tuomioita annetaan, tämä meuhkaaminen vääristä ilmiannoista saanut naurettavat mittasuhteet.
Mistä muuten on syntynyt käsitys siitä, että syyttömien tuomitseminen olisi kovinkin yleistä? Jos asian toteamiseen riittäisi tuomittujen oma sana, ei näitä rikoksia tapahtuisi ollenkaan. Tyypillistä juuri näihin rikoksiin syyllistyneillä on, että he eivät juuri koskaan näe itseään syyllisinä. Jopa aivan ilmiselvissä tapauksissa, kuten puskar-ssa, joilla on ollut silminnäkijöitä, saattaa tekijä väittää uhrin olleen halukas.
En kirjoittanut että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja. Keksit tuon omasta päästäsi. Rangaistuksetta jättämisestäkin olet saanut näkökulman, jonka haluat selkeästi unohtaa. Jutun raukeaminen ei ole syytetyn näkökulmasta kuin tuomion välttäminen. Se ei puhdista mainetta.
Tuossa aikaisemmassa lainausessa ihmeteltiin miksi miehet ovat huolissaan juuri perusteettomista rais kaussyytteistä, eikä muista rikoksista. Pyysin listaamaan vastaavia tapauksia, eikä niitä tullut. Vastauksena ainoastaan sinun ongelman pienuutta alleviivaava viesti.
Luettelet koko joukon esimerkkejä, joissa syyllinen tuomitaan väärin perustein. Jos mainitsemillasi perusteilla oikeasti annettaisiin tuomioita, olisivat vankilat täynnä syyttömiä.
Jos sana sanaa vastaan -asetelma on tässä se ylitsepääsemätön ongelma, millaisia todisteita sinusta pitäisi olla, jotta joku voidaan tuomita? Kaipaatko paluuta malliin, jossa vain fyysisen väkivallan jäljet ja silminnäkijät ovat riittävä peruste tuomiolle?
Esimerkkejä rikoksista, joihin toisen voi lavastaa, voi antaa varkaudesta vahingontekoon, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tappoon. En lähtisi arvottamaan, mikä rikos on toista helpompi lavastaa, sillä s-rikoksiin liittyvä tutkinta on uhrille raskas ja nöyryyttävä. Tutkinnassa asioita kysytään todella yksityiskohtaisesti, eikä ole helppoa sepittää uskottavaa tapahtumien kulkua.
Minun on hirveän vaikea saada kiinni siitä, miten ihan oikeasti joku näkee suurempana huolenaiheena tässä miesten oikeusturvan kuin s-rikosten uhrit. Ollaan valmiita estämään kymmenien, ellei satojen vuosittaisten uhrien mahdollisuus saada oikeutta, jotta jokin aivan marginaalinen määrä henkilöitä säästyisi mahdolliselta väärältä tuomiolta.
Suurin osa noista raiskausilmoituksista on keksittyjä joilla halutaan koskaa miehille.
Jostain syyystä nämä "uhrit" ovat myös pesseet itsensä, pesseet vaatteensa jotta kukaan ei vaan voi todistaa mitään.
On naurettavaa miten helposti Suomessa tuomitaan raiskauksista.
Jos minä ilmottaisin että minut on pahoinpidelty, mutta odottaisin kaikkien mustelmien paranemista (enkä olisi mennyt sairaalaan) niin poliisi nauraisi minut ulos laitokselta.
Mutta kun saman teet seksuaalirikoksessa niin oikeuteen menee ja tuomio tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viet naapurisi lupaa kysymättä lomamatkalle.
Harrastat toisen ihmisen kanssa lupaa kysymättä seksiä.Mitä yhteistä on näillä kahdella asialla?
Suostumuksen puute.Millä tavalla suostumuksen voi selvittää?
Kysymällä.Ohhoh. Kysyminen tuntuu hankalalta. Kirjallisen sopimuksen laatiminen kuulostaa paljon helpommalta.
Kumpikin kertoo poliisille erilaisen tarinan. Kummankin tarinan todistettavat faktat pitävät paikkaansa. Kumman tarina oli totta?
Meillä on Suomessa olemassa puolueeton oikeudenkäynti erilaisia ristiriitatilanteita varten. Oikeus arvioi monia tilanteeseen liittyviä seikkoja.
Haluaisin samalla kysyä, veisitkö naapurisi häneltä lupaa kysymättä lomamatkalle?Ja loman väkisin ostanut henkilö tuomitaan kidnappauksesta ja vapauden riistosta, vaikka naapuri oli tullut mukaan, ilman vastustelua tai kieltoja. Olisi pitänyt ymmärtää kysyä, niin ei olisi saanut vuosien tuomiota.
(tämä siis tässä ketjussa esiintyvien logiikalla)
Ok. Eli logiikkasi romahti. Et halunnut myöntää, että naapurilta täytyy kysyä lupa ennen kuin lähtee kyydittämään häntä lomalle.
Tilanne ennen seksin aloittamista on periaatteeltaan sama. On varmistettava, että kumppani hyväksyy seksin aloittamisen. Itse miehenä tiedän suostumuksen selvittämiseen monia eri tapoja, kysymys on vain yksi niistä.
