Kaupassa usein tunne, että vartija tuijottaa ja epäilee minua? Muita?
Olen nelikymppinen, äärirehellinen, lainkuuliainen, korkeastikoulutettu naisihminen. Äitikin jo.
Silti usein kaupoissa mulle tulee ahdistava tunne, että vartijat seuraavat mua tai kuvittelevat mun varastavat jotakin! Ikään kuin katsoisivat mua jotenkin normaalia intensiivisemmin.
Ihan käsittämättömän vaivaannuttava tunne. Niinä hetkinä kun vartija tuijottaa suoraan silmiin, en tiedä mihin oman katseeni laittaisin.
Mistä tällainen kertoo? Jostakin alitajuisesta syyllisyydentunteesta?
En IKINÄ ole elämässäni varastanut mitään enkä aio varastaakaan. Silti koen usein, että vartija katsoo mua jotenkin epäilevästi. Monesti kassan läpi meneminenkin tuottaa ahdistusta, erityisesti jos en osta jotakin pientä. Olen kokenut tämän sekä Stockalla että perus-Prismoissa. Onkohan kaikki vain pääni sisällä vai herätänkö todella vartijoissa jotakin epäilyksen tunteita?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin monesti olen miettinyt onko minussa tai pukeutumisessani jotakin hirvittävän epäilyttävää kun tunnen vartijan seuraavan minua ja tekemisiäni erityisesti Stockmannin naisten osastolla. Voiko joku alalla oleva kertoa, mikä herättää epäilyksen kun itse en mielestäni anna aihetta sellaiseen ollenkaan?
Olen stockan kanta-asiakas, kanta-suomalainen nainen. Vaaleaihoinen, laadukkaita vaatteita käyttävä, ei ole reppua vaan ihan normaali pieni olkalaukku, eli en tiedä mihin vartija edes kuvittelee minun näitä potentiaalisesti varastamiani tavaroita laittavan. Untuvatakin taskuihin? Vaatekerrosten alle? En ole ikinä varannut enkä aio varastaakaan.
Ahdistava tunne. Se vartija (mies) tuntuu olevan kaikkialla missä minäkin. Viimeiseksi vielä nojailee rullaportaiden kaiteeseen ja tuijottaa suoraan kohti kun vaihdan kerrosta. Ei ole enää kiva asioida Stockmannilla. :(
Se möllikkä on ihastunut suhun.
Sama tuli mullekin juttua lukiessa mieleen! :D
Ehkä osa ammattikunnasta käyttääkin työpaikkaansa sopivien deittien bongaamiseen? Ehkä seuraavat tietoisesti kiinnostavia henkilöitä ihan muut kuin varkaudenestot mielessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin monesti olen miettinyt onko minussa tai pukeutumisessani jotakin hirvittävän epäilyttävää kun tunnen vartijan seuraavan minua ja tekemisiäni erityisesti Stockmannin naisten osastolla. Voiko joku alalla oleva kertoa, mikä herättää epäilyksen kun itse en mielestäni anna aihetta sellaiseen ollenkaan?
Olen stockan kanta-asiakas, kanta-suomalainen nainen. Vaaleaihoinen, laadukkaita vaatteita käyttävä, ei ole reppua vaan ihan normaali pieni olkalaukku, eli en tiedä mihin vartija edes kuvittelee minun näitä potentiaalisesti varastamiani tavaroita laittavan. Untuvatakin taskuihin? Vaatekerrosten alle? En ole ikinä varannut enkä aio varastaakaan.
Ahdistava tunne. Se vartija (mies) tuntuu olevan kaikkialla missä minäkin. Viimeiseksi vielä nojailee rullaportaiden kaiteeseen ja tuijottaa suoraan kohti kun vaihdan kerrosta. Ei ole enää kiva asioida Stockmannilla. :(
Se möllikkä on ihastunut suhun.
Sama tuli mullekin juttua lukiessa mieleen! :D
Ehkä osa ammattikunnasta käyttääkin työpaikkaansa sopivien deittien bongaamiseen? Ehkä seuraavat tietoisesti kiinnostavia henkilöitä ihan muut kuin varkaudenestot mielessä?
Ikävä asenne tuo mitä naisille opetetaan.
Joku on ahdistava, aiheuttaa pelkoa jne = se on ihastunut sinuun.
Pikkutyttönä sinua lyödään, revitään jne = rakkaudesta se hevonenkin potkii.
Sitten ihmetellään, kun naiset ajautuvat väkivaltaisiin suhteisiin.
