Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työtön yksihuoltajaäiti HS:n mielipidepalstalla: poikani joutuu ottamaan yli 9 000 euroa opintolainaa lukion käymistä varten
05.03.2018 |
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803052200788310_u0.shtml
Mielipiteitänne kaipaan tähän kirjoitukseen.
Totean että lukio-opintojen aikana saa opiskelija rahaa myös toiselta vanhemmaltaan pienimmän elatusmaksun verran. Olen yh ja kaksi tytärtäni ovat ylioppilaita, hakivat ja saivat koulutusavustuksen isältään lukion ajaksi. Piti kääntyä oikeusaputoimiston puoleen että ex maksoi, ilmainen palvelu lukiolaiselle.
Moni ei tiedä tästä mahdollisuudesta mitään. Tästä on oikeuden ennakkotapaus ja satavarmasti saa etävanhemmalta maksut vaikka ulosoton kautta niin kuin kävi meidän tapauksessa. Kyseessä on iso raha opiskelijan budjettiin, sen saa myös kesäkuukausilta. Kun lapsi täyttää 18 lakkaa elatusmaksut ja se muuttuu koulutusrahaksi koko lukion ajaksi.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa, että tällä palstalla liikkuu aivottomia ihmisiä...
Minä en henk.koht. tunne ketään jolla olisi tulostin tai kopiokone kotona (juu kyselin kerran, kun olisin tarvinnut kopioita) ja veikkaisin, että aika harvalla on, ainakin vähävaraisemmilla. Pakko on käydä kirjastossa ottamasa kopioita, onneksi hyvin harvoin, mutta se maksaa meidän kirjastossa muistaakseni 50 senttiä/paperi, joten kalliiksi tulisi koko kirjan tai edes osan kopioiminen kirjastossa.
Minä en tunne ketään, kenellä ei ole kotona edes halvimman laadun tulostinta. Sitähän tarvitaan vähän väliä ties mihin - kuten sinäkin nähtävästi olisit tarvinnut. Monitoimikone (skanneri+kopiokone+tulostin) maksaa joitakin kymppejä. Ja hätätilanteessa voi ottaa kuvia vaikka kännykällään niistä kirjojen sivuista - tai sillä läppärillä, jonka on ostanut koulua varten. Niissäkin on kamerat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa, että tällä palstalla liikkuu aivottomia ihmisiä...
Minä en henk.koht. tunne ketään jolla olisi tulostin tai kopiokone kotona (juu kyselin kerran, kun olisin tarvinnut kopioita) ja veikkaisin, että aika harvalla on, ainakin vähävaraisemmilla. Pakko on käydä kirjastossa ottamasa kopioita, onneksi hyvin harvoin, mutta se maksaa meidän kirjastossa muistaakseni 50 senttiä/paperi, joten kalliiksi tulisi koko kirjan tai edes osan kopioiminen kirjastossa.
Minä en tunne ketään, kenellä ei ole kotona edes halvimman laadun tulostinta. Sitähän tarvitaan vähän väliä ties mihin - kuten sinäkin nähtävästi olisit tarvinnut. Monitoimikone (skanneri+kopiokone+tulostin) maksaa joitakin kymppejä. Ja hätätilanteessa voi ottaa kuvia vaikka kännykällään niistä kirjojen sivuista - tai sillä läppärillä, jonka on ostanut koulua varten. Niissäkin on kamerat.
Maksaa ne kyllä paperi+ musteetkin, 40e satsi jolla ei tulosta montaa sivua ainakaan meidän tulostimessa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi huostaan ja kunta maksaa koulut.
Melko rajua, jos täysi-ikäisiä ihmisiä ruvetaan ottamaan huostaan vain sen takia, että he eivät halua ottaa opintojaan varten opintolainaa.
Velliperseiden itkua? Itkekää sitten ääliöinä piip-piip-piip...ssä.
