Työtön yksihuoltajaäiti HS:n mielipidepalstalla: poikani joutuu ottamaan yli 9 000 euroa opintolainaa lukion käymistä varten
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803052200788310_u0.shtml
Mielipiteitänne kaipaan tähän kirjoitukseen.
Totean että lukio-opintojen aikana saa opiskelija rahaa myös toiselta vanhemmaltaan pienimmän elatusmaksun verran. Olen yh ja kaksi tytärtäni ovat ylioppilaita, hakivat ja saivat koulutusavustuksen isältään lukion ajaksi. Piti kääntyä oikeusaputoimiston puoleen että ex maksoi, ilmainen palvelu lukiolaiselle.
Moni ei tiedä tästä mahdollisuudesta mitään. Tästä on oikeuden ennakkotapaus ja satavarmasti saa etävanhemmalta maksut vaikka ulosoton kautta niin kuin kävi meidän tapauksessa. Kyseessä on iso raha opiskelijan budjettiin, sen saa myös kesäkuukausilta. Kun lapsi täyttää 18 lakkaa elatusmaksut ja se muuttuu koulutusrahaksi koko lukion ajaksi.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät molemmat jotain työtä, niin ei tarvitsisi urputtaa lehtien palstoilla. Tai ottakoon sitten lainaa.
Joku raja tultava siihen, että sosiaalituista on tullut saavutettu etu eikä hädänalaisen väliaikainen apu ja tuki. Ei yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, jotka tietää jo nyt, että ainakin 1.5 vuotta aikoo elää muiden rahoilla. Outo ja vinksahtanut maa meillä.Onko tällaiset oikeasti avun vai ryhdistäytymisen tarpeessa.
Minä keräsin vaikka pulloja ja jakaisin ilmaisjakelulehtiä tai siivosin vaikka teurastamoa jos lapseni tulevaisuus olisi sen varassa.
Ärsyttää. Oikeasti. Myös niiden puolesta, jotka ovat aidosti avun ja tuen tarpeessa. He kamppailevat näiden 'saavutettu etu' kitisijöiden kanssa.
No millaset ihmiset on sitten oikeasti avun ja tuen tarpeessa? Ihminen, jolla ei riitä varat kouluttaa itseään ei ilmeisesti kuulu mielestäsi autettavien joukkoon?
En ole sama, mutta sanoisin, että työkyvyttömät ja sairaat ovat niitä oikeasti hädässä olevia. Niin kauan kuin on terve, pitää lähtökohtana olla, että yrittää päästä irti tuista.
Kuinka pitkällä aikajänteellä. Koska tässä jutussahan lapsi haluaisi saada sen lukion suoritettua, että voisi mahdollisesti jossain vaiheessa työllistyä alalle, jossa maksettaisiin palkkaa ja tulisi toimeen omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät molemmat jotain työtä, niin ei tarvitsisi urputtaa lehtien palstoilla. Tai ottakoon sitten lainaa.
Joku raja tultava siihen, että sosiaalituista on tullut saavutettu etu eikä hädänalaisen väliaikainen apu ja tuki. Ei yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, jotka tietää jo nyt, että ainakin 1.5 vuotta aikoo elää muiden rahoilla. Outo ja vinksahtanut maa meillä.Onko tällaiset oikeasti avun vai ryhdistäytymisen tarpeessa.
Minä keräsin vaikka pulloja ja jakaisin ilmaisjakelulehtiä tai siivosin vaikka teurastamoa jos lapseni tulevaisuus olisi sen varassa.
Ärsyttää. Oikeasti. Myös niiden puolesta, jotka ovat aidosti avun ja tuen tarpeessa. He kamppailevat näiden 'saavutettu etu' kitisijöiden kanssa.
No millaset ihmiset on sitten oikeasti avun ja tuen tarpeessa? Ihminen, jolla ei riitä varat kouluttaa itseään ei ilmeisesti kuulu mielestäsi autettavien joukkoon?
Mun mielestä just tämä poika tarvitsisi sitä tukea ja apua. Koska tuki tuottaisi sekä yksilölle että myös yhteiskunnalle hyötyä ja parempaa tulevaisuutta. Kaikki hyötyisivät sen tuen jakamisesta.
Mutta tällä hetkellä sitä rahaa ei ole pojalle, mutta äidille sitä riittää. Se tässä minua juuri riepookin. Ihan kohtuuton vääryys ja taloudellinen umpikuja.
