Työtön yksihuoltajaäiti HS:n mielipidepalstalla: poikani joutuu ottamaan yli 9 000 euroa opintolainaa lukion käymistä varten

Tuttikansa kirjoitti:

Narinari. Yhteiskunnalta kaikki ja vielä enemmän  mulle ja heti! Menkää maailmalle. Siellä  kerätään lapselle opintorahastoa jo ennen syntymää. Joku vastuu se vanhemmillakin pitää olla. Lapatossujen maa.

Suomen verotus on melko kireaa

Esim

UKssa yrituksen on laskutettava 4000 jolloin tyontekijalle jaa kateen 1700

Suomessa laskutus 5000 tyontekijalle kateen 1550.

Olette orjia jotka hyvaksyvat mita vaan kun joku sanoo tarpeeksi monta kertaa, etta karsikaa.

Haivyin Suomesta ja silmani ovat avutuneet.

AP!  Otapa huomioon, että toinen vanhemmista saattaa olla kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Miten ennen tässä pärjättiin?

Vanhempani olivat pienipalkkaisia suorittavan työntekijöitä ja lukiossa oli lukukausimaksut, ruoka oli maksullistaja kirjat ja vihkot itse ostettava.

Siten pärjättiin, että varattomammat jättivät kouluttautumatta. Mikä siis tänä päivänä ei ole toivottu vaihtoehto jo siksikin, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat nykyään huonot, eikä välttämättä työelämässä pärjää sillä ensimmäiselläkään tutkinnolla vs. aikana, jolloin saattoi valmistua ammattiin X, työllistyä yritykseen Y ja eläköityä samaisesta yrityksestä.

Hesarissa oli klo 16.07 lausunto, että Kelalta väärin toimittu, kun vaadittu ottamaan laina.

Vierailija kirjoitti:

AP!  Otapa huomioon, että toinen vanhemmista saattaa olla kuollut.

No sit olis saanut eläkettä alaikäisenä. Ja nyt sais koulutustukea.

Vierailija kirjoitti:

Mä käyn töissä ja saan käteen 2070e. Siitä maksan vuokran, kahden lukiolaisen (17v ja 19 v abi) kulut eli läppärit, kirjoja (onneksi samat käy osittain, toinen tosin pitkät mafyke ja toinen kieliä). Lisäksi on kolmas lapsi alakoulussa. Isänsä maksaa mitä jaksaa, usein tulee kunnalta(pätkätöitä kun on tuurijuoppo ex).

On vanhojen päivää ja penkkaria muiden opiskelukulujen lisäksi. Ne hoidetaan.

Hemmetin tiukilla olen ja omistani tingin kaiken minkä voin. Onneksi tutulla on firma, josta lukiolaiset saavat hanttihommia aina silloin tällöin, kun ei minun rahat riitä elokuviin tai muihin huvituksiin.

Ruokaa on silti pöydässä joka päivä, auto pihassa ja elämä hallinnassa. Mutta sen sanon,että jos joku ehdottaa veron nostoa jotta tuo poika pääsee lukioon, niin minä ryhdyn kapinaan.

Mutta sä et olekaan toimeentulotukiasiakas. Mä olen perehtynyt sosiaaliturvaan aiemman työni ja sittemmin ihan puhtaasta mielenkiinnosta, vaikka en olekaan - toistaiseksi - itse sitä tarvinnut. Ja olen myös joitakin tuttujani neuvonut asiassa. Kertonut, että asioihin on syytä varautua etukäteen. Tuon ikäisten lasten kohdalla olisi erittäin hyvä, jos perhe ei olisi toimeentulotukiasiakas. Koska toimeentulotuessa tuloja ja menoja katsotaan eri tavalla kuin muissa sosiaalituissa. Jos ei halua, että lapsi joutuu ottamaan opintolainaa lukioaikana, on syytä olla itsellä sen verran tuloja, ettei tarvitse hakea toimeentulotukea. Oikeasti kaikissa muissakin elämäntilanteissa olisi hyvä, jos ei joutuisi toimeentulotuen piiriin. Siis jos vain jollain konstilla selviää ilman. 

Muita neuvoessani olen lähes poikkeuksetta törmännyt epäuskoon. "Eihän se noin voi olla!" Vaan kun olen näyttänyt, että juuri näin se on ja näin teillekin tulee käymään, jos ette nyt varaudu asiaan, on uskottu. Jotkut ovat ottaneet neuvoistani opikseen, jotkut eivät. 

