Lue keskustelun säännöt.
Mihin avaruus loppuu?
Kysyin Esko Valtaojalta kerran, mutta hän mumisi tuoppiinsa siinä vaiheessa.
Onko sinulla ajatus, mihin kaikki loppuu?
Kommentit (452)
Mutta nopeushan on aina suhteessa johonkin. Kun auton nopeudeksi ilmoitetaan 80 km/h, niin se ei ole auton absoluuttinen nopeus, vaan suhteessa maanpintaan. Jos koordinaatisto on suhteessa esim. aurinkoon, niin siihen pitää laskea myös maapallon pyörimis- ja kiertonopeus, ja silloin se on aivan jotain muuta kuin 80 km/h. Ja aurinkokin liikkuu jollakin nopeudella linnunradan ympäri, linnunrata kohti Andromedaa, jne.
Mihin verrattuna valon nopeus on se paljon puhuttu c, eli n. 300 000 km/s? Maan pinnalla olevaan mittalaitteeseen, aurinkoon, linnunradan keskipisteeseen, universumin taustasäteilyyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin verrattuna valon nopeus on se paljon puhuttu c, eli n. 300 000 km/s? Maan pinnalla olevaan mittalaitteeseen, aurinkoon, linnunradan keskipisteeseen, universumin taustasäteilyyn?
Aivan kaikkeen. Sehän se suhteellisuusteorian koko idea onkin, että jokaisessa inertiaaliframessa valonnopeus on sama c.
En muista mistä luin, mutta aika vakuuttavasti esitettiin, että avaruus loppuu hetikohta pilvien takana.
Jos matkustan laajenevan universumin äärireunalla c-nopeudella, mitä näen? Suoran vai kaareutuvan horisontin sivuillepäin? Ei mitään laajentumisuuntaan eteenpäin, ei valoa ei pimeyttä? Tai olenko joka positiossa aina kosmoksen keskipisteessä?
Katoaako taakse jäävä avaruus näkyvistä liikuttaessa valonnopeudella? Pidentääkö ns. painovoimalinssin aiheuttama valon taipuminen matkan ajallista kestoa verrattuna suoraan etenemiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos matkustan laajenevan universumin äärireunalla c-nopeudella, mitä näen? Suoran vai kaareutuvan horisontin sivuillepäin? Ei mitään laajentumisuuntaan eteenpäin, ei valoa ei pimeyttä? Tai olenko joka positiossa aina kosmoksen keskipisteessä?
Sinä olet koko ajan sekä kosmoksen äärireunalla että keskipisteessä, aivan samalla tavalla kuin muurahainen puhallettavan ilmapallon päällä: kosmosta eli ilmapallon pintaa jatkuu joka suuntaan, ja laajeneminen tapahtuu suuntaan jonne et voi matkata.
Kappaleilla ja siten myös avaruudella on ulottuvuuksia, ainakin neljä? Kuinka paksu tuon ilmapalloon verratun laajenevan universumin pintakerros on esim. valovuosina? Entäpä pallon, ilmeisesti tyhjän, halkaisija tai säde? Pitääkö oikeastaan ajatella, että kosmos on 1-ulotteinen ja elämme kuin letun päällä, samaan tapaan mitä maapallosta uskottiin ennen nykytietoa. Jos avaruudessa on enemmän ulottuvuuksia kuin neljä, niiden täytyy olla sisäkkäisiä ja tästä vasta seuraa ihmeeellisiä pohdintoja? Mistä onkaan kysymys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/avaruus/2013-12-12/Tutkimus-vahvis…
Maldacenan konjektuurin mukaan painovoima maailmankaikkeudessa aiheutuu äärimmäisen pienistä, värähtelevistä säikeistä, joista kaikki koostuu. Matemaattisesti monimutkaisessa säiemaailmankaikkeudessa on kymmenen ulottuvuutta, joista yksi on aika.
Kuitenkin maailmankaikkeuden tapahtumat varsinaisesti tapahtuvat huomattavasti yksinkertaisemmassa, vähempien ulottuvuuksien tilassa, jossa ei ole painovoimaa. Maailmankaikkeus olisi siis luonteeltaan kaksinainen, eräänlainen hologrammi.
Tutkimukset näyttävät vahvistavan Maldacenan konjektuurin paikkansapitäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän sama kuin jos muurahaiset yrittäisivät ymmärtää mitä on niiden reviirin ulkopuolella, mikä aiheutta yön ja päivän, kesän ja talven, miten ihmisten yhteiskunta toimii. Ei ne vaan pysty, aistit ja äly rajoittaa. Me ollaan avaruuden muurahaisia.