Siksi minä en äitinä meinaa tätä hyväksyäkään.
Mikä sitten olisi ihanneskenaariosi tässä kyseisessä tilanteessa, jos sinulla kaikki valta olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät molemmat jotain työtä, niin ei tarvitsisi urputtaa lehtien palstoilla. Tai ottakoon sitten lainaa.
Joku raja tultava siihen, että sosiaalituista on tullut saavutettu etu eikä hädänalaisen väliaikainen apu ja tuki. Ei yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, jotka tietää jo nyt, että ainakin 1.5 vuotta aikoo elää muiden rahoilla. Outo ja vinksahtanut maa meillä.Onko tällaiset oikeasti avun vai ryhdistäytymisen tarpeessa.
Minä keräsin vaikka pulloja ja jakaisin ilmaisjakelulehtiä tai siivosin vaikka teurastamoa jos lapseni tulevaisuus olisi sen varassa.
Ärsyttää. Oikeasti. Myös niiden puolesta, jotka ovat aidosti avun ja tuen tarpeessa. He kamppailevat näiden 'saavutettu etu' kitisijöiden kanssa.
No millaset ihmiset on sitten oikeasti avun ja tuen tarpeessa? Ihminen, jolla ei riitä varat kouluttaa itseään ei ilmeisesti kuulu mielestäsi autettavien joukkoon?
En ole sama, mutta sanoisin, että työkyvyttömät ja sairaat ovat niitä oikeasti hädässä olevia. Niin kauan kuin on terve, pitää lähtökohtana olla, että yrittää päästä irti tuista.
Entä, jos se yritys ei tuota tulosta? Meillä on todella paljon työttömiä, jotka eivät millään pysty työllistymään, ja tarjolla olevia työpaikkoja on aivan murto-osa tarpeeseen nähden.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lapsen isä on maksukyvytön esim.työtön tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja Kela on maksanut elatusmaksut lapsen 18-ikävuoteen asti tai toinen vanhempi on kuollut, silloin on turha tapella elatusmaksuista, kun lapsi täyttää 18v.
Sinun tilanne on toinen, koska lapsen isä on ollut maksukykyinen.
Jos toinen vanhempi on kuollut niin silloin kela maksaa opiskelijalle koulutustukea vielä 18v. jälkeenkin. Eli kela korvaa sen kuolleelta vanhemmalta saamatta jäävän koulutustuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatyö onnistuu kyllä lukion ohella.
Ihanko oikeasti kuvittelet olevan työnantajia, jotka palkkaavat n. 16-17v lukiolaisen, kun samaan aikaan on ammattikoulutettua työvoimaa lähes 400.000 vapaana, useammilla vielä akateeminen tutkinto ja jotkut pitk.aik.työttömät tulevat töihin 9€/pv ja työnantaja saa valtiolta rahaa, jos työllistää työttömän työnhakijan.
Ja lukiolainen ei voi tehdä töitä kuin illalka, toisin kuin nämä työttömät ja heidän työsika voi olla 2-8 tuntiin.Tilanne on aivan toinen, kuin vielä parikymmentä vuotta sitten ja itsekin menin töihin 16v. ja ainakin meillä yrityksessä ei ole työvoimapulaa, vaan aivan päinvastoin.
Hän on edelleen 18, ei 16 tai 17. Ja kyllä, todella moni lukiolainen tekee viikonloppu/iltavuoroja esim ravintolassa, kaupassa, tallitöissä, vahtii lapsia jne.
Olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät molemmat jotain työtä, niin ei tarvitsisi urputtaa lehtien palstoilla. Tai ottakoon sitten lainaa.
Joku raja tultava siihen, että sosiaalituista on tullut saavutettu etu eikä hädänalaisen väliaikainen apu ja tuki. Ei yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, jotka tietää jo nyt, että ainakin 1.5 vuotta aikoo elää muiden rahoilla. Outo ja vinksahtanut maa meillä.Onko tällaiset oikeasti avun vai ryhdistäytymisen tarpeessa.
Minä keräsin vaikka pulloja ja jakaisin ilmaisjakelulehtiä tai siivosin vaikka teurastamoa jos lapseni tulevaisuus olisi sen varassa.
