-90 syntyneet, mikä elämäntilanne teillä?

-91 mies, naisrintamalla täysin kokematon, AMK:sta insinööriksi valmistumassa toukokuussa. Vuokralla asun, yli kymppitonnin opintolaina niskassa ja kokopäivätyötä en ole löytänyt viimeiseen neljään vuoteen. Ihmissuhteet melko suppeat, muutama läheinen kaveri löytyy joiden kanssa tavataan kasvotusten ehkä kahdesti kuukaudessa, viestitellään silti melkein päivittäin. Edellämainituista ainoastaan työttömyys ja opintolaina ovat ongelmallisia, muut puutteiksi katsottavat koen täysin toissijaisiksi. Kaikeksi onneksi on tietokone ja taideharrastukset, joissa on enemmän kuin riittämiin viihdettä. Toki jos rahaa olisi enemmän niin reissaamista haluisin myös kokeilla. Lapsia ei ole ja tällä geeniperimällä tuskin koskaan tulee.

Kihloissa ja yksi lapsi, itse vielä kotona lapsen kanssa mutta syksyllä joko opiskelu tai työkokeilu. Mies oli 6kk osa-aikainen työntekijä ja nyt työtön, elämä on ihan mukavaa.

Yliopistotutkinto kesken, lukion jälkeen käyty yksi amiskoulutus. Naimisissa, lapsi haaveissa. Kissa, vuokra-asunto. Asutaan ulkomailla, kuitenkin Pohjoismaissa.

Ahdistaa ja tuntuu että on liian vanha kaikkeen, ja että pitäisi tuutata maisteri nopeasti kasaan. Muut yliopistolla huomattavasti nuorempia kuin suomalaisissa yliopistoissa, menevät/pääsevät suoraan lukiosta. Olen vuosikurssini toisiksi vanhin enkä tehnyt töitä kahteen vuoteen, tämä lisää luuseriuden tunnetta. Tästä seuraa ristiriitainen olo lastenhankinnan suhteen, tuntuu ettei ikinä ole hyvä hetki.

ASP:llä minulla ja miehellä yhteensä vajaan yksiön 10% verran rahaa. Toivottavasti saisi jonkun kaksion tai muun luukun kun palataan takaisin.

Objektiivisesti katsottuna menee aika hyvin mutta itse joutuu painimaan näiden tunteiden kanssa.

Kevytmaitolaituri kirjoitti:

-91 mies, naisrintamalla täysin kokematon, AMK:sta insinööriksi valmistumassa toukokuussa. Vuokralla asun, yli kymppitonnin opintolaina niskassa ja kokopäivätyötä en ole löytänyt viimeiseen neljään vuoteen. Ihmissuhteet melko suppeat, muutama läheinen kaveri löytyy joiden kanssa tavataan kasvotusten ehkä kahdesti kuukaudessa, viestitellään silti melkein päivittäin. Edellämainituista ainoastaan työttömyys ja opintolaina ovat ongelmallisia, muut puutteiksi katsottavat koen täysin toissijaisiksi. Kaikeksi onneksi on tietokone ja taideharrastukset, joissa on enemmän kuin riittämiin viihdettä. Toki jos rahaa olisi enemmän niin reissaamista haluisin myös kokeilla. Lapsia ei ole ja tällä geeniperimällä tuskin koskaan tulee.

Multa löytyy joku 46 000 euroa kahtena eri lainana jos lohduttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin että millanen elämäntilanne -90 syntyneillä, niin vastailee mm. -95 ja -96 syntyneet.

Moni varmaan käsitti, että puhutaa 90-luvulla syntyneistä. Mikä nyt ois kyllä aika erikoinen kysymys, sillä 28-vuotiailla ja 19-vuotiailla on ymmärrettävästi aika erilaine elämäntilanne.

Tai sit noi 95/96 vastaajat on vaan halunneet tuoda esille, ettö heilläkin on jo vakityöt ja lapset eli ei se ap poikkeuksellisen ajoissa ole.

Kaksi vuotta nuorempi mutta merkkaako tuo nyt niin paljon. :) Naimisissa, yksi lapsi. Valmistun joulukuussa AMK:sta ammattiin, joka löytyi äitiysloman aikana erehdyksen kautta opiskeltuani ensin lukion jälkeen pari vuotta toista ammattia. Töitä tulee riittämään ja siitä olen onnellinen.

-90 mieheni sai juuri vakityön vuosien pätkätöiden jälkeen ihan eri alalta kuin mihin on kouluttautunut. Pikkuhiljaa (todella hitaasti siis minun opiskelujen vuoksi) yritetään laittaa rahaa asp-tilille. Toiveena olisi okt ensi vuonna. Syksyllä aloitetaan yrittämään toista lasta. Life is good!

Unelma-alallani pätkätöissä, avopuolison kanssa asuntaan kerrostalossa vuokralla. Molemmilla tonneja opintolainaa. Koira löytyy, lapsia ei ole. Avopuoliso tällä hetkellä työtön. Nautin elämästä tällä hetkellä :)

Itsestäkin tuntui, että onpa ap nuori. Mut, mullahan oli ap:n ikäisenä jo kaksi opistotutkintoa (insinööri+merkonomi), joista toisen olin käynyt vakituisen työn ohessa, jossa olin ollut jo monta vuotta, samoin mies oli ollut tuon ikäisenä vakityössä monta vuotta. Meillä oli silloin vauva, ei omistusasuntoa, mutta taloa suunniteltiin. Tosin talohanke kaatui laman ja vaikeuksien siksi saada takaajia vuoksi ja ostettiin asunto vähän aiottua myöhemmin, mutta se oli sitä aikaa.