Muurahaiset eivät edes yritä. Ihmiset yrittävät ja koko ajan onnistuvat löytämään uusia tiedonmuruja.
Miten niin eivät yritä? Tekevät nekin tiedusteluretkiä tuntemattomille alueille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko avaruuden pakosti oltava niin iso? Eikö yhtään pienempi avaruus olisi riittänyt?
Semmoinen semiavaruus.
Elämme simulaatiossa. Joku näppäili jossain jotain, joka monistaa itseään. Shadowplay. Varjojen leikkiä olevaisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko avaruuden pakosti oltava niin iso? Eikö yhtään pienempi avaruus olisi riittänyt?
Semmoinen semiavaruus.
Moni tyytyy pikkuavaruuteen, jossa on alla litteä maalevy ja päällä kupumainen taivaanvahvuus. Sellaisen pystyy helposti käsittämään, ei tarvitse miettiä vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä avaruus alkaa? Mistä pilvet tulee? Miten avaruus syntyi? Miten kaikki alkoi? Miksi murmeli on murmeli, eikä vaikka mirmulu???
Avaruushan koostuu aineesta siis materiaalista ja kaasuista,mutta se tyhjyys, jossa ne liikkuu on tyhjyyttä ja sitä ei ole vielä kukaan pystynyt todistamaan miten pitkälle se tyhjyys jatkuu.Näkyvät kappaleet linnunradan kaltaisine aineen kasautumathan voi nähdä,mutta sehän se on se tyhjyys,joka voi jatkua iäisyyksiin,äärettömyyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei tiedä, eikä tule ikinä tietämään. Kannattaa keskittyä oleellisempiin asioihin.
Jos avaruus loppuisi, tai loppuu johonkin ja siellä tulis seinä vastaan, niin jos sitä seinää kävis hakkaamaan tohoksi, niin päättyiskö se seinä sit ikinä? Vai oisko sen takana sit jotain?? :D :D Ja miten se ees vois päättyä se seinä?
Vierailija kirjoitti:
Avaruus loppuu ässään
Janne Porkan äänellä: "Aiiivan oikeeiin!"
silloinen kirjoitti:
Avaruushan koostuu aineesta siis materiaalista ja kaasuista,mutta se tyhjyys, jossa ne liikkuu on tyhjyyttä ja sitä ei ole vielä kukaan pystynyt todistamaan miten pitkälle se tyhjyys jatkuu.Näkyvät kappaleet linnunradan kaltaisine aineen kasautumathan voi nähdä,mutta sehän se on se tyhjyys,joka voi jatkua iäisyyksiin,äärettömyyksiin.
Ei avaruus ole tyhjyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Jos avaruus loppuisi, tai loppuu johonkin ja siellä tulis seinä vastaan, niin jos sitä seinää kävis hakkaamaan tohoksi, niin päättyiskö se seinä sit ikinä? Vai oisko sen takana sit jotain?? :D :D Ja miten se ees vois päättyä se seinä?
Jos karhu olisi porkkana ja jänis söisi porkkanan, mitä tapahtuisi ketulle?
Vierailija kirjoitti:
Kappaleilla ja siten myös avaruudella on ulottuvuuksia, ainakin neljä? Kuinka paksu tuon ilmapalloon verratun laajenevan universumin pintakerros on esim. valovuosina? Entäpä pallon, ilmeisesti tyhjän, halkaisija tai säde? Pitääkö oikeastaan ajatella, että kosmos on 1-ulotteinen ja elämme kuin letun päällä, samaan tapaan mitä maapallosta uskottiin ennen nykytietoa. Jos avaruudessa on enemmän ulottuvuuksia kuin neljä, niiden täytyy olla sisäkkäisiä ja tästä vasta seuraa ihmeeellisiä pohdintoja? Mistä onkaan kysymys?
Se ilmapallo on vain mielikuva.
Google vastaa:
The two beams of light (or better, two oppositely directed photons) do not have a relative speed at all for the simple fact that there is no inertial coordinate system in which either photon is at rest.
The distance between the two photons increases at the rate of 2c but this isn't the speed of an object but, rather, the rate of increase in distance between two objects as observed in a coordinate system; neither object has speed greater than c in any coordinate system.