Voisi ap olla pitkälti mun kirjoittama. Itse saatan vaikuttaa epäilyttävältä(?) kun hypistelen tuotteita (katson joskus ravintoarvoja) ja mietin ja pähkäilen ottaisinko sen ja mikä on kilo-/litrahinta eli onko mulla varaa tuotteeseen kokonaisuus huomioiden. Muutenkin mua varmaan ihmetellään kaupassa sillä mulla on niin pienet tulot, että mun on ihan kokoajan mietittävä kaikki ostokset ja tsekattava hinta (muuten talous kaatuu). Kuitenkin samalla on punnitava monipuolisuutta ja terveellisyyttä etenkin rakkaan lapseni takia. Melkein jo vihaan kauppareissuja sillä ne on mulle yhtään liioittelematta täyttä työtä...no, muita tuo näyttää usein huvittavan ja ihmetyttävän...tuntuu pahalta kun mietin että tietäisittepä vaan että mun on laskettava kokoajan loppusummaa mielessä samalla kun teen noita em. juttuja...sulla ei varmaan ole tuota muuta taakkaa mutta jos olet vähänkin arka/epävarma, aiheuttaa se helposti muissa epäilyjä. Sitten tunnollisena ihmisenä (mikä on loistava juttu, hyvä sinä!) ahdistut. Itseä ei enää ahdista, sillä tiedän mitä teen ja toisaalta olen jo muutenkin uupunut tuosta hommasta etten jaksa enää välittää. Yritä sinäkin olla välittämättä, sillä sä tiedät olevasi hyvä ja kunnollinen ihminen!
Herranen aika, en ole edes nähnyt (huomannut?) vartijoita sen paremmin Stoccalla kuin Prismassakaan.
Voisihan sitä spekuloida, että jonkun ilkeän ex-koulukiusaajan unelma olisi olla vartija, ja bongata ne epävarmat ja vartijasta ahdistuvat ihmistyypit ja kiusata heitä. Mutta eivät he kyllä silloin tee sitä varsinaista työtään.
Itse joskus tietyssä kauppakeskuksessa epäilin, että minua luultiin varkaaksi kun aina tietyissä liikkeissä vartija tuli seisomaan kauppaan kun minä olin siellä. Se oli jotenkin silmiinpistävää jossain pienessä glitterissä ja vastaavissa. Mutta antaapa vahdata kun en ole elämäni aikana varastanut mitään. Taisin avautua jonnekin nettiin asiasta ja minua valistettiin ettei siitä tarvitse välittää.
Vierailija kirjoitti:
Herranen aika, en ole edes nähnyt (huomannut?) vartijoita sen paremmin Stoccalla kuin Prismassakaan.
Noissa ei välttis näy kuin sulkemisaikaan tosiaan.
Mutta prismoissakin kaikki toiminta riippuu aluepäällikön ohjeista.
Samassa alueella voi olla useampia (ainakin kahta) eri toimintamallia.
Vierailija kirjoitti:
Joskus ja olen aina yhtä hämmästynyt tilanteesta. Maksan - tietenkin - aina ostokseni.
Varkaita on rikkaissa, keskituloisissa ja köyhissä, joten vartijoiden pitää olla valppaita. Minä en halua maksaa ostoksissani pitkäkyntisten varastamia vaatteita, meikkejä, elektroniikkaa, kaljoja, fileitä tai mitään muutakaan.
Menin toissajouluna Stockalle ostamaan ulkovalot. Kävelin sisään Keskuskadulta ja tavaratalosta poistui samaan aikaan venäläinen pariskunta, joiden kohdalla portti huusi ja hälytti. Jatkoin silloisen delin läpi ja huomasin, että vartija seurasi minua. Hän onneksi huomasi erehtyneensä, kääntyi ja poistui.
Melkein nauratti, vaikka harmitti, että mahdolliset rosvot (toisinaan hälytin jää ostotilanteessa kiinni tuotteisiin) pääsivät poistumaan saaliinsa kera.
Hälytys ei vielä tarkoita, että "tuo varasti jotain". Itselläni on kerran portti hälyttänyt, olikohan edesmennyt Seppälä tai vastaava halpisvaatekauppa. Meitä oli 2 naista poistumassa yhtäaikaa. Odotimme myyjää, sitten kokeiltiin kumpi piippasi. Se olin minä. Myyjä sanoi että katsotaan kassalla jäikö johonkin tuotteeseen hälytin. Sieltähän se löytyi ja kuitista oli helppo verrata että kaikki oli maksettu (ostin aika paljon tavaraa). Myyjä pyyteli anteeksi ja minä sanoin että ei se mitään. Sitten lähdin pois. Ihan ok tilanne.
