Lue keskustelun säännöt.
Läheisen katkeruus lapsista tekee hulluksi
05.03.2018 |
Hei kaikille. Mieltäni raastaa eräs tilanne lähipiirissäni, ja haluan nyt kirjoittaa siitä tänne. Pelottaa tosin, jos joku tuttu tämän bongaa :D
Tilanne on siis se että on pariskunta sanotaanko nyt vaikka Matti ja Maija. Heillä on kaksi lasta.
Matilla on veli nimeltä Pekka ja hänen vaimonsa on Liisa.
Ennen kuin Matti ja Maija saivat perheenlisäystä, tämä porukka oli keskenään todella läheinen. Vietettiin illanistujaisia ja tehtiin kaikkea kivaa yhdessä. Kunnes Maija tuli raskaaksi. Esikoisen synnyttyä tilanne muuttui täysin. Aikaa ei vietetty enää yhdessä, ja porukka vältteli toisiaan. Lopulta tilanne meni siihen, että Liisa suuttui jostain pikku asiasta Maijalle. Liisa haukkui Maijan huoraksi ja sanoi häntä huonoksi äidiksi. Itki myös sitä, että miksei heille Pekan kanssa tule perheenlisäystä, vaikka vuosia yritetty. Maija järkyttyi ja katkaisi välit Liisaan. Enää ei soiteltu eikä viestitelty. Veljekset Matti ja Pekka pitivät yhteyttä silloin tällöin.
Pian Matille ja Maijalle syntyi toinen lapsi. Pekka ja Liisa eivät saapuneet edes ristiäisiin, koska Liisa oli "kipeä". Ilmeisesti pakotti myös Pekan jäämään kotiin, vaikka kyseessä oli oma veljenpoika. Joulukin meni niin ja näin. Koko perhe oli koolla, mutta Pekka oli hyvin varovainen lasten kanssa, Liisa vältteli koko porukkaa ja jutteli mieluummin anopin kanssa.
Matti ja Maija viettivät kesälomaa Matin ja Pekan vanhempien luona, samalla pienellä paikkakunnalla, jossa Pekka ja Liisakin asuu. Kerran satuttiin näkemään ikkunasta, kun he olisivat tulleet käymään, mutta kun näkivät Matin ja Maijan auton pihassa, ajoivat ohi. Myöskään kyläraitilla ei tervehditty, jos vastaan ajeltiin. Sama meno jatkui syksynkin. Joulunaikaan Matti ja Maija perheineen olivat 2 päivää Matin ja Pekan vanhemmilla, Pekka ja Liisa eivät tulleet käymään, kuin vasta sitten, kun he olivat lähteneet.
Ja nyt onkin jo maaliskuu 2018, ja Pekka on nähnyt omat veljenpoikansa viimeksi vuonna 2016. Mattia asia harmittaa, etteivät omat lapset edes tunnista valokuvia katsellessa, kuka heidän setä on. Maija on sitä mieltä, että Pekka olisi enemmän kuin tervetullut katsomaan lapsia, Liisaa ei halua tavata. Mutta kun Pekka on niin pahasti tossun alla, ettei Liisa ilmeisesti päästä, vaikka matkaakin on vain 50 km.
Itsekin perheeseen kuuluvana tiedän, että jotain olisi pitänyt keksiä, ettei tilanne olisi mennyt näin pahaksi. On surullista katsella valokuvia, kun 3v kysyy oman setänsä kohdalla, että kuka tuo on?
Liisa vain on ilmeisesti niin katkera, ettei hänellä ole lapsia ja siksi vihottelee. Muutenkin olen vahvasti sitä mieltä, että hän olisi ammattiavun tarpeessa. Häneltä on senverran outoja tempauksia tässä nähty.
Jos ymmärsitte tarinan,niin mitä mieltä olette? Tuleeko tämä nelikko koskaan olemaan väleissä? Sen tiedän, että veljekset whatsappailevat ja soittelevat toisilleen, mutta muutenpa ei mitään muuta. Mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Vai antaa vain heidän hoitaa itse omat sotkunsa jos kiinnostaa? Koska näin veljesten siskona, tilanne on inhottava ja olen surullinen veljeni sekä lasten puolesta, kun eivät saa olla yhdessä.
Kiitos kaikille etukäteen!
Kommentit (270)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon "Liisa" vaikken oo huoritellut enkä muutakaan sekoillut. Olen katkaissut välit sisaruksiin ja kummilapsiin lapsettomuuden vuoksi. Syynä se että itken viikon ennen ja jälkeen kun pitäisi lapsia nähdä. Olen onnellisempi ja levollisempi näin:)
Vaikka jotenkin ymmärränkin sinua niin näin vanhempana ihmisenä minä pelkään että tulet katumaan sitä ettet tutustu omiin sukulaisiisi. Tulet kaipaamaan heitä ja myöhemmin on yhteyttä vaikeampi rakentaa ainakaan niin läheistä.