Lukiohan on juuri sellainen koulu, josta valmistutaan YLEISSIVISTYNEIKSI, jolloin ei mm. jatkossakaan kirjoitettaisi suomen kieltä suomenkieli... tai muuta yhtä noloa.
Toivon totisesti, että kaikkien, niin lahjakkaiden kuin peruskoulutasolla vähemmän lahjakkaiden, opiskelua tuetaan ilman, että joutuu ottamaan kamalat määrät lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta asiasta tietämätön kysyy: jos poika nostaa jo lukion aikana opintolainat, millä hän rahoittaa jatkokoulutuksensa? Riittävätkö tuet vielä korkeakoulutukseen, vai ohjaako taloudellinen tilanne väistämättä opistoasteelle?
Ei opintolainaa saa nostettua yhdessä köntässä vaan sitä nostetaan puolivuosittain.
Kun on käyttänyt kaikki tukikuukautensa, voi anoa opintotuelle lisäkuukausia parin vuoden edestä, jos on näyttöä sille, että on valmistumassa. Myös esim. maisteriksi valmistumisen jälkeen erillisiin pedagogisiin opintoihin saa lisätukea, kun pätevöityy aineenopettajaksi. Opintotukea on varattu kaikille sama kuukausimäärä (paitsi lääkisläiset saavat jo heti lähtökohtaisesti enemmän kuin muut, koska siellä opiskelu kestää kauemmin).
Jos valmistuu tavoiteajassa ylempään korkeakoulututkintoon, saa osan lainasta anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa, että tällä palstalla liikkuu aivottomia ihmisiä...
Minä en henk.koht. tunne ketään jolla olisi tulostin tai kopiokone kotona (juu kyselin kerran, kun olisin tarvinnut kopioita) ja veikkaisin, että aika harvalla on, ainakin vähävaraisemmilla. Pakko on käydä kirjastossa ottamasa kopioita, onneksi hyvin harvoin, mutta se maksaa meidän kirjastossa muistaakseni 50 senttiä/paperi, joten kalliiksi tulisi koko kirjan tai edes osan kopioiminen kirjastossa.
Minä en tunne ketään, kenellä ei ole kotona edes halvimman laadun tulostinta. Sitähän tarvitaan vähän väliä ties mihin - kuten sinäkin nähtävästi olisit tarvinnut. Monitoimikone (skanneri+kopiokone+tulostin) maksaa joitakin kymppejä. Ja hätätilanteessa voi ottaa kuvia vaikka kännykällään niistä kirjojen sivuista - tai sillä läppärillä, jonka on ostanut koulua varten. Niissäkin on kamerat.
Maksaa ne kyllä paperi+ musteetkin, 40e satsi jolla ei tulosta montaa sivua ainakaan meidän tulostimessa.
Paperiarkkipakkaus maksaa kolmisen euroa. Tulostimen voi ostaa sellaisen, johon menee halvimmat musteet eli päälle kympin.
Alue: Aihe vapaa
Tämä tilanne on yksi näistä toimeentulotuen Kela-siirron synnyttämistä kohtuuttomuuksista. Kunnissa käytettiin aiemmin yleisesti linjausta, että toimeentulotukea saavan vanhemman luona asuvan ja alaikäisenä aloitettuja toisen asteen opintoja loppuun suorittavan täysi-ikäisen nuoren ei tarvitse nostaa opintolainaa. Se linjaus kannusti köyhien perheiden nuoria a) käymään koulunsa (lukio/amis) loppuun ja b) asumaan samassa asunnossa vanhempiensa kanssa eli halvemmin, kuin jossain omassa yksiössä. Mielestäni se kuntien aikaisempi linjaus oli ihan kohtuullinen ja auttoi köyhien perheiden nuoria siinä, että he pääsisivät ponnistamaan toisen asteen jälkeiseen elämään edes vähän tasavertaisemmista lähtökohdista muiden ikätovereidensa kanssa. Harmi, että Kela ei tunnista tätäkään tilannetta.