Vierailija kirjoitti:

Mä käyn töissä ja saan käteen 2070e. Siitä maksan vuokran, kahden lukiolaisen (17v ja 19 v abi) kulut eli läppärit, kirjoja (onneksi samat käy osittain, toinen tosin pitkät mafyke ja toinen kieliä). Lisäksi on kolmas lapsi alakoulussa. Isänsä maksaa mitä jaksaa, usein tulee kunnalta(pätkätöitä kun on tuurijuoppo ex).

On vanhojen päivää ja penkkaria muiden opiskelukulujen lisäksi. Ne hoidetaan.

Hemmetin tiukilla olen ja omistani tingin kaiken minkä voin. Onneksi tutulla on firma, josta lukiolaiset saavat hanttihommia aina silloin tällöin, kun ei minun rahat riitä elokuviin tai muihin huvituksiin.

Ruokaa on silti pöydässä joka päivä, auto pihassa ja elämä hallinnassa. Mutta sen sanon,että jos joku ehdottaa veron nostoa jotta tuo poika pääsee lukioon, niin minä ryhdyn kapinaan.

Eli ilmeisesti sun mielestä olis kuitenkin parempi että tuo poika keskeyttäisi opinnot ja jäisi kotiin räkimään kattoon. Siinä tilanteessa tuet palautuisivat ennalleen. Tässähän ei ollut kyse siitä mitä se lukio maksaa, vaan että opiskelijan statuksella hän joutuu jo 2. asteen koulutuksessa maksamaan elämisensä lainalla. Joutilaana yhteiskunta maksaisi kyselemättä.

Mun mielestä on järkevää yhteiskunnan kouluttaa edes se toinen aste kaikille ja soisin ettei lukiolaisena vielä tarttis ottaa lainaa elämiseen. Soisin kyllä myös sun nuorille halvemman lukiotaipaleen, kuten omillenikin.

Digitalisaatio nosti lukiokustannuksia parissa vuodessa paljon, on hyvä että tästä puhutaan, noin yleisesti. Kyllä mun hyvätuloiset ystävänikin tästä mm. Facebookissa puhuvat ja valittavat ja se on ihan hyvä juttu. Kyse ei ole siitä, että yhteiskunnan pitäisi maksaa lukio-opinnoista enemmän, vaan että järkeistämällä esim. tuota kirjarumbaa kustannukset pienenisivät paljon. Nyt esim. opettajat ovat innostuneet digikirjoista, jotka maksavat jopa enemmän kuin paperikirjat eikä niitä voi myydä eteenpäin.

Näen punaista kun joku besserwisser vaahtoaa kuinka kirjat ei just mitään maksa kun ostaa käytettynä. ARGHHHHH. Kun uuden OPS:n jälkeen niitä ei perkele juurikaan saa käytettynä. Ja kirjastostakaan ei ole iloa kun on ah niin ihana digi.

Asuimme ulkomailla vuosia ja lapset kävivät IB-koulua. Ainoa koulukirja oli yläkoulun järkälemäinen matematiikan kirja. Muuten pärjättiin ilman kirjoja, tieto haettiin muuten.

En tajua miksi Suomessa ne kirjat on se sutuaskdi tekevä asia. Suurimpana järjettömyytenä jotkut työkirjat, joissa painetuille sivuille kirjoitetaan viivoille vastauksia. No näitä urpouksia ei taida lukiossa sentään enää olla.

Sossutätinä kommentoin, että on ihan karhun palvelua opettaa ttt-perheen jälkikasvulle miten saada itselleen parhaat tuet ja ”uhkailla” lukion lopettamisen olevan Kelan tukien kannalta järkevämpää.

Vähäosaisuus eli köyhyys on periytyvää. Ei geneettisesti vaan opitun esimerkin kautta. Tietysti on niitä harvoja, jotka joutuvat turvautumaan hetkellisesti ttt. Yleensä nämä asiakkaat kuitenkin ovat muodostaneet identiteettinsä tämän palvelun ympärille. Yrittäjien lapsista tulee yrittäjiä, sairaanhoitajien lapsista usein hoitajia ja sitten nämä tuilla elävät saavat tämän mallin omasta kotoaan.

Jutun pojan olisi ensiarvoisen tärkeää löytää itselleen osa-aikatyö tukien tai lainojen sijaan. Kaikki se vaiva, jonka joutuu käyttämään tehdäkseen selvityksiä Kelalle on suurempaa kuin CV täyttely.