Koska suostumus ei asiana selkeästi avaudu sinulle, suosittelen, että noudattelet siinä samaa käyttäytymistä kuin naapurin lomalle kysymisessä. Turvaat sillä oman asemasi jo nykylain aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annatte seksikumppanillenne orgasmin niin kumpikin tietää oliko kivaa vai ei. Miten on mahdollista, että mies ei voi tietää, onko nainen suostuvainen? Jos et tuota tiedä niin ET sitten harrasta sitä seksiä!
Miehen tietämisellä ei ole ehdotetussa mitään merkitystä. Kaikki avaimet annetaan täysin naisen käsiin ja jälkikäteen nainen voi muuttaa mieltään miten haluaa.
Parisuhteessa olevaa baaripanoa voi aamulla alkaa kaduttaa.
Raiskaus.Valkoroskalooseri voi kiristää: maksa tai minut on raiskattu.
Petetty puoliso voi kostaa keksimällä raiskausilmoituksen.
Yhdenillan hoito olisi halunnut oikesn parisuhteen ja panopatjana olo alkaa harmittaa jälkikäteen. Raiskaus.
Hulluksi menee jos ilman todisteita pelkillä puheilla voi tuhota toisen elämän.
Sinulla ei taida olla juurikaan luottoa viranomaisten kykyyn tutkia rikosilmoituksia. Mielikuvasi kuulostavat joltain noitavainojen aikaiselta toiminnalta. Tutkinta- ja kuulustelutekniikat ovat sittemmin kehittyneet. Ihmiset eivät esimerkiksi ole kovinkaan taitavia valehtelijoita, ja ammattitaitoinen kuulustelija osaa asettaa kysymykset niin, että valheista jää kiinni. Sepitetyissä kertomuksissa esiintyy lähes poikkeuksetta epäjohdonmukaisuuksia, ja tarina myös muuttuu kuulustelukertojen välillä tai kun samaa asiaa kysytään hieman eri sanoin. Lähtökohta Suomessa on, että todistustaakka on kantajalla, eli kummankin osapuolen kertomuksen ollessa yhtä uskottava syyte raukeaa.
En ole nähnyt minkään muun rikoksen kohdalla vastaavaa pelkoa vääristä rikosilmoituksista, vaikka kyllähän toisen voi lavastaa syylliseksi melkein mihin tahansa rikokseen. Miksi ihmeessä juuri tämä herättää nyt näin voimakasta ahdistusta ja vastustusta? Voisiko olla, että oma toiminta ei aivan kestäkään päivänvaloa? On tullut harrastettua seksiä niin, että toinen ei ole ollut ihan mukana, mutta kun tämä ei suoraan kieltänyt, ei ole tarvinnut ajatella tehneensä mitään lain näkökulmasta väärää?
Kerrotko esimerkkejä millaisiin rikoksiin on yhtä yksinkertaista tehdä vääriä rikosilmoituksia, mutta joista tuomiot (viralliset ja epäviralliset) ovat samaa luokkaa kuin ra iskauksissa ja joissa tuomio tulee usein sana-sanaa vasten arvioinnista?
Annat ymmärtää, että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja miehiä, vaikka tämä on aivan marginaalinen ongelma. Se, että sana sanaa vastaan -tilanteissa jätetään tuomio antamatta, on merkittävästi yleisempää kuin tulla tuomituksi syyttömänä. Ylipäätään siihen nähden, minkä verran rikosilmoituksia tehdään ja minkä verran tuomioita annetaan, tämä meuhkaaminen vääristä ilmiannoista saanut naurettavat mittasuhteet.
Mistä muuten on syntynyt käsitys siitä, että syyttömien tuomitseminen olisi kovinkin yleistä? Jos asian toteamiseen riittäisi tuomittujen oma sana, ei näitä rikoksia tapahtuisi ollenkaan. Tyypillistä juuri näihin rikoksiin syyllistyneillä on, että he eivät juuri koskaan näe itseään syyllisinä. Jopa aivan ilmiselvissä tapauksissa, kuten puskar-ssa, joilla on ollut silminnäkijöitä, saattaa tekijä väittää uhrin olleen halukas.
En kirjoittanut että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja. Keksit tuon omasta päästäsi. Rangaistuksetta jättämisestäkin olet saanut näkökulman, jonka haluat selkeästi unohtaa. Jutun raukeaminen ei ole syytetyn näkökulmasta kuin tuomion välttäminen. Se ei puhdista mainetta.
Tuossa aikaisemmassa lainausessa ihmeteltiin miksi miehet ovat huolissaan juuri perusteettomista rais kaussyytteistä, eikä muista rikoksista. Pyysin listaamaan vastaavia tapauksia, eikä niitä tullut. Vastauksena ainoastaan sinun ongelman pienuutta alleviivaava viesti.
Luettelet koko joukon esimerkkejä, joissa syyllinen tuomitaan väärin perustein. Jos mainitsemillasi perusteilla oikeasti annettaisiin tuomioita, olisivat vankilat täynnä syyttömiä.