Ärsyttää. Oikeasti. Myös niiden puolesta, jotka ovat aidosti avun ja tuen tarpeessa. He kamppailevat näiden 'saavutettu etu' kitisijöiden kanssa.
No millaset ihmiset on sitten oikeasti avun ja tuen tarpeessa? Ihminen, jolla ei riitä varat kouluttaa itseään ei ilmeisesti kuulu mielestäsi autettavien joukkoon?
En ole sama, mutta sanoisin, että työkyvyttömät ja sairaat ovat niitä oikeasti hädässä olevia. Niin kauan kuin on terve, pitää lähtökohtana olla, että yrittää päästä irti tuista.
Kuinka pitkällä aikajänteellä. Koska tässä jutussahan lapsi haluaisi saada sen lukion suoritettua, että voisi mahdollisesti jossain vaiheessa työllistyä alalle, jossa maksettaisiin palkkaa ja tulisi toimeen omillaan.
Niin, lähinnä mietin tuota äitiä, miksi hänen oletuksensa on, ettei seuraavan 1.5 vuoden aikana voisi saada töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät molemmat jotain työtä, niin ei tarvitsisi urputtaa lehtien palstoilla. Tai ottakoon sitten lainaa.
Joku raja tultava siihen, että sosiaalituista on tullut saavutettu etu eikä hädänalaisen väliaikainen apu ja tuki. Ei yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, jotka tietää jo nyt, että ainakin 1.5 vuotta aikoo elää muiden rahoilla. Outo ja vinksahtanut maa meillä.Onko tällaiset oikeasti avun vai ryhdistäytymisen tarpeessa.
Minä keräsin vaikka pulloja ja jakaisin ilmaisjakelulehtiä tai siivosin vaikka teurastamoa jos lapseni tulevaisuus olisi sen varassa.
Ärsyttää. Oikeasti. Myös niiden puolesta, jotka ovat aidosti avun ja tuen tarpeessa. He kamppailevat näiden 'saavutettu etu' kitisijöiden kanssa.
No millaset ihmiset on sitten oikeasti avun ja tuen tarpeessa? Ihminen, jolla ei riitä varat kouluttaa itseään ei ilmeisesti kuulu mielestäsi autettavien joukkoon?
En ole sama, mutta sanoisin, että työkyvyttömät ja sairaat ovat niitä oikeasti hädässä olevia. Niin kauan kuin on terve, pitää lähtökohtana olla, että yrittää päästä irti tuista.
Kuinka pitkällä aikajänteellä. Koska tässä jutussahan lapsi haluaisi saada sen lukion suoritettua, että voisi mahdollisesti jossain vaiheessa työllistyä alalle, jossa maksettaisiin palkkaa ja tulisi toimeen omillaan.
Niin, lähinnä mietin tuota äitiä, miksi hänen oletuksensa on, ettei seuraavan 1.5 vuoden aikana voisi saada töitä?
Äidillä oli myös oletus, että lapsi nostaa myös yliopistoaikana viisi vuotta tukea. Vähän kyllä ihmettelen, että miksi lapsi enää siinä vaiheessa asuisi kotona, kun voisi hankkia edullisen soluasunnon, saisi opintotukea ja voisi vaikka muutaman vuoron silloin tällöin tehdä. Lukiolaisille niitä soluja ei oikein ole tarjolla, mutta jatko-opiskelijoille kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät molemmat jotain työtä, niin ei tarvitsisi urputtaa lehtien palstoilla. Tai ottakoon sitten lainaa.
Joku raja tultava siihen, että sosiaalituista on tullut saavutettu etu eikä hädänalaisen väliaikainen apu ja tuki. Ei yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, jotka tietää jo nyt, että ainakin 1.5 vuotta aikoo elää muiden rahoilla. Outo ja vinksahtanut maa meillä.Onko tällaiset oikeasti avun vai ryhdistäytymisen tarpeessa.
Minä keräsin vaikka pulloja ja jakaisin ilmaisjakelulehtiä tai siivosin vaikka teurastamoa jos lapseni tulevaisuus olisi sen varassa.
Ärsyttää. Oikeasti. Myös niiden puolesta, jotka ovat aidosti avun ja tuen tarpeessa. He kamppailevat näiden 'saavutettu etu' kitisijöiden kanssa.
No millaset ihmiset on sitten oikeasti avun ja tuen tarpeessa? Ihminen, jolla ei riitä varat kouluttaa itseään ei ilmeisesti kuulu mielestäsi autettavien joukkoon?