Heippa,
Kiitos vastauksesta. Onko sinulla omakohtainen kokemus samasta? Tuliko katumus? En tiedä onko jo päätös oikea mutta muuhun en tällä hetkellä pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis jonkun mielestä ihmisellä on oikeus käyttäytyä vaikka kuinka epäkypsällä ja sairaalla tavalla vain siksi, että on katkera lapsettomuudestaan? Huh huh. Hoitoahan tuollainen nainen olisi vailla.
Olisiko myös ok jos ikisinkku alkaisi raivoamaan ja huorittelemaan parisuhteessa olevaa kohtaan? Hän kun on vain surullinen raukka, joka kaipaa hyväksyntää ja sääliä. Onhan hänellä nyt oikeus vähän herjata kaiken saanutta ihmistä, jolla parisuhde.
Tai työtön saa haukkua ihmisen, jolla työpaikka?WTF? :D
What??? Luitko viestejä ollenkaan? Maijahan tuon riidan aloitti siitä koirasta. (Mikä kertoo aika paljon Maijan kypsyyden tasosta ....)
Siis niin totta, miten maija voi ollakkaan niin kamala ihminen, että kehtaa sanoa että sairaan koiran olisi tullut viedä eläinlääkäriin eikä kituuttaa kuoliaaksi.
Hirveää!
No jos koiran kuoltua tulee julistamaan, että oma vikas kun kuoli, on se kyllä bensan heittämistä liekkeihin. Omaa teinitason sarkastista kirjoitustapaasi käyttäen, ihminenhän ei yleensä ite tajua syytellä itteään tollasesta tarpeeksi, tarvitaan ehdottomasti joku toinen oikein vääntämään suolattua veistä haavassa!
Oisin muuten suuttunut minäkin, ja koska tyyliini ei kuulu kylmä aggressiivisuus (poissulkeminen), olisi tullut suorat sanat minultakin. Ei ihan noin alatyylisesti kuin Liisan tapauksessa, mutta Maijan tasoisen ihmisen kanssa lopputulos ois luultavasti ollut aivan sama. Tämän maailman maijat kun haluaa itse vaan hämmentää, mutta ei itse tulla hämmennetyiksi. Eivätkä ne koskaan riitele rehellisesti, vaan just kaikkein huonoimmalla tavalla, ulossulkemalla, mustamaalaamalla ja uhriutumalla. Eivätkä ne anna anteeksi, ja ovat tästä ominaisuudestaan ylpeitä. Vaikka jotkut simpanssitkin (puhun siis ihan oikeista biologisista simpansseista) ymmärtävät anteeksiannon käsitteen, maijat eivät ole päässeet niin korkealle henkiselle tasolle.
Pekka ei ehkä niin kovasti kiinnosta ne veljenlapset, kuin ap kuvittelee. Jos hän juttelee veljensä kanssa niin heillä on yhteys ja suhde kunnossa. Eli jos Pekka haluaisi, hän pitäisi yhteyttä myös niihin tenaviin. Ei miehet yleensäkään koe jotain suurta velvollisuutta bondata pienten lasten kanssa.
Sanokaapas muuten te, joiden mielestä on oikeutettua alkaa syyllistää koiran omistajaa koiran kuolemasta (riippumatta siis siitä, olisiko koiran hoitoon vieminen muuttanut tilannetta), myös sitä mieltä, että on ok syyttää lapsensa menettänyttä siitä että ei jostain syystä tajunnut viedä ajoissa lääkäriin?
Vierailija kirjoitti:
Sanokaapas muuten te, joiden mielestä on oikeutettua alkaa syyllistää koiran omistajaa koiran kuolemasta (riippumatta siis siitä, olisiko koiran hoitoon vieminen muuttanut tilannetta), myös sitä mieltä, että on ok syyttää lapsensa menettänyttä siitä että ei jostain syystä tajunnut viedä ajoissa lääkäriin?
Eikä tässä ole mitään viitettäkään siitä, että koiran hoitoa olisi millään tavalla laiminlyöty - kyseessähän oli vain ja ainoastaan Maijan henk. koht. mielipide joka ei ilmeisesti edes perustunut mihinkään (kuten esimerkiksi eläinlääkärin lausuntoon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen. En ole kirjoittanut tänne kyllä mitään 1. Sivun jälkeen. Enkä tosiaankaan ole Maija, vaan näitten Matin ja Pekan pikkusisko. Moni teistä ehdottikin, että miksei Matti ja lapset voisi lähteä reissuun tms Pekan kanssa. Matilla ei ole ajokorttia, ja vaikka matkaakin on vain se 50 km, busseja ei täällä korvessa kulje.