Jos sana sanaa vastaan -asetelma on tässä se ylitsepääsemätön ongelma, millaisia todisteita sinusta pitäisi olla, jotta joku voidaan tuomita? Kaipaatko paluuta malliin, jossa vain fyysisen väkivallan jäljet ja silminnäkijät ovat riittävä peruste tuomiolle?
Esimerkkejä rikoksista, joihin toisen voi lavastaa, voi antaa varkaudesta vahingontekoon, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tappoon. En lähtisi arvottamaan, mikä rikos on toista helpompi lavastaa, sillä s-rikoksiin liittyvä tutkinta on uhrille raskas ja nöyryyttävä. Tutkinnassa asioita kysytään todella yksityiskohtaisesti, eikä ole helppoa sepittää uskottavaa tapahtumien kulkua.
Minun on hirveän vaikea saada kiinni siitä, miten ihan oikeasti joku näkee suurempana huolenaiheena tässä miesten oikeusturvan kuin s-rikosten uhrit. Ollaan valmiita estämään kymmenien, ellei satojen vuosittaisten uhrien mahdollisuus saada oikeutta, jotta jokin aivan marginaalinen määrä henkilöitä säästyisi mahdolliselta väärältä tuomiolta.
Olen noissa esimerkeissä sinun kanssasi eri mieltä. Esimerkiksi tapossa on aika selkeästi todistettavissa, onko tappo tapahtunut vai ei. Syyllinen on ainoastaan etsittävä. Eli ei ole tippaakaan verrannollinen perättömään rai skaussyytteeseen.
Kerrotko miten käytännössä tässä mallissa, missa suostumusta ei vaadita (mutta vapaaehtoisuus vaaditaan) rai'skaajat jäävät tuomitsematta? Tarkoitatko esim. tuota aikaisemmin kuvattua tilannetta missä tyttöystävä ei saa sanottua poikaystävälleen ei ja nämä pitäisi laittaa tuomiolle? Jos näin, silloin meillä on hieman eri käsitys rai skareista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on osa historiallista jatkumoa, jossa miehet esiintyvät naiskehon toimintojen asiantuntijoina. Ihan vakavissaan täällä väitetään, että jotkut naiset nyt vain ovat "lahnoja", ja sen sijaan, että mietittäisiin, mikä olisi järkevä toimintatapa silloin, kun huomaa toisen passiivisuuden, syyllistetään näitä "lahnoja". Se, että joku ei ole mukana seksissä, tarkoittaa, ettei tämä pidä seksistä. Tämä saattaa suostua seksiin vaikkapa siksi, että pelkää menettävänsä toisen muuten. Ei voi olla ihan mahdoton vaatimus, että kun huomaa toisen epäröinnin, lopettaa painostuksen. Jos toinen makaa "lahnana", pitää lopettaa ja sanoa, että sinä et taida nyt olla oikein mukana tässä. Jos toinen onkin innokas jatkamaan, eiköhän hän tällöin tuo toiveensa ilmi.
Toisaalta on täysin mahdollista, että pariskunnan toinen osapuoli ei ole järin innoissaan seksistä juuri sillä hetkellä, mutta suostuu siihen silti ilman mitään painostusta ja uhkaa vaikka vain siksi, että pitää puolisostaan ja haluaa tuottaa hänelle mielihyvää.
Lakiehdotuskaan ei taida edellyttää aktiivisesti osallistumista seksiin, sillä ehdotuksen mukaan riittää, että osallistuminen on vapaaehtoista. Olisi oikeastaan aika kohtuutonta, että laissa säädettäisiin yksityiskohtaisesti, millaista seksin pitää olla. Eiköhän se ole osapuolten oma asia, kunhan osallistuminen on vapaaehtoista.
Kuvaamasi tilanne, eli se, että haluaa tuottaa puolisolleen mielihyvää ja siksi suostuu seksiin, vaikka itseä ei huvita, ei liity mainittuun lakiin mitenkään. Tuossa tilanteessahan seksi on vapaaehtoista eikä kukaan ole tekemässä rikosilmoitusta. Nämä rikokset ovat asianomistajarikoksia, ja jos asianosaisilla ei ole rangaistusvaatimuksia, ei kukaan ulkopuolinen voi lähteä käräjöimään asiasta.
Olen muuten itse ollut parisuhteessa, jossa koin, että minun täytyy suostua seksiin, vaikka en olisi halunnut. Silloinen kumppanini oli todella taitava manipuloimaan ja painostamaan minua. Olin nuori ja kokematon ja kuvittelin, että se jotenkin kuuluu asiaan. Silloinen puolisoni huomasi ja tiesi aivan varmasti, että en nauttinut noista tilanteista, ja hän on nähnyt minun myös itkevän jälkikäteen. En olisi tehnyt rikosilmoitusta, vaikka lainsäädäntö olisi ollut tuolloin erilainen. Asiaan liittyvä tutkinta olisi ollut liian nöyryyttävä ja lopputulos epävarma.