Ja töitä tekevälle löytyy, sitä nyt on aivan turha kitistä. Ei tietenkään jos on koulutus tietylle alalle, mutta sille jolle kelpaa kaikki. Jos katsoo pk-seudun ilmoituksia niin esim.henkilökohtaisia avustajista on pula. Niitä voi osin tehdä koulun jälkeen.

Itse olin lukiossa 8-16 ja sen jälkeen töissä 16.30-21.30. Että mahdollista se on, riippuu mitä elämässä pitää arvossa.

Pitäisi muistaa, että lukio ei tosiaan kestä ikuisesti.

Myös iltalukion mahdollisuus on jos töitä tarvitsee tehdä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa-aikatyö onnistuu kyllä lukion ohella.

Näinpä. Mä pidin kerhoja syksystä kevääseen ja kävin kesällä kahdessa työpaikassa. Maksoin itse koko lukion kirjoineen, matkoineen ja vanhojentansseineen jne.

Ja tämä siis Etelä-Pohjanmaalla. Pyöräilin, eikä kukaan kuljetellut. Miten tämä voi olla vaikeaa? Mun vanhemmat ihan ok-tuloisia, mutta opettivat samalla rahan arvon.

Minä vuonna tämä oli?

Mulla on 17-vuotias ja 15-vuotias ja kesätyötkin on kiven alla. Alle 18-vuotiaille on tarjolla lähinnä 2 viikon "tutustu työelämään ja tienaa" pätkiä, joista maksetaan 200 €. Hakijoita on joka vuosi nelinkertainen määrä paikkoihin nähden, kokeilupaikan saajat arvotaan. Ylivoimaisesti suurin osa paikoista on aioastaan 18 v. täyttäneille.

Me vanhemmat maksetaan lukio jne. nuorilla on muuhun extraan työpaikat. Esikoinen jakaa mainoksia (tuntipalkka työstä jää jonnekin 3 € tienoille) ja nuorempi vetää apuopena luistelukoulua. Pääsi tuonne koska lopetti juuri kilpailemisen taitoluistelussa, kukaan random nuori ei noihin pääse, vaan vetäjät otetaan lajin harrastajista. Ainakin täällä on esim. 4H-kerhojen vetäjiksi ikäraja 18 vuotta.

Lisätään nyt vielä tähän ennen sitä ja ennen tätä, että OPS uudistui vuosi sitten ja lukiokirjoja on todella, todella vaikea löytää käytettynä noin isommassa määrin, jotain kyllä löytyy. Lisäksi opettajat ovat alkaneet vaatia digikirjoja, joilla ei ole jälleenmyyntiarvoa, mutta ovat lähes saman hintaisia kuin paperikirjat.

Myös meilläpäin oli 2000-luvun vaihteessa noita "tutustu työelämään" -jaksoja. Kesällä kesti muistaakseni 1 kk ja palkkaa x. Ja myös noihin oli tunkua.

 En päässyt suhteilla töihin vaan mua kysyttiin. Lisäksi vedin tosiaan eri kerhoja, joiden parissa olin myös itse kasvanut. Kävin noihin myös ohjaajakoulutukset. Jo 2000-luvun vaihteessa kirjojen piti olla uusia-eli ei todellakaan mitään vanhinta painosta ollut käytössä, vaan ostin Lukiolaisten kirjakaupasta. En tiedä onko kyseistä kauppaa olemassakaan enää. 

4h yrittäjyys on helppo tapa perustaa itselleen firma, jolla tienata tuloja. Onnistuu myös täysi-ikäisiltä.

Vierailija kirjoitti:

Sossutätinä kommentoin, että on ihan karhun palvelua opettaa ttt-perheen jälkikasvulle miten saada itselleen parhaat tuet ja ”uhkailla” lukion lopettamisen olevan Kelan tukien kannalta järkevämpää.

Vähäosaisuus eli köyhyys on periytyvää. Ei geneettisesti vaan opitun esimerkin kautta. Tietysti on niitä harvoja, jotka joutuvat turvautumaan hetkellisesti ttt. Yleensä nämä asiakkaat kuitenkin ovat muodostaneet identiteettinsä tämän palvelun ympärille. Yrittäjien lapsista tulee yrittäjiä, sairaanhoitajien lapsista usein hoitajia ja sitten nämä tuilla elävät saavat tämän mallin omasta kotoaan.