Ja tosiaan, tässä on vielä sekin hauska puoli, että Pekka ja Liisa molemmat työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Eli ei pitäisi siitäkään johtua, että Pekka jotenkin ei pystyisi olemaan lasten kanssa. Meillä on myös alakouluikäinen pikkuveli, jonka kanssa Pekka pelaa futista ja millon mitäkin.
Mutta kiitos tosi paljon kaikille asiallisista vastauksista!
Jaa-a, olisiko Maija sanonut jotain törkeää Liisalle, josta sitten nuo vastauksena nuo h*orittelut. Ja mies pitää vaimonsa puolia, kun muut ovat tehneet tästä katkeran syntipukin ja Maijasta pyhimyksen.
Tässä yksi mahdollinen skenaario.
ap tässä taas. Elikkäs minulle on kerrottu, että heidän riitansa sai alkunsa siitä, kun Pekan ja Liisan koira kuoli. Muistan itsekin, kuinka huonokuntoinen se oli, mutta he eivät sitten sitä eläinlääkäriin vieneet. Tosin ehtivät ajan vihdoin tilata, kunnes koira sitten kuoli. Maija itse on koirien kanssa touhunnut koko elämänsä ja ammatikseenkin tekee töitä eläinten parissa. Maija sitten oli ilmeisesti aika kärkkäästi huomauttanut ja kysynyt, miksi he eivät toimineet ajoissa, nuori koira kun kyseessä oli. Tästä sitten Liisa oli loukkaantunut ja sanonut ettei tarvitse hänen asioihin puuttua. Sitten alkoikin se hiljaiselo ja en edes muista enää mikä seuraava riidanaihe oli, mutta sitten Liisa soittikin Maijalle, huoritteli tämän ja haukkui. Ja tämä on tosi, koska oma isäni ja Matti oli ollut vieressä, kun tämä puhelu tuli. Eli ei ole värikynää tässä käytetty. Monimutkainen soppa ei voi muuta sanoa.
Tässä on kyse ihan muusta kuin lapsista ja lapsettomuudesta. Menin samantien Liisan puolelle. Maija on epäempaattinen moukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hirveän hankalaa olla yhtään mitenkään päin ihmisen kanssa joka on tahattomasti lapseton. Mikään sinun ongelmasi ei ole mitään. Mistään ei saa valittaa, etenkään lapsiin liittyvästä jutuista. Raskauksista ei saa keskustella, ei edes ilmeisesti mainita että on raskaana. Ei saa keskustella vaikka suonikohjuista tai peräpukamista, koska niistäkin pitää vain nauttia, koska jotkut kato ei voi saada lapsia.
Tahattomasti lapseton voi ja saa loukata sinua ihan miten vain haluaa eikä tarvi anteeksi pyytää koskaan, mutta vastaavasti sinun sanomasi ihan oikeasti täysin viattomat jutut, eivät siis edes suoraan tälle lapsettomalle ovat vain v*ttuilua tälle tahattomasti lapsettomalle. Jos joku kysyy minulta, että onko ollut vielä vaikkapa väsymystä, et saa sanoa että no hieman mutta jo paremmin jaksat, niin tahattomasti lapseton nostaa tästäkin myrskyn. Pitää siis katkaissa ilmeisesti muihinkin yhteisiin kavereihin välit, koska yhden mieli pahoittuisi.
Samaan aikaan sinun ongelmasi, joita on vaikka millaisia, eivät ole mitään verrattuna tahattomuuteen lapsettomuuteen. Ei se elämä ole täydellistä tai ongelmatonta vaikka onkin lapsia. Mutta yksinäistä se raskaana oleminen ja äitiys ovat, jos "ystävät" lähtevät sinun raskautesi ja lapsiesi takia. Vaikket olisikaan mikään marimekkomamma joka elää ja hengittää lapsiensa kautta, vaikka oletkin korkeastikoulutettu fiksu nainen, jolla on harrastuksia - olet vain täyttä ilmaa tahattomasti lapsettomalle, koska olet sattunut lisääntymään.
Pitääkö niitä lapsiin ja raskauteen liittyviä juttuja tilittää kaikista maailman ihmisistä juuri sille tahattomasti lapsettomalle?
Mutta kun ne omat perzhedelmät ovat lapsellinen mielestä maailman tärkein ja ihanin keskusteluaine. Tarkemmin ajateltuna, mistä muusta pitäisi edes keskustella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
PS. Mikä on sylikummi?
Sylikummi on se kummi kenen sylissä lapsi on kastettaessa.