Siitä huolimatta, että minulla itselläni olisi suuri kynnys tehdä ilmoitusta tilanteessa, jossa se olisi mahdollista, olen lakimuutoksen kannalla. Se, miten asiat on muotoiltu laissa, vaikuttaa nimittäin siihen, miten asioista puhutaan ja mitä pidetään hyväksyttävänä käytöksenä. Ehkä jo kymmenen vuoden päästä pidetään itsestäänselvyytenä kumppanin suostumuksen varmistamista. Sanoisin, että on olemassa ihmisiä, jotka tietoisesti käyttävät hyväkseen harmaata aluetta, niin kuin voimme huomata sellaisista edelleen käytetyistä sanonnoista kuin "antoi ymmärtää mutta ei ymmärtänyt antaa".
Tuo on sinun haaveesi tulevaisuudesta, joka juontaa juurensa ehkä heikkoon menneisyyden parisuhteeseen jossa roikuit syyn tai toisen takia. Tämä ei ole kuitenkaan kaikkien toive, koska pääsääntöisesti ihmiset osaavat kommunikoida ja toimia niin että eivät traumatisoi toisia.
Olisiko hyvä keskustella enemmän siitä, miksi naiset (ja miksi ei miehetkin) sallivat noin huonon käytöksen kumppaneiltaan? Miten naisia pitäisi tukea että he ymmärtäisivät lähteä tuollaisista suhteista ennen kuin mennään tilanteeseen josta tulee oikeusjuttu?
Siitä, miksi tietynlainen käytös sallitaan, tässä nimenomaan keskustellaan. Se, miten jokin asia on muotoiltu lakitekstissä, on vahva yhteiskunnallinen viesti ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten asiasta koulujen seksuaalikasvatuksessa puhutaan. En tiedä tarkkaan, millaista kasvatus tällä hetkellä on, mutta näen pelkästään positiivisena suuntana, jos käsitellään sellaisia teemoja kuin itsemääräämisoikeus, suostumus ja kommunikaation tärkeys.
Yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja niistä johdetuista laeista tuskin koskaan ovat kaikki samaa mieltä. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä malli, jossa kansalaisaloitteen eteneminen lakialoitteeksi edellyttää tiettyä kannattajamäärää. Se, aikooko noudattaa säädettyä lakia, ei ole enää siinä vaiheessa mikään mielipidekysymys vaan toimivan yhteiskunnan perusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi appi? Eikö anoppi kelpaa yhteisymmärryksessä suoritetun seksiaktin todistajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viet naapurisi lupaa kysymättä lomamatkalle.
Harrastat toisen ihmisen kanssa lupaa kysymättä seksiä.Mitä yhteistä on näillä kahdella asialla?
Suostumuksen puute.Millä tavalla suostumuksen voi selvittää?
Kysymällä.Ohhoh. Kysyminen tuntuu hankalalta. Kirjallisen sopimuksen laatiminen kuulostaa paljon helpommalta.
Kumpikin kertoo poliisille erilaisen tarinan. Kummankin tarinan todistettavat faktat pitävät paikkaansa. Kumman tarina oli totta?
Meillä on Suomessa olemassa puolueeton oikeudenkäynti erilaisia ristiriitatilanteita varten. Oikeus arvioi monia tilanteeseen liittyviä seikkoja.
Haluaisin samalla kysyä, veisitkö naapurisi häneltä lupaa kysymättä lomamatkalle?Ja loman väkisin ostanut henkilö tuomitaan kidnappauksesta ja vapauden riistosta, vaikka naapuri oli tullut mukaan, ilman vastustelua tai kieltoja. Olisi pitänyt ymmärtää kysyä, niin ei olisi saanut vuosien tuomiota.
(tämä siis tässä ketjussa esiintyvien logiikalla)Ok. Eli logiikkasi romahti. Et halunnut myöntää, että naapurilta täytyy kysyä lupa ennen kuin lähtee kyydittämään häntä lomalle.
Tilanne ennen seksin aloittamista on periaatteeltaan sama. On varmistettava, että kumppani hyväksyy seksin aloittamisen. Itse miehenä tiedän suostumuksen selvittämiseen monia eri tapoja, kysymys on vain yksi niistä.
Koska suostumus ei asiana selkeästi avaudu sinulle, suosittelen, että noudattelet siinä samaa käyttäytymistä kuin naapurin lomalle kysymisessä. Turvaat sillä oman asemasi jo nykylain aikana.
Ei romahtanut. Jos ostan äkkiliput ja huudan autolta että tulehan kyytiin (ilman kysymysmerkkiä) ja lähdetään reissuun. Mikäli naapuri tulee mukaan, niin en mielestäni ole suorittanut rikosta mistä ansaitsee vuosien vankeuden.
Vaikuttaa että sinulla on vahva miesviha (vaikka kirjoitat olevasi mies) ja haluat saada lainsäädännön jossa pienestäkin virheestä voi rangaista kovimmalla mahdollisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annatte seksikumppanillenne orgasmin niin kumpikin tietää oliko kivaa vai ei. Miten on mahdollista, että mies ei voi tietää, onko nainen suostuvainen? Jos et tuota tiedä niin ET sitten harrasta sitä seksiä!
