Ystävä pilkkaa minua siitä etten ole "oikea" vegaani

Onpa tämä veganismi pyhä asia :0

Itse olen adventisti enkä saa syödä sikaa. Kuitenkin joskus käy niin että emäntä ei ole muistanut tai tiennyt asiasta ja silloin olen syönyt mitä tarjotaan mukisematta tai mainostamatta uskontoani. Parempi olla hyvä kuin pyhä.

Minulla on myös libaraalimuslimeja ystävissäni. Myös osa heistä noudattaa tätä samaa linjaa. Eli eivät halua tehdä emännän virheestä numeroa.

Tottakai meitä liberaaleja sitten paheksutaan kovasti.

Taitaa veganismi olla samanlainen uskonto. Minusta tuollainen täysi joustamattomuus on hirveää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ottaa itsetunnolle se, että tietää sinun syövän eettisemmin. Sen takia vittuilee. Aika yleinen juttu vaikka kys. vegaani ei moralisoisikaan muita

Olen huomannut. Tosi monet ottaa muiden eettiset valinnat henkilökohtaisena vittuiluna heidän elämäntapavalintojaan kohtaan.

Olen huomannut että tosi monet ottaa muiden kaikki valinnat arvosteluna omia valintojaan kohtaan.

'Mistä tiedät, että joku on vegaani?'

'Älä huoli, hän kyllä kertoo sen sinulle.'

Miksi jokaiselle vapaaehtoiselle ruokavaliolle pitää saada jokin nimitys?

Itse olen siivonnut ruokavaliosta punaisen lihan, mutten näe tarvetta selvittää onko tälle ruokavaliolle jotain nimitystä.

Sairauksien takia noudatettavien ruokavalioiden kohdalla taas on tärkeää puhua sairauksien nimistä, koska väärä ruoka voi aiheuttaa hengenvaaran.

Ohjeeni on, että älä selittele. Jos joku kettuilee, mulkaise vaan kummallisesti tai sano kuivasti, että mitä sen sinun päivääsi häiritsee, mitä minä syön. Tai sano, että onpa herkullista tämä juustokastike, vielä kun saisi nyhtöpossua siihen! Selittely on kaikkein pahinta! Itse en tykkää meikata, mutta teen sitä muutaman kerran vuodessa, mitä jotkut urpot ottavat oikeudekseen kommentoida. Olen kuitannut todella niittaavasti ja ovat hiljenneet!

Jos syöt aika-ajoin munaa ja maitotuotteita, olet lakto-ovovegetaristi. Itse olen vastaavissa keskusteluissa saattanut nostaa esiin pointin että jokainen joutuu tekemään omat rajansa valintojensa suhteen. Minun rajani kulkevat siinä, että en syö lihaa-, kalaa- ja kanaa ja sinun rajasi jossain muussa.

Mites kaikki muovi? Voiko oikea vegaani ostaa hyvällä omalla tunnolla muovituotteita? Muovia on luonnossa Argentiinan pinta-alan verran, siihen kuolee valaita, merilintuja, kilpikonnia ja kaikkia muitakin merenn eläimiä. Joten saako oikean vegaanin tittelin, jos käyttää ja ostaa muovia?

Taitavat ammattivegaanit eivät muoviin koske.

Ystäväsi on täysin oikeassa.

Minä olen saanut omituista kuittailua osakseni, kun sekasyöjänä teen kasvisruokaa tai valitsen lounaalla kasvisruokavaihtoehdon. En käsitä tätä. Mitä ihmeen väliä sillä on? Teen välillä kotonakin ruokaa, joka on vegaania ihan kokonaan, eikä siitä mieheni tai lapset mitään sano. Jos ei sillä hetkellä maistu pihvi tai kana, vaan vuohenjuustosalaatti vie voiton, niin tulee kommenttia. 

Ihmiset on (liian) outoja. 

Ps. Minun vegaanit ja lakto-ovo-vege-kaverini eivät koskaan kommentoi mitään, vaikka minä syön lehtipihviä ranskalaisilla ja he omia ruokiaan. 