OK. En ymmärrä enää mitään. Onko se Liisa myös kummi vai ei? Luonnollisesti vain yksi voi olla "sylikummi" (en ymmärrä miksi jotain sylissäpitämistä kastetilaisuudessa pitää korostaa). Jos Liisaa ei kutsuttu lasten kummiksi niin ymmärrän katkeruuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PS. Mikä on sylikummi?
Sylikummi on se kummi kenen sylissä lapsi on kastettaessa.
OK. En ymmärrä enää mitään. Onko se Liisa myös kummi vai ei? Luonnollisesti vain yksi voi olla "sylikummi" (en ymmärrä miksi jotain sylissäpitämistä kastetilaisuudessa pitää korostaa). Jos Liisaa ei kutsuttu lasten kummiksi niin ymmärrän katkeruuden.
Joo, jos Liisaa ei kutsuttu kummiksi mutta Pekka kutsuttiin (vaikka ilmeisesti olivat siinä vaiheessa jo naimisissa?) niin on tuo kyllä todella ruma loukkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap kokee, että Pekka on Liisan tossun alla ja oikeasti haluaisi nähdä veljensä perhettä (tai ylipäätään tehdä joskus jotain ilman vaimoaan), niin voisin itse siskona jutella veljelleni asiasta ja yrittää tukea häntä tekemään omat päätöksensä. Mutta a) emme (eikä välttämättä ap:kaan) tiedä, mitä asianosaisten välillä on oikeasti tapahtunut ja b) vaikka Liisa olisi mikä pirttihirmu, niin kukaan ei voi "pelastaa" Pekkaa häneltä vastoin Pekan omaa tahtoa/motivaatiota.
Ap täällä. En ole puhunut täällä mitää kummiudesta tai synttäreistä, joku on keksinyt ne täällä. Matti ja Maija ovat kutsuneet Pekan ja Liisan ristiäisiin. Esikoisen ristiäisissä olivat, kuopuksen eivät. Ja eivät ole kumpikaan kummeja. Synttäreillekin on kutsuttu - aina on työkiireitä tai jompi kumpi kipeä.
Ja joku tuolla kysyi, miksi tämä asia on minulle niin tärkeä. Olen alkanut miettiä joo, että tärkeintä, että veljekset ovat sovusss keskenään. Mutta kun tämä tilanne aiheuttaa välillä niin koomisia ja hankalia tilanteita. Otetaan nyt esimerkki muutaman viikon takaa. Mummomme täytti 94v. Hän kutsui sukulaisia kakkukahville. Matti ja Maija lapsineen plus minä, pikkuveljeni, äiti ja isä tulivat kahvittelemaan kävellen - eli Liisa ja Pekka eivät voineet tietää heidän olevan mummolassa. He tulivat autolla pihaan, kerkesivät tulla eteiseen asti, kunnes tajusivat ketä on paikalla. Huusivat oven suusta: "Täällä on nyt niin paljon porukkaa, niin me tullaan myöhemmin kahville, hei hei"
Eivät siis voineet tulla taaskaan samaan tilaan. Ja sitten esim, jos tuolla kylällä ajelevat vastaan, eivät tervehdi takaisin.
Ja joku tuolla sanoi, että Maijalla ja Liisalla olisi perintäkiistoja niin ei ole :DD perheemme ei omista metsää tms yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No. Minusta oli Maijalta vähän tahditonta syyllistää Liisaa (epäsuorasti, mutta silti syyllistää) koiran kuolemasta. Lemmikki voi olla korvaamattoman rakas olento, ehkä lapsettomuudesta kärsivälle vielä erityisesti? Ehkä Liisa oli tuntenutkatkeruutta lapsettomuudestaan jo, ja padonnut kipeitäkin tunteita jo pidempään. Jos rakkaan lemmikin kuolema oli kova paikka, on ehkä tuntunut ihantosi pahalta, että ns. “etuoikeutettu” Maija - Liisan näkökulmasta siis- on syyllistänyt, ettei Liisa olisi huolehtinut koirasta riittävän hyvin, mikä johti sen kuolemaan. Siinä sitten varmaan purkautui muutakin padottua tunnetta Maijan niskaan.
Oliko koiran kuolema sitten Liisan syytä, mahdotonta täältä käsin sanoa. Mutta se ei ole oikeastaan oleellista. Ehkä Liisalle kävi koiran kanssa virhearvio, mutta jos Maija olisi tajunnut olla empaattisempi, hän olisi tyytynyt lohduttamaan surevaa eikä syyllistänyt asialla enempää. Toisaalta itse satun tietämään, että koirapiireissä pyörii jos jonkinlaista besserwisseriä, joten voihan olla, että syyllistäminen oli vieläpä aiheellista. Niin tai näin, oleellista on, että menetys oli Liisan menetys, ei Maijan, ja oli kyllä vähan k-päistä jälkiviisastella asiasta surevalle.