Miehen tietämisellä ei ole ehdotetussa mitään merkitystä. Kaikki avaimet annetaan täysin naisen käsiin ja jälkikäteen nainen voi muuttaa mieltään miten haluaa.
Parisuhteessa olevaa baaripanoa voi aamulla alkaa kaduttaa.
Raiskaus.Valkoroskalooseri voi kiristää: maksa tai minut on raiskattu.
Petetty puoliso voi kostaa keksimällä raiskausilmoituksen.
Yhdenillan hoito olisi halunnut oikesn parisuhteen ja panopatjana olo alkaa harmittaa jälkikäteen. Raiskaus.
Hulluksi menee jos ilman todisteita pelkillä puheilla voi tuhota toisen elämän.
Sinulla ei taida olla juurikaan luottoa viranomaisten kykyyn tutkia rikosilmoituksia. Mielikuvasi kuulostavat joltain noitavainojen aikaiselta toiminnalta. Tutkinta- ja kuulustelutekniikat ovat sittemmin kehittyneet. Ihmiset eivät esimerkiksi ole kovinkaan taitavia valehtelijoita, ja ammattitaitoinen kuulustelija osaa asettaa kysymykset niin, että valheista jää kiinni. Sepitetyissä kertomuksissa esiintyy lähes poikkeuksetta epäjohdonmukaisuuksia, ja tarina myös muuttuu kuulustelukertojen välillä tai kun samaa asiaa kysytään hieman eri sanoin. Lähtökohta Suomessa on, että todistustaakka on kantajalla, eli kummankin osapuolen kertomuksen ollessa yhtä uskottava syyte raukeaa.
En ole nähnyt minkään muun rikoksen kohdalla vastaavaa pelkoa vääristä rikosilmoituksista, vaikka kyllähän toisen voi lavastaa syylliseksi melkein mihin tahansa rikokseen. Miksi ihmeessä juuri tämä herättää nyt näin voimakasta ahdistusta ja vastustusta? Voisiko olla, että oma toiminta ei aivan kestäkään päivänvaloa? On tullut harrastettua seksiä niin, että toinen ei ole ollut ihan mukana, mutta kun tämä ei suoraan kieltänyt, ei ole tarvinnut ajatella tehneensä mitään lain näkökulmasta väärää?
Kerrotko esimerkkejä millaisiin rikoksiin on yhtä yksinkertaista tehdä vääriä rikosilmoituksia, mutta joista tuomiot (viralliset ja epäviralliset) ovat samaa luokkaa kuin ra iskauksissa ja joissa tuomio tulee usein sana-sanaa vasten arvioinnista?
Annat ymmärtää, että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja miehiä, vaikka tämä on aivan marginaalinen ongelma. Se, että sana sanaa vastaan -tilanteissa jätetään tuomio antamatta, on merkittävästi yleisempää kuin tulla tuomituksi syyttömänä. Ylipäätään siihen nähden, minkä verran rikosilmoituksia tehdään ja minkä verran tuomioita annetaan, tämä meuhkaaminen vääristä ilmiannoista saanut naurettavat mittasuhteet.
Mistä muuten on syntynyt käsitys siitä, että syyttömien tuomitseminen olisi kovinkin yleistä? Jos asian toteamiseen riittäisi tuomittujen oma sana, ei näitä rikoksia tapahtuisi ollenkaan. Tyypillistä juuri näihin rikoksiin syyllistyneillä on, että he eivät juuri koskaan näe itseään syyllisinä. Jopa aivan ilmiselvissä tapauksissa, kuten puskar-ssa, joilla on ollut silminnäkijöitä, saattaa tekijä väittää uhrin olleen halukas.
En kirjoittanut että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja. Keksit tuon omasta päästäsi. Rangaistuksetta jättämisestäkin olet saanut näkökulman, jonka haluat selkeästi unohtaa. Jutun raukeaminen ei ole syytetyn näkökulmasta kuin tuomion välttäminen. Se ei puhdista mainetta.
Tuossa aikaisemmassa lainausessa ihmeteltiin miksi miehet ovat huolissaan juuri perusteettomista rais kaussyytteistä, eikä muista rikoksista. Pyysin listaamaan vastaavia tapauksia, eikä niitä tullut. Vastauksena ainoastaan sinun ongelman pienuutta alleviivaava viesti.
Luettelet koko joukon esimerkkejä, joissa syyllinen tuomitaan väärin perustein. Jos mainitsemillasi perusteilla oikeasti annettaisiin tuomioita, olisivat vankilat täynnä syyttömiä.
Jos sana sanaa vastaan -asetelma on tässä se ylitsepääsemätön ongelma, millaisia todisteita sinusta pitäisi olla, jotta joku voidaan tuomita? Kaipaatko paluuta malliin, jossa vain fyysisen väkivallan jäljet ja silminnäkijät ovat riittävä peruste tuomiolle?