Jutun pojan olisi ensiarvoisen tärkeää löytää itselleen osa-aikatyö tukien tai lainojen sijaan. Kaikki se vaiva, jonka joutuu käyttämään tehdäkseen selvityksiä Kelalle on suurempaa kuin CV täyttely.

Ja töitä tekevälle löytyy, sitä nyt on aivan turha kitistä. Ei tietenkään jos on koulutus tietylle alalle, mutta sille jolle kelpaa kaikki. Jos katsoo pk-seudun ilmoituksia niin esim.henkilökohtaisia avustajista on pula. Niitä voi osin tehdä koulun jälkeen.

Itse olin lukiossa 8-16 ja sen jälkeen töissä 16.30-21.30. Että mahdollista se on, riippuu mitä elämässä pitää arvossa.

Pitäisi muistaa, että lukio ei tosiaan kestä ikuisesti.

Myös iltalukion mahdollisuus on jos töitä tarvitsee tehdä enemmän.

Mä olen samaa mieltä kanssasi. Valitettavasti monilla ei ole tietoa, mitä muita vaihtoehtoja peruskoulun jälkeen on kuin mennä päivälukioon/ammattikouluun. Monilla nuorilla ei ole tietoa, millaisia töitä he voisivat opiskelun ohella tehdä. Jos vanhemmat eivät osaa neuvoa eikä kukaan muukaan, niin syrjäytymisriski on suuri. 

Meidän sosiaaliturvamme tuudittaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Kun perheeseen syntyy lapsia, tulee tukia lisää. Voidaan hommata isompi asunto, koska tukia tulee nuppiluvun mukaan. Vaikkei se vauva tai taapero vielä omaa huonetta tarvitsisikaan.  Päivähoitomaksut on olemattomat vähävaraisille, peruskoulu on maksuton. "Pommi räjähtää", kun oppivelvollisuus on ohi ja parin vuoden sisällä siitä loppuu niin lapsilisä kuin mahdollinen elatustukikin. Vanhemmat joutuvat työntämään nuoria omilleen, koska perheellä ei ole enää varaa isoihin lapsiinsa. Kuitenkin niitä eväitä, joilla nuori pärjäisi 18-vuotiaana omillaan, ei ole kotoa saatu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP!  Otapa huomioon, että toinen vanhemmista saattaa olla kuollut.

No sit olis saanut eläkettä alaikäisenä. Ja nyt sais koulutustukea.

No, eipä se lusmuilijan kerryttämä  eläke välttämättä suuren suuri ole.

Miten ne jotka eivät todellakaan kykene tekemään koulun ohella töitä, ehkä masennusta tai muuta ongelmaa, mutta koulu pelkästään vielä sujuisi.

Pitäisikö heidät suoraan päästää eläkkeelle? Vain ne jaksavimmat superihmiset voisivat kouluttautua ja jatkaa työelämään.

Tosin en nyt usko että niitä töitä ihan noin vain lukiolaisellekaan löytyy...

Miksi nuoren pitää asua omillaan? Minä en ymmärrä sitä, että alaikäinen asuu yksin ja sitten sanotaan ettei ole rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten ne jotka eivät todellakaan kykene tekemään koulun ohella töitä, ehkä masennusta tai muuta ongelmaa, mutta koulu pelkästään vielä sujuisi.

Pitäisikö heidät suoraan päästää eläkkeelle? Vain ne jaksavimmat superihmiset voisivat kouluttautua ja jatkaa työelämään.

Tosin en nyt usko että niitä töitä ihan noin vain lukiolaisellekaan löytyy...

Jos on niin paha masennus, että estää työn tekemisen se estää myös opiskelun. Silloin pitää hankkiutua terveydenhuollon piiriin ja hankkia apua.

Minä kävin lukion ja loma-aikoina olin töissä. Lapsemme kävivät lukion, mutta he eivät olleet kesätöissä. Vasta yliopistoaikana he viikonloppuisin olivat töissä ja joskus kesäisin jonkun aikaa. Me vanhemmat olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olemme molemmat vakituisessa työssä ja meillä on ollut vara avustaa lapsiamme heidän opiskeluissaan. Nyt heillä on yliopistotutkinnot ja vakituiset työpaikat. Emme kadu ollenkaan tuota "sijoitustamme".