Vierailija kirjoitti:

"Ihan mielenkiinnosta, miten sulla sujuvat tavallisissa ruokakaupoissa käynnit ja syöminen ravintoloissa? Näetkö ne ihan kauhuleffojen kuvastona? Entä miltä tuntuu jos joudut istumaan nahkapenkille tai bussissa viereen istuu henkilö jolla on eläinperäistä vaatetusta? Luulisi ottavan psyykkeen päälle, jos asia on sinulle sama kuin lihatiskillä olisi ihmisen reisipaloja sisäelimiä ja tai joku ihmistakkiin pukeutunut tulisi halailemaan.

No tuolla tyypillä on käynyt psyyken päälle jo muutenkin.

T. Vegaani"

Joo, hienosti ymmärretty. Kyllä tosiaan lihaosastot näyttää aika horrorilta. Nahkapenkeille ei ole pakko istua, seison mielelläni. Bussissa lähden pois jos turkiksen käyttäjä tulee lähelle, minulle tulee ihan pakokauhun oireita. Jep ja kyllä ottaa psyyken päälle, minulla on diagnosoitu ahdistushäiriö, joudun syömään siihen lääkkeitä ja kärsin unettomuudesta. Viimeksi viime yönä kun valvoin niin mieleeni tulvi kuvia kauhusta kiljuvista sioista joita tungetaan teuraaksi, ja jokunen niistä menee siihen kiehuvaan kalttausveteen tainnuttamatta. Nämä kauhukuvat siis medioista. Toki myös tämä keskustelu vaikutti.

Ensimmäisen kerran sain psyykkisen kohtauksen alle kouluikäisenä kun näin televisiosta eläinkokeita. Halusin vain kuolla siihen paikkaan, en halunnut enää elää tällaisessa paikassa, psyykkinen kipu oli jotain sanoinkuvaamatonta.

Kyllä ottaa sekin psyyken päälle että minua pidetään mielenvikaisena koska en siedä väkivaltaa. Tätä olen kuullut jo 30 vuotta. On tosi rankkaa olla erilainen kuin muu yhteiskunta ja tulla kohdelluksi hylkiönä ja joutua silmätikuksi. Ja että kukaan ei jaa maailmankuvaani siitä että väkivalta olisi väärin. Olenkin ollut ihan viime vuosina ihmeissäni että yhtäkkiä ihmiset pitävät eläimiin kohdistuvaa julmuutta vääränä ja haluavat tehdä asialle jotain. Mutta hyvä asia mielestäni.

Vastauksissa lihaanit ja yläpeukuttajat kertoivat olevansa valmiita syömään ihmislihaa, tätä olenkin ounastellut että näin olisi. Onneksi kuitenkin lait estää että ihmisiä ei voida kasvattaa ja metsästää teille lihoiksi.

Ihmismieli on omituinen. Olkoon sitten niin että minä olen psyykkisesti sairas kun en voi ihmis- tai eläinlihaa syödä ja minusta tämä on kammottavaa. Olkaa te sitten terveitä kun kerran lihansyönti on teistä ok, olipa se sitten eläintä tai ihmistä. Hieno juttu että olette noin terveitä psyykeltänne.

No siis aivan objektiivisesti ajateltuna, kyllähän sä olet mieleltäsi sairas. Ei ole normaalia saada tuollaisia reaktioita jonkun ihmisen nahkavaatteista.

Oletko muuten ihan varma, ettei niissä sun psyykelääkkeissäsi ole mitään eläinperäistä... Oletko tohtinut edes tarkastaa?

Saatko tuollaisia kohtauksia myös kun näet eläimen syövän lihaa, vaikkapa koiran sitä kuivamuonaansa? Tai ylipäätään tiedät, että jokaisella lihansyöjäeläimellä on täysi valmius aina tappaa toinen eläin, ihminenkin jos siihen riittäisi rahkeet? Miksi ihmisen harjoittama lihansyönti on jotain kamalaa, mutta eläimen tekona ei?