En ole sama, mutta sanoisin, että työkyvyttömät ja sairaat ovat niitä oikeasti hädässä olevia. Niin kauan kuin on terve, pitää lähtökohtana olla, että yrittää päästä irti tuista.
Kuinka pitkällä aikajänteellä. Koska tässä jutussahan lapsi haluaisi saada sen lukion suoritettua, että voisi mahdollisesti jossain vaiheessa työllistyä alalle, jossa maksettaisiin palkkaa ja tulisi toimeen omillaan.
Niin, lähinnä mietin tuota äitiä, miksi hänen oletuksensa on, ettei seuraavan 1.5 vuoden aikana voisi saada töitä?
Äidillä oli myös oletus, että lapsi nostaa myös yliopistoaikana viisi vuotta tukea. Vähän kyllä ihmettelen, että miksi lapsi enää siinä vaiheessa asuisi kotona, kun voisi hankkia edullisen soluasunnon, saisi opintotukea ja voisi vaikka muutaman vuoron silloin tällöin tehdä. Lukiolaisille niitä soluja ei oikein ole tarjolla, mutta jatko-opiskelijoille kyllä.
Tarkoitin lainaa!
Suomessa on monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä ja siihen nähden hävettävän huono sosiaalineuvonta. Hyvin usein ihmiset, jotka ovat jo pidempään eläneet erilaisten tukien varassa, ovat täysin tietämättömiä, miksi heille jotain tukea maksetaan tai miksi ei makseta. Tai miksi maksetaan jokin tietty summa, vaikka naapurille maksetaan enemmän/vähemmän. Tämän vuoksi valitettavan monille tulee täytenä yllätyksenä, kun jotain tukea ei maksetakaan. Erityisesti tämä näkyy lapsiperheissä. Jotkut eivät tiedä edes sitä, että kun esikoinen täyttää 17, kuopuksesta maksettu - eli se suurin - lapsilisä loppuu. Hyvin monet eivät tiedä, miten perheen tukiasiat muuttuvat, kun lapsi täyttää 18.
Koska tuossa vaiheessa tapahtuu tukien suhteen merkittäviä muutoksia, pitäisi näistä muutoksista informoida tukia saavia perheitä riittävän aikaisin. Esimerkiksi asumistuen pienenemiseen pitäisi varautua muuttamalla pienempään ja edullisempaa asuntoon jo ennenkuin lapsi täyttää 18. Ja kun kyseessä on perheen nuorin lapsi, vanhempien pitää muuttaa asumaan asuntoon, jonka kuluista he selviävät omilla tuillaankin. Yksinhuoltajan siis pitäisi muuttaa yksiöön jo siinä vaiheessa, kun nuorin lapsista on 16-17 v. Tai siis sellaiseen asuntoon, johon pelkästään hänen yksin saamansa tuet riittävät. On kuitenkin aika tavallista, että tuossa vaiheessa asutaan vielä kolmiossakin (jos on esim kaksi lasta ja vanhin hiljattain muuttanut omilleen). Asunto on siis jo nyt liian iso ja ehdottomasti liian isoksi se käy siinä vaiheessa, kun kuopus täyttää 18. Aikaisemmin asumistuessa huomioitiin tietty neliömäärä asukasluvun mukaan, mutta ei enää muutamaan vuoteen. Tästä seuraa, että kun "väki vähenee", vuokran pitää laskea. Ja käytännössä tämä tarkoittaa, että on muutettava aina vain pienempään asuntoon.
Jos tässä artikkelin tapauksessa olisi ajoissa muutettu sellaiseen asuntoon, jossa pelkillä äidin tuloilla on mahdollista asua, pojan ei olisi tarvinnut osallistua asumiskuluihin. Eikä siis ottaa opintolainaa elämiseensä vaan korkeintaan opintoihin liittyviin kustannuksiin.
Itse muutin juur äskettäin omilleni samassa tilanteessa. Kela maksaa lukiolaiselle asumistukea ja opintorahaa, jolla ainakin minä olen tullut toimeen. Kirjastosta olen lainannut kaikki lukiokirjani ongelmitta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät molemmat jotain työtä, niin ei tarvitsisi urputtaa lehtien palstoilla. Tai ottakoon sitten lainaa.