Esimerkkejä rikoksista, joihin toisen voi lavastaa, voi antaa varkaudesta vahingontekoon, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tappoon. En lähtisi arvottamaan, mikä rikos on toista helpompi lavastaa, sillä s-rikoksiin liittyvä tutkinta on uhrille raskas ja nöyryyttävä. Tutkinnassa asioita kysytään todella yksityiskohtaisesti, eikä ole helppoa sepittää uskottavaa tapahtumien kulkua.
Minun on hirveän vaikea saada kiinni siitä, miten ihan oikeasti joku näkee suurempana huolenaiheena tässä miesten oikeusturvan kuin s-rikosten uhrit. Ollaan valmiita estämään kymmenien, ellei satojen vuosittaisten uhrien mahdollisuus saada oikeutta, jotta jokin aivan marginaalinen määrä henkilöitä säästyisi mahdolliselta väärältä tuomiolta.
Suurin osa noista raiskausilmoituksista on keksittyjä joilla halutaan koskaa miehille.
Jostain syyystä nämä "uhrit" ovat myös pesseet itsensä, pesseet vaatteensa jotta kukaan ei vaan voi todistaa mitään.
On naurettavaa miten helposti Suomessa tuomitaan raiskauksista.
Jos minä ilmottaisin että minut on pahoinpidelty, mutta odottaisin kaikkien mustelmien paranemista (enkä olisi mennyt sairaalaan) niin poliisi nauraisi minut ulos laitokselta.
Mutta kun saman teet seksuaalirikoksessa niin oikeuteen menee ja tuomio tulee.
Tuohon on jo moni oikeuspsykiatri ja psykologi ottanut kantaa että peseytyminen on tyypillinen shokkireaktio raiskauksen jälkeen. EI ihminen silloin ajattele rationaalisesti vaan haluaa puhdistautua nopeasti epämiellyttävän, likaisen ja traumaattisen kokemuksen jälkeen. Ei ihminen ajattele koskaan rationaalisesti shokeeraavan tapahtuman jälkeen, vaan tekee päätöksiä jotka jälkikäteen ja sivusta katsottuna näyttävät todella tyhmiltä.
Viestistäsi paistaa muutenkin todella selvästi kyvyttömyys asettua toisen asemaan, vaan nähdään kaikki siitä omasta näkökulmasta ja luodaan mielipide sen perusteella miten muka itse olisi toiminnut. Helppoa se on sivustakatsojan noin vain todeta asioita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi appi? Eikö anoppi kelpaa yhteisymmärryksessä suoritetun seksiaktin todistajaksi?
Kyllä silminnäkijät toimii oikeudessa, tuossahan olisi jo 2 vs 1 epäselvässä tilanteessa niin ratkaisu taattu.
Ja kyseessä virallisen syytteen alainen rikos, niin anoppikin voi vinkata netin kautta syytteen jos siltä tuntuu. Uhrilla ei ole päätäntävaltaa asiassa, joten tutkintaan alkaa joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appi? Eikö anoppi kelpaa yhteisymmärryksessä suoritetun seksiaktin todistajaksi?
Kyllä silminnäkijät toimii oikeudessa, tuossahan olisi jo 2 vs 1 epäselvässä tilanteessa niin ratkaisu taattu.
Ja kyseessä virallisen syytteen alainen rikos, niin anoppikin voi vinkata netin kautta syytteen jos siltä tuntuu. Uhrilla ei ole päätäntävaltaa asiassa, joten tutkintaan alkaa joka tapauksessa.
Koko keskustelua vaivaa takertuminen mitä mielikuvituksellisempiin skenaarioihin. Teoriassa kyse on yleisen syytteen alaisista rikoksista, mutta kuinka paljon on esimerkkejä tuomioista, joihin olisi päädytty anopin ilmiannon perusteella vastoin uhrin tahtoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annatte seksikumppanillenne orgasmin niin kumpikin tietää oliko kivaa vai ei. Miten on mahdollista, että mies ei voi tietää, onko nainen suostuvainen? Jos et tuota tiedä niin ET sitten harrasta sitä seksiä!
Miehen tietämisellä ei ole ehdotetussa mitään merkitystä. Kaikki avaimet annetaan täysin naisen käsiin ja jälkikäteen nainen voi muuttaa mieltään miten haluaa.
Parisuhteessa olevaa baaripanoa voi aamulla alkaa kaduttaa.
Raiskaus.Valkoroskalooseri voi kiristää: maksa tai minut on raiskattu.
Petetty puoliso voi kostaa keksimällä raiskausilmoituksen.
Yhdenillan hoito olisi halunnut oikesn parisuhteen ja panopatjana olo alkaa harmittaa jälkikäteen. Raiskaus.
Hulluksi menee jos ilman todisteita pelkillä puheilla voi tuhota toisen elämän.