Hyväksyykö oikea vegaani kaikki lääkkeet? Esimerkiksi perus kipu- ja tulehduskipulääkkeet? Jos on pientä särkyä, tai vähän suurempaakin, mutta se menee ajan kanssa ohi. Tai jos on maha sekaisin norosta tai muusta (mutta se menee ohi), voiko oikea vegaani ottaa lääkkeen tällaisiin ns. pikkuvaivoihin? Tiedän, takerrun nyt pieniin yksityiskohtiin, mutta sitähän se oikean veganismin määritelmä on. Yleensä se menee nimittäin niin, että takerrutaan niiden ”epäpuhtaiden” vegaanien ”virheisiin” mutta jätetään kätevästi käsittelemättä ne omat valinnat, jotka suurennuslasin alle laitettuna vaikuttavat ihan yhtä epäeettisiltä ja ei oikean aidon ja puhtaan aatteen mukaisilta mitä sen ”epävegaaninkin”. Ja yleensä näillä ”oikeilla” vegaaneilla on eläimiä, he lentävät lentokoneilla maailman ääriin, käyttävät särkylääkkeitä pikkukipuihin, käyttävät autoa liikkumiseen, ostavat muovia...mutta halkovat hiuksiaan siitä, jos joku toinen ”epävegaani” käyttää vaikka niitä vanhoja nahkavaatteita.

Faktaa on se, että oikea puhdas vegaani on ainoastaan kuollut vegaani. Näiden oikeiden vegaanien kannattaa kiinnittää ja kyseenalaistaa ainoastaan omia valintojaan, sillä jokaisella on puritanismin nimissä vara parantaa. On vain niin helppoa ja mukavaa nähdä se malka mielummin toisen silmässä, kuin omassaan.

Naisilla on aina tämmöisiin juttuihin aikaa ja energiaa loputtomiin. Kitistä jostai vegaanijutusta sanomisesta.

Vaan olkoonkin töiden tekemistä tai laihdutusta niin koskaan ei onnistu .

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä voi sanoa olevansa absolutistikaan, jos juo alkoa pari kertaa vuodessa kavereiden kanssa viihteellä.

90% absolutisti :)

Olet siis alkoholisti, koska juot välillä alkoholia. Ei ole olemassa mitään muuta kuin alkoholisti versus absolutisti. Ainakaan näiden joidenkin pänkkien mielestä.

Yksinkertaisille ihmisille ei ole olemassa minkäänlaisia välimuotoja ja kaikki edustaa ehdotonta joko tai-ääriajattelua.

Minusta ap toimit hienosti! Ymmärrät, että paitsi eläinten hyvinvointi, myös ihmisten (tässä tapauksessa äitisi) on tärkeää. Kaikkia ei kiinnosta sinun ruokavalintasi, joten hienoa ettet nipota. Et arvaakaan miten moni ei-vegaani ystäväsi huokaisee helpotuksesta, ettet kuulu vegaanifanaatikoiden ryhmään. Että jos tulet vaikka käymään ja ystäväsi on paistanut sinulle leipää, mutta huomaakin voidelleensa vuoan voilla, et silti jätä syömättä. Meillä töissä on yksi vegaani, jonka ruokarajoitteet vaikuttavat joka ikiseen ruokailutilanteeseen töissä. Ei voida lounastaa siellä missä halutaan, jos vegaani ei löydä itselleen sopivaa safkaa. Sitten valitetaan ja tuhistaan meille muille. Synttärien ym. muistamisten tarjoilut pitää aina järjestää tälle vegaanille erikseen. Kallista ja vaivalloista.

Valitettavasti vegaanius on monilla fanaattisuudessaan verrattavissa uskonlahkolaisuuteen. Pahinta vegaaneissa on se oksettava muiden ihmisten valintojen arvostelu, joka lähinnä ajaa minut hyvän pihvin äärelle rauhoittumaan.

Vierailija kirjoitti:

"Onko vegaanius uskonto, jos jo kauhalla koskeminen tekee ruoasta rituaalisesti epäpuhdasta? Ei ainakaan voi olla kyse ruan eettisyydestä tai terveellisyydestä, jos näin joustamattomat näkemykset on omattava saadakseen kutsua itseään tosi vegaaniksi."