Joku raja tultava siihen, että sosiaalituista on tullut saavutettu etu eikä hädänalaisen väliaikainen apu ja tuki. Ei yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, jotka tietää jo nyt, että ainakin 1.5 vuotta aikoo elää muiden rahoilla. Outo ja vinksahtanut maa meillä.Onko tällaiset oikeasti avun vai ryhdistäytymisen tarpeessa.
Minä keräsin vaikka pulloja ja jakaisin ilmaisjakelulehtiä tai siivosin vaikka teurastamoa jos lapseni tulevaisuus olisi sen varassa.
Ärsyttää. Oikeasti. Myös niiden puolesta, jotka ovat aidosti avun ja tuen tarpeessa. He kamppailevat näiden 'saavutettu etu' kitisijöiden kanssa.
No millaset ihmiset on sitten oikeasti avun ja tuen tarpeessa? Ihminen, jolla ei riitä varat kouluttaa itseään ei ilmeisesti kuulu mielestäsi autettavien joukkoon?
En ole sama, mutta sanoisin, että työkyvyttömät ja sairaat ovat niitä oikeasti hädässä olevia. Niin kauan kuin on terve, pitää lähtökohtana olla, että yrittää päästä irti tuista.
Entä, jos se yritys ei tuota tulosta? Meillä on todella paljon työttömiä, jotka eivät millään pysty työllistymään, ja tarjolla olevia työpaikkoja on aivan murto-osa tarpeeseen nähden.
No sille ei sitten mitään voi. Jos parhaansa yrittää, huolehtii osaamisestaan, verkostoituu, etsii muualtakin kuin mollista, jne eikä silti työllisty, niin toki tuet tulee olla kannattelemassa. Kunhan lähtökohta on, että yrittää eikä vaan heittäydy elätiksi.
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nimenomaan osa-aika töitä ole hyvin tarjolla?Kaupanala, varasto, ravintolat yms.
Sellaisia kokoaikaisia jolla oikeasti eläisi sitten perhe niin huonommin...Tässä välissä pakko huomauttaa että kaupat eivät enää ota alle 18-vuotiaita.
Kyse on varmaankin täysi-ikäisestä, sillä ei alle 18-vuotiaat saa opintolainaakaan
Saa opintolainaa, jos vanhempien tulot eivät yli tulorajaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Koska äiti ja poika asuvat samassa asunnossa ja äiti saa toimeentulotukea. Äiti ei saa enää tukia niin paljoa, että pystyisi yksin maksamaan asumiskulut. Muista kuluista puhumattakaan. Hänen pitää siis joko muuttaa pienempään/halvempaan asuntoon tai pojan on maksettava puolet asumiskuluista. Kyse ei ole vain kirjoista, tietokoneista, vanhoista eikä abipäivästä vaan myös puolikkaasta vuokrasta, puolikkaasta sähkölaskusta, puolikkaasta kotivakuutuksesta jne. Kela katsoo, että pojalla on se 9000 € ja se kuuluu käyttää muuhunkin kuin opiskeluun liittyviin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin juur äskettäin omilleni samassa tilanteessa. Kela maksaa lukiolaiselle asumistukea ja opintorahaa, jolla ainakin minä olen tullut toimeen. Kirjastosta olen lainannut kaikki lukiokirjani ongelmitta.
Sähköinen oppimateriaali?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Koska äiti ja poika asuvat samassa asunnossa ja äiti saa toimeentulotukea. Äiti ei saa enää tukia niin paljoa, että pystyisi yksin maksamaan asumiskulut. Muista kuluista puhumattakaan. Hänen pitää siis joko muuttaa pienempään/halvempaan asuntoon tai pojan on maksettava puolet asumiskuluista. Kyse ei ole vain kirjoista, tietokoneista, vanhoista eikä abipäivästä vaan myös puolikkaasta vuokrasta, puolikkaasta sähkölaskusta, puolikkaasta kotivakuutuksesta jne. Kela katsoo, että pojalla on se 9000 € ja se kuuluu käyttää muuhunkin kuin opiskeluun liittyviin asioihin.