Maija taas oli täysin asiaton haukkumisissaan, ja joustamaton ja armoton eristämisessään. Eristäminen ja eristäytyminen voisivat ehkä kieliä masennuksesta? Kypsää tai rakentavaa käytöstä se ei kuitenkaan ole.
Siinä mun “five cents”, näen vikaa molemmissa toisinsanottuna. Sopu vaatisi halua siihen kummaltakin osapuolelta.
Mitä tiedämme Liisasta ja Maijasta? Vaikka ap kertoo vain valikoituja paloja, seuraamukset ja muiden reagointi paljastavat enemmän.
Liisa on hyvin herkkä ja empaattinen ihminen. Kokenut kovia elämässään, sairastanut ja toipunut aiemmin masennuksesta. Hän välittää muista, eläimet ovat lähellä sydäntään. Hänellä on hyvä parisuhde, jossa molemmat tukevat toisiaan ja ovat sitoutuneita liittoon. Liisa todennäköisesti on sellainen "kerran rikottu ja korjattu lasivaasi", jota on helppo järkyttää ja kiusata, joka itkee tai nauraa helposti, tulistuu ja leppyy. Luottaa voimakkaasti, tuntee syvästi. Ei osaa keinotella tai teeskennellä, eikä luo kovin helposti suhteita.
Maija puolestaan on todennäköisesti arvonsa tunteva tomera maaseudun emäntä. Hän tuntee eläimet! Ja sanoo asiat suoraan! Myös veljensä parisuhteesta. Heillä on lapsiakin ja tottakai Maija "tietää", että tämä asia on tosi paha juttu Liisalle. Varmaan aiheuttaakin kaikki ongelmat, se, että hän tuli raskaaksi ja pystyi lisääntymään. Maija osaa sanoa pahasti ja aiheuttaa pahaa mieltä, ilman, että solvaa rumasti. Juuri sillä tavalla, että "liisat" menevät sisältä rikki ja hermostuvat, mutta muut eivät välttämättä huomaa mitä juuri tapahtui. Maijalla on hyvät verkostot, hän on loistava solmimaan ja ylläpitämään suhteita. Joku höpsö voisi jopa ajatella, että Maijassa on vähän psykopaattia, kun hän voi masinoida miehensä siskokin armeijaansa ja joku ratas koneistossa ei suostukaan pyörimään Maijan suuntaan, hänen vihansa leimahtaa. Mutta se ei leimahda rumina sanoina tai väkivaltana, vaan hitaasti käynnistyen ja koko ajan kasvaen. Väärä ratas tukahdutetaan, eristetään, leimataan ja pyritään vaihtamaan sellaiseen, joka toimii paremmin. Mutta ei kai meidän ihana Maija sentään psykopaati ole! Hänhän on niin sosiaalinen, hurmaava, äitikin! Miten hauska ajatus!
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. En ole puhunut täällä mitää kummiudesta tai synttäreistä, joku on keksinyt ne täällä. Matti ja Maija ovat kutsuneet Pekan ja Liisan ristiäisiin. Esikoisen ristiäisissä olivat, kuopuksen eivät. Ja eivät ole kumpikaan kummeja. Synttäreillekin on kutsuttu - aina on työkiireitä tai jompi kumpi kipeä.
Ja joku tuolla kysyi, miksi tämä asia on minulle niin tärkeä. Olen alkanut miettiä joo, että tärkeintä, että veljekset ovat sovusss keskenään. Mutta kun tämä tilanne aiheuttaa välillä niin koomisia ja hankalia tilanteita. Otetaan nyt esimerkki muutaman viikon takaa. Mummomme täytti 94v. Hän kutsui sukulaisia kakkukahville. Matti ja Maija lapsineen plus minä, pikkuveljeni, äiti ja isä tulivat kahvittelemaan kävellen - eli Liisa ja Pekka eivät voineet tietää heidän olevan mummolassa. He tulivat autolla pihaan, kerkesivät tulla eteiseen asti, kunnes tajusivat ketä on paikalla. Huusivat oven suusta: "Täällä on nyt niin paljon porukkaa, niin me tullaan myöhemmin kahville, hei hei"
Eivät siis voineet tulla taaskaan samaan tilaan. Ja sitten esim, jos tuolla kylällä ajelevat vastaan, eivät tervehdi takaisin.
Ja joku tuolla sanoi, että Maijalla ja Liisalla olisi perintäkiistoja niin ei ole :DD perheemme ei omista metsää tms yhtään mitään.