Ikäisillämme kavereilla oli ihan normaalia jo olla omistusasunto 26-27 vuotiaana, suurimmalla osalla tutkinto ja osalla lapsia, eikä kukaan pitänyt nuorena. Kun sanoin ensimmäiselle lähimmälle työkaverille raskaudesta, niin hän ensin että nuorehanan sinä, mutta kun kerroin että täytän pian 27 ja haluan ainakin kaksi, niin kyllä se nyt on jo aika aloittaa. Työkaveri oli samaa mieltä. Olin vähän lapsellisen näköinen kasvoiltani silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin että millanen elämäntilanne -90 syntyneillä, niin vastailee mm. -95 ja -96 syntyneet.

Minä ainakin käsitin että tänne voi vastata kaikki vuosina 1990-1999 syntyneet ihmiset. Anteeksi jos olin väärässä. Vm. 94 :)

Olit väärässä. Aloituksessakin puhuttiin "melkeen kolmikymppisistä", joita tietenkään esim. -99 syntyneet eivät ole.

Kaksi lasta, avopuoliso, vuokralla rivari kolmiossa. Avokilla vakityö, itse olen ennen lapsia ja lasten välissä tehnyt oman alan töitä pätkissä ja välillä ollut työttömänäkin. Ei oo työpaikkaa odottamassa hoitovapaan jälkeen, suunnitelmissa lähteä opiskelemaan uusi ammatti.

Vierailija kirjoitti:

Itsestäkin tuntui, että onpa ap nuori. Mut, mullahan oli ap:n ikäisenä jo kaksi opistotutkintoa (insinööri+merkonomi), joista toisen olin käynyt vakituisen työn ohessa, jossa olin ollut jo monta vuotta, samoin mies oli ollut tuon ikäisenä vakityössä monta vuotta. Meillä oli silloin vauva, ei omistusasuntoa, mutta taloa suunniteltiin. Tosin talohanke kaatui laman ja vaikeuksien siksi saada takaajia vuoksi ja ostettiin asunto vähän aiottua myöhemmin, mutta se oli sitä aikaa.

Ikäisillämme kavereilla oli ihan normaalia jo olla omistusasunto 26-27 vuotiaana, suurimmalla osalla tutkinto ja osalla lapsia, eikä kukaan pitänyt nuorena. Kun sanoin ensimmäiselle lähimmälle työkaverille raskaudesta, niin hän ensin että nuorehanan sinä, mutta kun kerroin että täytän pian 27 ja haluan ainakin kaksi, niin kyllä se nyt on jo aika aloittaa. Työkaveri oli samaa mieltä. Olin vähän lapsellisen näköinen kasvoiltani silloin.

Niin siis olin ap:n ikäinen silloin kun ap syntyi, se oli oleellista tässä viestissä. Tätä ei kysytty, mutta laitoin vain vertailua. Ainakin kaksi ap:n ikäistä tuttumme lasta on jo valmistunut yliopistosta muutama vuosi sitten ja ovat toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, toinen ainakin tienaa takuulla enemmän kuin kumpikaan vanhemmistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin että millanen elämäntilanne -90 syntyneillä, niin vastailee mm. -95 ja -96 syntyneet.

Minä ainakin käsitin että tänne voi vastata kaikki vuosina 1990-1999 syntyneet ihmiset. Anteeksi jos olin väärässä. Vm. 94 :)

Olit väärässä. Aloituksessakin puhuttiin "melkeen kolmikymppisistä", joita tietenkään esim. -99 syntyneet eivät ole.

Itse olen syntynyt -96 ja täytän tänävuonna jo 22. Itseä kuusi vuotta vanhemmat ovat jo tänä vuonna melkein kolmekymppisiä 28 vuotiaita.

Jos puhutaan melkein kolmekymppisistä niin edes 93 syntyneet ei sitä ole...

Parisuhteessa, vakkarityö, ei koulutusta lukion jälkeen, omistusasunto, sijoitusrahastoja.

Opiskelemaan lähivuosina päästävä.

N1994

Avoliitossa just tuli 5 vuotta täyteen.

Oma asunto ostettiin juuri. Ei lapsia eikä tule, kumpikaan ei halua.

Koira ja kaksi kissaa.

Asumme ulkomailla ja mies on ulkomaalainen. Tämän maan pääkaupungissa.

Työskentelemme samassa avokonttorissa isossa firmassa. Minulla haasteellisempi työ kuin miehellä ja tienaan paremmin.

Olen eteenpäin pyrkivä ja kunnianhimoinen, haluan edetä urallani. 

Laaja ystäväpiiri ja todella hyvät ja läheiset välit kummankin perheisiin.

Voi sanoa että olen melkein onnellinen. Pahojakin päiviä on kuten elämässä aina.

Avoliitossa, määräaikaisissa töissä (kuuluu alaani) ja miehellä vakityö. Ehkäisy tarkoitus jättää nyt keväällä pois. Omistusasunnossa asutaan rivarissa.

Eronnut kahden lapsen äiti, duunariammatti ja kokoaikatyö. Vuokra-asunto, asuntosäästötili on ja haaveet omasta kämpästä lähivuosille.

Yliopistotutkinnon valmistumisesta pari vuotta aikaa, vakitöissä ja omaan asuntoon säästetty jo reippaasti rahaa pk seudulla. Ei parisuhdetta tällä hetkellä. Aktiivista elämää elän, matkustelen. Perhe on lähellä ja heitäkin tapaan aika usein.

Syntynyt -92 kaksiammattitutkintoa, avoliitto 1 lapsi 1,4 vuotias ja toinen tulossa(?) Tällä hetkellä kotona hoitovapaalla sen jälkeen tarkoitus mennä miehen firmaan töihin.

Tulipa paljon välimerkki ja pilkkuvirheitä mutta ehkäpä kaikki ymmärtävät. T. Edellinen vastaaja