Käsi sydämelle, otetaanpa esimerkki. Jos menisit kannibaaleille kylään ja siellä olisi tehty kaksi munuaispiirasta, toinen ihmisen munuaisesta ja toinen ihan sinua varten eläimestä(koska oletettavasti et ole kannibaali), molempia piirakoita otettaisiin samalla kauhalla, söisitkö sillä kauhalla missä on ihmismunuaisen rippeitä?

Tämä on minulle sama asia. Kun on kymmeniä vuosia ollut kasvissyöjä, eläinten ruumiden syönti on jo ajat sitten alkanut tuntumaan yhtä hirvittävälle kuin joku ihmissyönti, tai muut barbaariset tavat kuten kidutuskammiot tms. Itselleni ainakin on ehdoton nou nou syödä ruumista, en syö edes samalla pannulla/grillissä laitettua kasvista, en sen takia että yritän kiillottaa kruunua vaan siksi että se on minusta niin kuvottava ajatus. Kaikki lihan haju ja nesteet ja eläinrasva ällöttää minua sanoinkuvaamattomasti, voi tulla oksennuskin. Eikä minua voi kukaan pakottaa syömään muuta kuin mitä haluan, minulla on itsemääräämisoikeus siihen mitä syön. Turha pahoittaa mieltä, lappaa vaan itse eläimen ruumista ääntä kohti mutta älä tule minua moittimaan siitä että en syö samalla kauhalla kasvisruokaa.

Tämä on minun elintapa. Miksi vaaditte että vegaanin pitää kunnioittaa teitä kun ette kunnioita itse vegaanin elämäntäpaa. Mutta arvostan aina kun joku valitsee edes yhden vegeaterian liha-aterian sijaan. En pidä itseäni parempana, olen itsekin ollut ennen lihaani ja minun oli todella vaikeuksia alussa siirtyä vegaaniksi, jumitin laktovegenä yli 10 vuotta kun olin niin koukussa juustoon ja suklaaseen. Tuolloin ei ollut niin hyviä korvikkeita kuin nykyisin.

p.s. jos noudattaa 90% vegaaniruokavaliota mutta joustaa kylässä, matkoilla, kursseilla, minusta hyvä kutsuma on kotivegaani, eli syö kotona vegaanisesti, muualla joustaa. Toivoisin että ei kutsuisi silloin itseään vegaaniksi varsinkaan just sillä hetkellä kun joustaa, sillä se voi aiheuttaa ongelmia seuraavalle 100% vegaanille. Toinen kutsuma voisi olla flexaaja sellaiselle joka osan viikosta syö kasvisruokaa osan lihaa eli ei ole äärilihaaniuskovainen.

Terveisin Vegaanipapitar

Mikä ihmeen äärisuskovaislihaani? Söitkö sinä ennen vegeilyäsi pelkkää lihaa?

Älkää please keksikö noita typeriä uudissanoja, saatte vain sekasyöjät kaihtamaan kasvisruokailua.

PS. Olet trolli, olethan?

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä vegaaniryhmässä todettiin, ettei voi olla vegaani jos äänestää jotain muita puolueita kuin vihreitä tai vasemmistoliittoa.

Jos syö 90-prosenttisesti vegeruokaa ja äänestää sosialidemokraatteja, niin kyllä sanoisin että on noin 80% vegaani.

Minä olen vegaani, vaikka viikonloppuisin muutun A-luokan lihansyöjäks. Määrä ei siis ratkaise, vaan keskimääräisyys, eli jos syöt keskimäärin enemmän vegaaniuksia, olet vegaani. So simple is thät.

Luin vain aloituksen, mutta mielestäni ap ei ome vegaani vaan syö kasvipainotteisesti.

Ei siinä mitään häpeämistä ole. Vegetaristi on hyvä termi.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vegaani, vaikka viikonloppuisin muutun A-luokan lihansyöjäks. Määrä ei siis ratkaise, vaan keskimääräisyys, eli jos syöt keskimäärin enemmän vegaaniuksia, olet vegaani. So simple is thät.

No it is not.

Et ole vegaani etkä edes vegetaristi vaan ehta sekaani.

Mutta lienee provo.