No mutta olipa todella vaikea ja hankala tilanne!!! Not. Jos ysikymppinen mummosikin pystyy sen kanssa elämään että yksi pojanpoika tulee erikseen kahville, niin anna herraisä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Minusta oli Maijalta vähän tahditonta syyllistää Liisaa (epäsuorasti, mutta silti syyllistää) koiran kuolemasta. Lemmikki voi olla korvaamattoman rakas olento, ehkä lapsettomuudesta kärsivälle vielä erityisesti? Ehkä Liisa oli tuntenutkatkeruutta lapsettomuudestaan jo, ja padonnut kipeitäkin tunteita jo pidempään. Jos rakkaan lemmikin kuolema oli kova paikka, on ehkä tuntunut ihantosi pahalta, että ns. “etuoikeutettu” Maija - Liisan näkökulmasta siis- on syyllistänyt, ettei Liisa olisi huolehtinut koirasta riittävän hyvin, mikä johti sen kuolemaan. Siinä sitten varmaan purkautui muutakin padottua tunnetta Maijan niskaan.
Oliko koiran kuolema sitten Liisan syytä, mahdotonta täältä käsin sanoa. Mutta se ei ole oikeastaan oleellista. Ehkä Liisalle kävi koiran kanssa virhearvio, mutta jos Maija olisi tajunnut olla empaattisempi, hän olisi tyytynyt lohduttamaan surevaa eikä syyllistänyt asialla enempää. Toisaalta itse satun tietämään, että koirapiireissä pyörii jos jonkinlaista besserwisseriä, joten voihan olla, että syyllistäminen oli vieläpä aiheellista. Niin tai näin, oleellista on, että menetys oli Liisan menetys, ei Maijan, ja oli kyllä vähan k-päistä jälkiviisastella asiasta surevalle.
Maija taas oli täysin asiaton haukkumisissaan, ja joustamaton ja armoton eristämisessään. Eristäminen ja eristäytyminen voisivat ehkä kieliä masennuksesta? Kypsää tai rakentavaa käytöstä se ei kuitenkaan ole.
Siinä mun “five cents”, näen vikaa molemmissa toisinsanottuna. Sopu vaatisi halua siihen kummaltakin osapuolelta.
Mitä tiedämme Liisasta ja Maijasta? Vaikka ap kertoo vain valikoituja paloja, seuraamukset ja muiden reagointi paljastavat enemmän.
Liisa on hyvin herkkä ja empaattinen ihminen. Kokenut kovia elämässään, sairastanut ja toipunut aiemmin masennuksesta. Hän välittää muista, eläimet ovat lähellä sydäntään. Hänellä on hyvä parisuhde, jossa molemmat tukevat toisiaan ja ovat sitoutuneita liittoon. Liisa todennäköisesti on sellainen "kerran rikottu ja korjattu lasivaasi", jota on helppo järkyttää ja kiusata, joka itkee tai nauraa helposti, tulistuu ja leppyy. Luottaa voimakkaasti, tuntee syvästi. Ei osaa keinotella tai teeskennellä, eikä luo kovin helposti suhteita.
Maija puolestaan on todennäköisesti arvonsa tunteva tomera maaseudun emäntä. Hän tuntee eläimet! Ja sanoo asiat suoraan! Myös veljensä parisuhteesta. Heillä on lapsiakin ja tottakai Maija "tietää", että tämä asia on tosi paha juttu Liisalle. Varmaan aiheuttaakin kaikki ongelmat, se, että hän tuli raskaaksi ja pystyi lisääntymään. Maija osaa sanoa pahasti ja aiheuttaa pahaa mieltä, ilman, että solvaa rumasti. Juuri sillä tavalla, että "liisat" menevät sisältä rikki ja hermostuvat, mutta muut eivät välttämättä huomaa mitä juuri tapahtui. Maijalla on hyvät verkostot, hän on loistava solmimaan ja ylläpitämään suhteita. Joku höpsö voisi jopa ajatella, että Maijassa on vähän psykopaattia, kun hän voi masinoida miehensä siskokin armeijaansa ja joku ratas koneistossa ei suostukaan pyörimään Maijan suuntaan, hänen vihansa leimahtaa. Mutta se ei leimahda rumina sanoina tai väkivaltana, vaan hitaasti käynnistyen ja koko ajan kasvaen. Väärä ratas tukahdutetaan, eristetään, leimataan ja pyritään vaihtamaan sellaiseen, joka toimii paremmin. Mutta ei kai meidän ihana Maija sentään psykopaati ole! Hänhän on niin sosiaalinen, hurmaava, äitikin! Miten hauska ajatus!
Meillä on suvussa myös Maija....ja arvasin jo vuosia sitten sen olevan vakavasti häiriintynyt, sekin tuollainen rehti ja reipas äityli.