Sinulla ei taida olla juurikaan luottoa viranomaisten kykyyn tutkia rikosilmoituksia. Mielikuvasi kuulostavat joltain noitavainojen aikaiselta toiminnalta. Tutkinta- ja kuulustelutekniikat ovat sittemmin kehittyneet. Ihmiset eivät esimerkiksi ole kovinkaan taitavia valehtelijoita, ja ammattitaitoinen kuulustelija osaa asettaa kysymykset niin, että valheista jää kiinni. Sepitetyissä kertomuksissa esiintyy lähes poikkeuksetta epäjohdonmukaisuuksia, ja tarina myös muuttuu kuulustelukertojen välillä tai kun samaa asiaa kysytään hieman eri sanoin. Lähtökohta Suomessa on, että todistustaakka on kantajalla, eli kummankin osapuolen kertomuksen ollessa yhtä uskottava syyte raukeaa.
En ole nähnyt minkään muun rikoksen kohdalla vastaavaa pelkoa vääristä rikosilmoituksista, vaikka kyllähän toisen voi lavastaa syylliseksi melkein mihin tahansa rikokseen. Miksi ihmeessä juuri tämä herättää nyt näin voimakasta ahdistusta ja vastustusta? Voisiko olla, että oma toiminta ei aivan kestäkään päivänvaloa? On tullut harrastettua seksiä niin, että toinen ei ole ollut ihan mukana, mutta kun tämä ei suoraan kieltänyt, ei ole tarvinnut ajatella tehneensä mitään lain näkökulmasta väärää?
Kerrotko esimerkkejä millaisiin rikoksiin on yhtä yksinkertaista tehdä vääriä rikosilmoituksia, mutta joista tuomiot (viralliset ja epäviralliset) ovat samaa luokkaa kuin ra iskauksissa ja joissa tuomio tulee usein sana-sanaa vasten arvioinnista?
Annat ymmärtää, että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja miehiä, vaikka tämä on aivan marginaalinen ongelma. Se, että sana sanaa vastaan -tilanteissa jätetään tuomio antamatta, on merkittävästi yleisempää kuin tulla tuomituksi syyttömänä. Ylipäätään siihen nähden, minkä verran rikosilmoituksia tehdään ja minkä verran tuomioita annetaan, tämä meuhkaaminen vääristä ilmiannoista saanut naurettavat mittasuhteet.
Mistä muuten on syntynyt käsitys siitä, että syyttömien tuomitseminen olisi kovinkin yleistä? Jos asian toteamiseen riittäisi tuomittujen oma sana, ei näitä rikoksia tapahtuisi ollenkaan. Tyypillistä juuri näihin rikoksiin syyllistyneillä on, että he eivät juuri koskaan näe itseään syyllisinä. Jopa aivan ilmiselvissä tapauksissa, kuten puskar-ssa, joilla on ollut silminnäkijöitä, saattaa tekijä väittää uhrin olleen halukas.
En kirjoittanut että vankilat olisivat täynnä väärin perustein tuomittuja. Keksit tuon omasta päästäsi. Rangaistuksetta jättämisestäkin olet saanut näkökulman, jonka haluat selkeästi unohtaa. Jutun raukeaminen ei ole syytetyn näkökulmasta kuin tuomion välttäminen. Se ei puhdista mainetta.
Tuossa aikaisemmassa lainausessa ihmeteltiin miksi miehet ovat huolissaan juuri perusteettomista rais kaussyytteistä, eikä muista rikoksista. Pyysin listaamaan vastaavia tapauksia, eikä niitä tullut. Vastauksena ainoastaan sinun ongelman pienuutta alleviivaava viesti.
Luettelet koko joukon esimerkkejä, joissa syyllinen tuomitaan väärin perustein. Jos mainitsemillasi perusteilla oikeasti annettaisiin tuomioita, olisivat vankilat täynnä syyttömiä.
Jos sana sanaa vastaan -asetelma on tässä se ylitsepääsemätön ongelma, millaisia todisteita sinusta pitäisi olla, jotta joku voidaan tuomita? Kaipaatko paluuta malliin, jossa vain fyysisen väkivallan jäljet ja silminnäkijät ovat riittävä peruste tuomiolle?
Esimerkkejä rikoksista, joihin toisen voi lavastaa, voi antaa varkaudesta vahingontekoon, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tappoon. En lähtisi arvottamaan, mikä rikos on toista helpompi lavastaa, sillä s-rikoksiin liittyvä tutkinta on uhrille raskas ja nöyryyttävä. Tutkinnassa asioita kysytään todella yksityiskohtaisesti, eikä ole helppoa sepittää uskottavaa tapahtumien kulkua.
Minun on hirveän vaikea saada kiinni siitä, miten ihan oikeasti joku näkee suurempana huolenaiheena tässä miesten oikeusturvan kuin s-rikosten uhrit. Ollaan valmiita estämään kymmenien, ellei satojen vuosittaisten uhrien mahdollisuus saada oikeutta, jotta jokin aivan marginaalinen määrä henkilöitä säästyisi mahdolliselta väärältä tuomiolta.
Suurin osa noista raiskausilmoituksista on keksittyjä joilla halutaan koskaa miehille.
Jostain syyystä nämä "uhrit" ovat myös pesseet itsensä, pesseet vaatteensa jotta kukaan ei vaan voi todistaa mitään.