Jostain luin kerran psykologin kertomana, että rehellinen ihminen juurikin panikoituu helposti "ilman syytä". Esim. häntä kuulustellaan kun jokin rikos on tapahtunut. Se änkyttävä, hikoileva ja punoittava/kalpea "epäilyttävän" näköinen on todennäköisesti ahdistunut rehti ihminen ja todella huoleton ja vakuuttava on se oikea rikollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus ja olen aina yhtä hämmästynyt tilanteesta. Maksan - tietenkin - aina ostokseni.
Varkaita on rikkaissa, keskituloisissa ja köyhissä, joten vartijoiden pitää olla valppaita. Minä en halua maksaa ostoksissani pitkäkyntisten varastamia vaatteita, meikkejä, elektroniikkaa, kaljoja, fileitä tai mitään muutakaan.
Menin toissajouluna Stockalle ostamaan ulkovalot. Kävelin sisään Keskuskadulta ja tavaratalosta poistui samaan aikaan venäläinen pariskunta, joiden kohdalla portti huusi ja hälytti. Jatkoin silloisen delin läpi ja huomasin, että vartija seurasi minua. Hän onneksi huomasi erehtyneensä, kääntyi ja poistui.
Melkein nauratti, vaikka harmitti, että mahdolliset rosvot (toisinaan hälytin jää ostotilanteessa kiinni tuotteisiin) pääsivät poistumaan saaliinsa kera.
Hälytys ei vielä tarkoita, että "tuo varasti jotain". Itselläni on kerran portti hälyttänyt, olikohan edesmennyt Seppälä tai vastaava halpisvaatekauppa. Meitä oli 2 naista poistumassa yhtäaikaa. Odotimme myyjää, sitten kokeiltiin kumpi piippasi. Se olin minä. Myyjä sanoi että katsotaan kassalla jäikö johonkin tuotteeseen hälytin. Sieltähän se löytyi ja kuitista oli helppo verrata että kaikki oli maksettu (ostin aika paljon tavaraa). Myyjä pyyteli anteeksi ja minä sanoin että ei se mitään. Sitten lähdin pois. Ihan ok tilanne.
Jostain luin kerran psykologin kertomana, että rehellinen ihminen juurikin panikoituu helposti "ilman syytä". Esim. häntä kuulustellaan kun jokin rikos on tapahtunut. Se änkyttävä, hikoileva ja punoittava/kalpea "epäilyttävän" näköinen on todennäköisesti ahdistunut rehti ihminen ja todella huoleton ja vakuuttava on se oikea rikollinen.
Ei tietenkään tarkoita.
"Melkein nauratti, vaikka harmitti, että mahdolliset rosvot (toisinaan hälytin jää ostotilanteessa kiinni tuotteisiin) pääsivät poistumaan saaliinsa kera."
Minulla hälyttivät kirjaston kirjat parissakin apteekissa, mutta apteekit muuttivat järjestelmäänsä.
On varmaan totta, että rehellinen menee paniikkiin ja roisto pysyy rauhallisena. Tunsin itseni erittäin noloksi, kun vartija seurasi minua Stockalla. Tuttu liike enkä tietenkään varasta mitään.
Tänään illalla vartija tuli suoraan hyllyjen väliin ja tuijotti päästä varpaisiin. Ei kohtelias ammattilainen, vaan miltei epäasiallinen, oli todella lähellä ja suora. Olen nainen ja en myymälävaras. Mitkä ohjeet ovat heidän koulutuksessa ja firmoilla, kun noin käy?
Vierailija kirjoitti:
Tänään illalla vartija tuli suoraan hyllyjen väliin ja tuijotti päästä varpaisiin. Ei kohtelias ammattilainen, vaan miltei epäasiallinen, oli todella lähellä ja suora. Olen nainen ja en myymälävaras. Mitkä ohjeet ovat heidän koulutuksessa ja firmoilla, kun noin käy?
Up!
Minulle käy usein noin, enkä habitukseni perusteella ainakaan omasta mielestäni viesti pahemmin myymälävarasta. Päällä on kuitenkin aina siistit vaatteet ja tyylini on niin basic kuin olla ja voi.
Tosin näytän hieman ikäistä nuoremmalta (kasvomaskit ehdottomasti auttavat vielä asiassa) ja vartijan seurattavana olemista tapahtuu erityisesti yhdessä kaupassa, jossa vahditaan teinejä näpistysten pelossa.
En sitten tiedä mistä johtuu, mutta kyseiseen liikkeeseen meneminen on minusta ahdistavaa. 🤷♀️
Kassajonossa kassan taakse tuli henkilö, ojensi kassalle lapun ja käski soittamaan heti lapussa olenaan numeroon, kun näette noiden tulevan kauppaan. Siinä sitten ihmeteltiin, että miksi.
Se möllikkä on ihastunut suhun.