Nyt sen lasten ollessa teinejä se kiusaa ja nolaa niitäkin, ihan karsea tyyppi, jota kukaan ei voi sietää, mutta tosiaan omasta mielestään se on vain rempseä mamma ja sen kiusaamat naiset juurikin vain liian herkkiä, kiusaa muuten meilläkin veljiensä vaimoja.
🙊🙈🙉🐒
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis jonkun mielestä ihmisellä on oikeus käyttäytyä vaikka kuinka epäkypsällä ja sairaalla tavalla vain siksi, että on katkera lapsettomuudestaan? Huh huh. Hoitoahan tuollainen nainen olisi vailla.
Olisiko myös ok jos ikisinkku alkaisi raivoamaan ja huorittelemaan parisuhteessa olevaa kohtaan? Hän kun on vain surullinen raukka, joka kaipaa hyväksyntää ja sääliä. Onhan hänellä nyt oikeus vähän herjata kaiken saanutta ihmistä, jolla parisuhde.
Tai työtön saa haukkua ihmisen, jolla työpaikka?WTF? :D
What??? Luitko viestejä ollenkaan? Maijahan tuon riidan aloitti siitä koirasta. (Mikä kertoo aika paljon Maijan kypsyyden tasosta ....)
Siis niin totta, miten maija voi ollakkaan niin kamala ihminen, että kehtaa sanoa että sairaan koiran olisi tullut viedä eläinlääkäriin eikä kituuttaa kuoliaaksi.
Hirveää!
No jos koiran kuoltua tulee julistamaan, että oma vikas kun kuoli, on se kyllä bensan heittämistä liekkeihin. Omaa teinitason sarkastista kirjoitustapaasi käyttäen, ihminenhän ei yleensä ite tajua syytellä itteään tollasesta tarpeeksi, tarvitaan ehdottomasti joku toinen oikein vääntämään suolattua veistä haavassa!
Oisin muuten suuttunut minäkin, ja koska tyyliini ei kuulu kylmä aggressiivisuus (poissulkeminen), olisi tullut suorat sanat minultakin. Ei ihan noin alatyylisesti kuin Liisan tapauksessa, mutta Maijan tasoisen ihmisen kanssa lopputulos ois luultavasti ollut aivan sama. Tämän maailman maijat kun haluaa itse vaan hämmentää, mutta ei itse tulla hämmennetyiksi. Eivätkä ne koskaan riitele rehellisesti, vaan just kaikkein huonoimmalla tavalla, ulossulkemalla, mustamaalaamalla ja uhriutumalla. Eivätkä ne anna anteeksi, ja ovat tästä ominaisuudestaan ylpeitä. Vaikka jotkut simpanssitkin (puhun siis ihan oikeista biologisista simpansseista) ymmärtävät anteeksiannon käsitteen, maijat eivät ole päässeet niin korkealle henkiselle tasolle.
Lähipiirissä on yks tollanen ”Maija”. Sanoa töksäyttelee ihmisille kaikenlaista, sitten kun saa aikaan suuttumisen, suuttuja heivataan armotta ulos niin monen ihmisen elämästä kuin hän vain onnistuu manipuloimaan. Esiintyy itse moraalisena selkärankana ja hyvyyden perikuvana, ja aika monelle perheenjäsenelle tämä rooli menee täydestä.
Tollaisenkin tyypin riidankylvöä pystyy suitsimaan, kun ei lähde mukaan sen juttuihin. On yhteydessä niihin ihmisiin joihin haluaa, muodostaa itse omat mielipiteensä muista eikä kuuntele sen manipulaattorin näkemyksiä. Itse jopa pakotan kutsumalla esim. juhliin ne jotka haluan, hänet olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, joiden kanssa ei ole väleissä. Sivistys on ainakin toistaiseksi pitänyt tilanteet sopuisina, hammasta purren, mutta ainakaan sukuyhteydet ei kaikilta katkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. En ole puhunut täällä mitää kummiudesta tai synttäreistä, joku on keksinyt ne täällä. Matti ja Maija ovat kutsuneet Pekan ja Liisan ristiäisiin. Esikoisen ristiäisissä olivat, kuopuksen eivät. Ja eivät ole kumpikaan kummeja. Synttäreillekin on kutsuttu - aina on työkiireitä tai jompi kumpi kipeä.