On naurettavaa miten helposti Suomessa tuomitaan raiskauksista.
Jos minä ilmottaisin että minut on pahoinpidelty, mutta odottaisin kaikkien mustelmien paranemista (enkä olisi mennyt sairaalaan) niin poliisi nauraisi minut ulos laitokselta.
Mutta kun saman teet seksuaalirikoksessa niin oikeuteen menee ja tuomio tulee.
Tuohon on jo moni oikeuspsykiatri ja psykologi ottanut kantaa että peseytyminen on tyypillinen shokkireaktio raiskauksen jälkeen. EI ihminen silloin ajattele rationaalisesti vaan haluaa puhdistautua nopeasti epämiellyttävän, likaisen ja traumaattisen kokemuksen jälkeen. Ei ihminen ajattele koskaan rationaalisesti shokeeraavan tapahtuman jälkeen, vaan tekee päätöksiä jotka jälkikäteen ja sivusta katsottuna näyttävät todella tyhmiltä.
Viestistäsi paistaa muutenkin todella selvästi kyvyttömyys asettua toisen asemaan, vaan nähdään kaikki siitä omasta näkökulmasta ja luodaan mielipide sen perusteella miten muka itse olisi toiminnut. Helppoa se on sivustakatsojan noin vain todeta asioita.
Hyvin ainakin osaat itse asettua miesten asemaan, jotka jatkossa joutuvat elämään epätietoisuudessa että tuliko raiskattua vai ei kun nainen jälkikäteen ilmoittaa, että ei muuten antanut suostumustaan. Siinähän mies sitten yrittää todistella, että suostumus kyllä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appi? Eikö anoppi kelpaa yhteisymmärryksessä suoritetun seksiaktin todistajaksi?
Kyllä silminnäkijät toimii oikeudessa, tuossahan olisi jo 2 vs 1 epäselvässä tilanteessa niin ratkaisu taattu.
Ja kyseessä virallisen syytteen alainen rikos, niin anoppikin voi vinkata netin kautta syytteen jos siltä tuntuu. Uhrilla ei ole päätäntävaltaa asiassa, joten tutkintaan alkaa joka tapauksessa.
Koko keskustelua vaivaa takertuminen mitä mielikuvituksellisempiin skenaarioihin. Teoriassa kyse on yleisen syytteen alaisista rikoksista, mutta kuinka paljon on esimerkkejä tuomioista, joihin olisi päädytty anopin ilmiannon perusteella vastoin uhrin tahtoa?
Ei hajuakaan, mutta tuskin me tästä tietoa saadaan asian luonteen takia, eiköhän pöytäkirjat ole aika pitkälti salaisia.
Ehkä meillä on eri käsitys oikeuslaitoksesta. Itse yritän ainakin uskoa siihen että syyttömiä ei rankaistaisi ja siihen ei olisi edes mahdollisuutta, muuten usko koko järjestemään on aika hataralla pohjalla. Tässä tietysti voi muutama magninaalinen syyllinen päästä pälkähästä. Eikös tuolla Amerikassa ole vähän enemmän tuon suuntainen verrattuna Suomeen ja ei sekään nyt niin optimaaliselta näytä.
Ideahan on hyvä, sitä en kiellä jos noin meinasit. Liian ylimalkainen laki nyt vaan aiheuttaa väärinkäyttöä, sana sanaa vastaan keissit ovat varmasti niitä pahimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ymmärrä kyllää eikä eitä, on viisaampi jättää yritys sikseen. Ihan yleissääntönä ihmissuhteisiin.
Kysymys onkin että millä sen todistat?
Jos toi laki menee läpi voi nainen vaan sanoa että ei ollut suostumusta, jolloin todistustaakka kääntyy miehelle.
Millä mies pystyy tuollaisen todistamaan?
Voi hyvänen aika. Tässäkin ketjussa on lukemattomai kertoja selitetty, että oikeudenkäynnin perusperiaatteet eivät tässä muutu, se vaatisi jo perustuslain muutoksia. Todistustaakka ei käänny mihinkään uuteen suuntaan vaan on ihan ennallaan.
Itseasiassa kääntyvät. Jos nyt mies joutuu todistamaan syyttömyytensä jos nainen väittää hänen raiskanneen hänet.
Mutta jos pelkkä suostumuksen puute riittää raiskaustuomioon, tuomitaan jokainen mies jota raiskauksesta syytetään.
Katsos suostumuksen puutetta on täysin mahdotonta näyttää toteen. Näin ollen oikeus lähtee AINA siitä että jos "uhri" sanoo että suotumusta ei ollut niin sitä ei ollut ellei muuta kyetä näyttämään. Ihan perus oikeustiedettä.
Näillä näppäimillä arvioisin, että sinä et ole oikeustieteen asiantuntija. Koska näkemyksesi on täyttä pötyä.
No olisit vaan sanonut ei ja jos mies olisi ottanut väkisin, niin silloin tämä olisi raiskaaja. Se, että itse myönnyit miehen tahtoon ei tee hänestä raiskaajaa.