Ja jos tarkkoja ollaan, pojan opintolaina kuuluu käyttää ensisijaisesti kaikkeen muuhun (asuminen, ruoka yms) ja vasta, jos siitä jää jotain yli, voi ylimenevän käyttää koulukirjoihin, tietokoneisiin, vanhoihin tai abipäivään. Toimeentulotukea saavan yh-äidin lapsen opintolainaa ei ole tarkoitettu opinnoista aiheutuviin kuluihin vaan asumisesta ja elämisestä aiheutuviin kuluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Koska äiti ja poika asuvat samassa asunnossa ja äiti saa toimeentulotukea. Äiti ei saa enää tukia niin paljoa, että pystyisi yksin maksamaan asumiskulut. Muista kuluista puhumattakaan. Hänen pitää siis joko muuttaa pienempään/halvempaan asuntoon tai pojan on maksettava puolet asumiskuluista. Kyse ei ole vain kirjoista, tietokoneista, vanhoista eikä abipäivästä vaan myös puolikkaasta vuokrasta, puolikkaasta sähkölaskusta, puolikkaasta kotivakuutuksesta jne. Kela katsoo, että pojalla on se 9000 € ja se kuuluu käyttää muuhunkin kuin opiskeluun liittyviin asioihin.
Poika saa toki asumistukea omaan vuokraosuuteensa, kunhan äiti ja poika muuttavat vuokrasopimuksen niin, että asunto on puoliksi vuokrattu heille. Lisäksi hän saa opintotukea, jolla hän pystyy maksamaan kirjat ja ruuat ja bussilipun. Lukiolaiskortilla saa opiskelija-alennuksia. Kirjastosta saa oppikirjoja lainaan, ja niitä voi lainatessa myös kopioida itselleen (oletan, että nykypäivänä kaikilla on jo tietokone ja kopiokonetulostin tai ainakin jollain kaverilla on). Asumistuen ja opintorahan päälle voi ottaa lainaa, ja jos nämä kaikki eivät riitä, voi saada väliaikaisesti vielä toimeentulotukeakin. Ihme vinitystä tuossa artikkelissa.
Nuori voi mennä kansanopistolukioon: ilmaiset oppikirjat, läppärin saa lainaan, kolme ilmaista ateriaa päivässä, ilmainen asunto. Ja opintotukeakin saa sitten kun on siihen oikeutettu. Näin meillä, eikä tarvinnut ottaa lainaa. Opetus loistavaa, ihanat opettajat, pienet ryhmät, todella yksilöllistä opetusta ja tukeakin, jos tarvii. Nyt nuoremme opiskelee jo yliopistossa unelma-alallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Koska äiti ja poika asuvat samassa asunnossa ja äiti saa toimeentulotukea. Äiti ei saa enää tukia niin paljoa, että pystyisi yksin maksamaan asumiskulut. Muista kuluista puhumattakaan. Hänen pitää siis joko muuttaa pienempään/halvempaan asuntoon tai pojan on maksettava puolet asumiskuluista. Kyse ei ole vain kirjoista, tietokoneista, vanhoista eikä abipäivästä vaan myös puolikkaasta vuokrasta, puolikkaasta sähkölaskusta, puolikkaasta kotivakuutuksesta jne. Kela katsoo, että pojalla on se 9000 € ja se kuuluu käyttää muuhunkin kuin opiskeluun liittyviin asioihin.
Ja jos tarkkoja ollaan, pojan opintolaina kuuluu käyttää ensisijaisesti kaikkeen muuhun (asuminen, ruoka yms) ja vasta, jos siitä jää jotain yli, voi ylimenevän käyttää koulukirjoihin, tietokoneisiin, vanhoihin tai abipäivään. Toimeentulotukea saavan yh-äidin lapsen opintolainaa ei ole tarkoitettu opinnoista aiheutuviin kuluihin vaan asumisesta ja elämisestä aiheutuviin kuluihin.
Siis ei voi pitää paikkaansa. Opitotuet (opintotuki ja laina) ovat opintojen tukemiseen ja mahdollistamiseen. Eli tietty opiskelijan tulee syödä ja pukeutua, mutta esimerkiksi asumistuella on tarkoitus kattaa asumiskuluja.
En näe hyvinvointiyhteiskunnan ihannetilanteena, että varojen puutteen vuoksi nuoren tulisi jättää toisen asteen koulutus väliin ottaen huomioon sen, kuinka vaikeaa tänä päivänä on työllistyä kouluttautumattomana. Väistämättä tämä tilanne eriyttäisi myös lukion ns. paremman väen kouluksi (lukioon --> he, joilla on varaa, ammattikouluun --> he, joilla sitä ei ole).