Ja joku tuolla kysyi, miksi tämä asia on minulle niin tärkeä. Olen alkanut miettiä joo, että tärkeintä, että veljekset ovat sovusss keskenään. Mutta kun tämä tilanne aiheuttaa välillä niin koomisia ja hankalia tilanteita. Otetaan nyt esimerkki muutaman viikon takaa. Mummomme täytti 94v. Hän kutsui sukulaisia kakkukahville. Matti ja Maija lapsineen plus minä, pikkuveljeni, äiti ja isä tulivat kahvittelemaan kävellen - eli Liisa ja Pekka eivät voineet tietää heidän olevan mummolassa. He tulivat autolla pihaan, kerkesivät tulla eteiseen asti, kunnes tajusivat ketä on paikalla. Huusivat oven suusta: "Täällä on nyt niin paljon porukkaa, niin me tullaan myöhemmin kahville, hei hei"
Eivät siis voineet tulla taaskaan samaan tilaan. Ja sitten esim, jos tuolla kylällä ajelevat vastaan, eivät tervehdi takaisin.
Ja joku tuolla sanoi, että Maijalla ja Liisalla olisi perintäkiistoja niin ei ole :DD perheemme ei omista metsää tms yhtään mitään.
No mutta olipa todella vaikea ja hankala tilanne!!! Not. Jos ysikymppinen mummosikin pystyy sen kanssa elämään että yksi pojanpoika tulee erikseen kahville, niin anna herraisä olla.
Ei ole kyse pystynkö elämään, onhan tässä jo 3v eletty. Haikeudella vain miettii niitä koko perheen mökkireissuja, extemporereissuja, sitä kun veljekset oli pelaamassa sählyä, futista millon mitäkin, ja me kolme naista vietettiin yhdessä aikaa... Ja on sekin vähän kummallista, ettei Pekka ja Liisa osallistuneet enomme hautajaisiin, koska olivat taas kipeitä... Tuolla menolla jää monet juhlat ja muut tapahtumat näkemättä :( mutta ehkä tän on vaan tarkoitettu menemään näin, eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Ainiin, en tiedä olenko itse sanonut väärin vai minut väärinymmärretty, mutta se koira-asia meni niin,että Maija huomautti koirasta, ennen kuin se kuoli. Eli ei ole heittänyt bensaa liekkeihin. Siitä se kaikki sitten lähti ja samassa pisteessä ollaan.
Jos Pekka ja Liisa olisivat introvertteja eikä koko Maija-kuviota olisi olemassakaan niin miten on ap, hyväksyisitkö asian? Sen, että he ovat erilaisia? Etteivät he halua osallistua sukujuhliin ja yhteismökkeilyyn? Että he ovat vähän erillään ja silti osa sukua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. En ole puhunut täällä mitää kummiudesta tai synttäreistä, joku on keksinyt ne täällä. Matti ja Maija ovat kutsuneet Pekan ja Liisan ristiäisiin. Esikoisen ristiäisissä olivat, kuopuksen eivät. Ja eivät ole kumpikaan kummeja. Synttäreillekin on kutsuttu - aina on työkiireitä tai jompi kumpi kipeä.
Ja joku tuolla kysyi, miksi tämä asia on minulle niin tärkeä. Olen alkanut miettiä joo, että tärkeintä, että veljekset ovat sovusss keskenään. Mutta kun tämä tilanne aiheuttaa välillä niin koomisia ja hankalia tilanteita. Otetaan nyt esimerkki muutaman viikon takaa. Mummomme täytti 94v. Hän kutsui sukulaisia kakkukahville. Matti ja Maija lapsineen plus minä, pikkuveljeni, äiti ja isä tulivat kahvittelemaan kävellen - eli Liisa ja Pekka eivät voineet tietää heidän olevan mummolassa. He tulivat autolla pihaan, kerkesivät tulla eteiseen asti, kunnes tajusivat ketä on paikalla. Huusivat oven suusta: "Täällä on nyt niin paljon porukkaa, niin me tullaan myöhemmin kahville, hei hei"
Eivät siis voineet tulla taaskaan samaan tilaan. Ja sitten esim, jos tuolla kylällä ajelevat vastaan, eivät tervehdi takaisin.
Ja joku tuolla sanoi, että Maijalla ja Liisalla olisi perintäkiistoja niin ei ole :DD perheemme ei omista metsää tms yhtään mitään.
No mutta olipa todella vaikea ja hankala tilanne!!! Not. Jos ysikymppinen mummosikin pystyy sen kanssa elämään että yksi pojanpoika tulee erikseen kahville, niin anna herraisä olla.
Nimenomaan. Olette kuitenkin pääosin sovussa. Mummollasi on jo sen verran elämänkokemusta, että pystyy varmaan ymmärtämään tilanteen ja tuntemaan empatiaa Liisaa kohtaan. Kyllä tässä ulkopuolisille tulee se tunne, että toivoisi että te muutkin pystyisitte siihen.
Lässyti lää, kukapa kaipaisi yhteyttä ihmisiin, joille hänen surunsa eivät merkitse mitään? Niinpä....