Ihmettelen tätä maksaa, ei maksaa, elättää, ei elättää, töihin opiskelun aikana -keskusteluja. Yksi tuttavani laittoi lapsensa heti omilleen rahan osalta hänen tullessaan täysi-ikäiseksi. Tuntui kuin hän olisi hylännyt lapsensa kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Sossutätinä kommentoin, että on ihan karhun palvelua opettaa ttt-perheen jälkikasvulle miten saada itselleen parhaat tuet ja ”uhkailla” lukion lopettamisen olevan Kelan tukien kannalta järkevämpää.

Vähäosaisuus eli köyhyys on periytyvää. Ei geneettisesti vaan opitun esimerkin kautta. Tietysti on niitä harvoja, jotka joutuvat turvautumaan hetkellisesti ttt. Yleensä nämä asiakkaat kuitenkin ovat muodostaneet identiteettinsä tämän palvelun ympärille. Yrittäjien lapsista tulee yrittäjiä, sairaanhoitajien lapsista usein hoitajia ja sitten nämä tuilla elävät saavat tämän mallin omasta kotoaan.

Jutun pojan olisi ensiarvoisen tärkeää löytää itselleen osa-aikatyö tukien tai lainojen sijaan. Kaikki se vaiva, jonka joutuu käyttämään tehdäkseen selvityksiä Kelalle on suurempaa kuin CV täyttely.

Ja töitä tekevälle löytyy, sitä nyt on aivan turha kitistä. Ei tietenkään jos on koulutus tietylle alalle, mutta sille jolle kelpaa kaikki. Jos katsoo pk-seudun ilmoituksia niin esim.henkilökohtaisia avustajista on pula. Niitä voi osin tehdä koulun jälkeen.

Itse olin lukiossa 8-16 ja sen jälkeen töissä 16.30-21.30. Että mahdollista se on, riippuu mitä elämässä pitää arvossa.

Pitäisi muistaa, että lukio ei tosiaan kestä ikuisesti.

Myös iltalukion mahdollisuus on jos töitä tarvitsee tehdä enemmän.

Sun esimies on tästä eri mieltä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005592199.html

Mulla on lukiolainen, joka tekee yhtenä päivänä viikossa töitä. On superonnekas kun on työn saanut. Me rahoitetaan koulu, tietenkin. Toi on extrarahaa. Nuori käy IB:tä, en osaa sanoa onko se muun kuin matematiikan osalta vaativampi. Mutta mun mielestä ei kertakaikkiaan aika riittäisi enempään, jos siis haluaa hyvät paperit joilla ponnistaa jatko-opintoihinkin. Nää 2001 -syntyneethän on eka ikäluokka joka joutuu/pääsee hakemaan korkeakouluihin pelkän ylioppilastodistuksen turvin ilman pääsykokeita. Onnistuminen lukiossa on entistä tärkeämpää samalla kun lukion kustannukset nousevat.

Kyllä mä veronmaksajana haluaisin jokaise suomalaisen nuoren saavan 2. asteen koulutuksen. Ilman sitä on 99,9% varmaa syrjäytyminen ja jumiutuminen toimeentulotuelle. Fiksuin veto mitä tämä maa voi tehdä, on kannustaa nuoria kouluttautumaan.

Lapsi huostaan ja kunta maksaa koulut.

Hei te "menisi töihin" huutelijat, mistäs niitä töitä saa niin vaan? Hain lukiossa jokaista siivoojan paikkaa molin sivuilta ja laitoin hakemuksen jokaiseen henkilöstövuokrausfirmaan sekä isoon siivousfirmaan, kuten Lassila & Tikanojalle. En päässyt mihinkään edes haastatteluun.

Kerran pääsin yhteen HOK-Elannon Alepan haastikseen. Paria avointa paikkaa oli hakenut monta sataa ihmistä.

Voi tulla yllätyksenä, mutta vain peruskoulun käynyt, työhistoriaton tyyppi ei välttämättä ole kuuminta hottia työmarkkinoilla. Niistä samoista matalapalkkatöistä kilpailee myös merknonomit, yliopisto/amk-opiskelijat, ja tavalliset aikuiset ihmiset, joista monilla on jo myyjän kokemusta.

Ja toi sama sossutäti, joka sanoi että esimerkiksi henkilökohtaiseksi avustajaksi pääsee kuka vaan: ei vaan pääse. Hain niitäkin hommia, enkä päässyt mihinkään. Kerran pääsin haastatteluun, mutta en tullut valituksi. Voi johtua vaikka siitä, että olin laiha ja lyhyt, tai sitten siitä, että niihinkin haettiin paljon - ainakin silloin 2008, kun olin itse nuorisotyötön.