Mihin avaruus loppuu?
Kysyin Esko Valtaojalta kerran, mutta hän mumisi tuoppiinsa siinä vaiheessa.
Onko sinulla ajatus, mihin kaikki loppuu?
Kommentit (452)
Loppuiko avaruus tähän? Eikö keskustelu jatku enää?
Avaruus ei lopu mihinkään. Avaruus laajenee
Vierailija kirjoitti:
Avaruus ei lopu mihinkään. Avaruus laajenee
Laajeneeko avaruus joka paikassa, vai estääkö paikalliset gravitaatiokeskittymät avaruuden laajenemisen?
Siis laajeneeko avaruus tässä meidänkin ympäristössä, mutta gravitaatio jaksaa pitää aineen kasassa. Vähän huonona vertauksena puro, jossa kivi. Kivi pysyy kitkan vuoksi paikallaan vaikka vesi virtaa sen yli (vesi tässä esimerkissä esittää avaruutta).
Se loppuu Lidlin takapihalle tai sitten etupihalle, riippuen mistäpäin katsoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaruus ei lopu mihinkään. Avaruus laajenee
Laajeneeko avaruus joka paikassa, vai estääkö paikalliset gravitaatiokeskittymät avaruuden laajenemisen?
Siis laajeneeko avaruus tässä meidänkin ympäristössä, mutta gravitaatio jaksaa pitää aineen kasassa. Vähän huonona vertauksena puro, jossa kivi. Kivi pysyy kitkan vuoksi paikallaan vaikka vesi virtaa sen yli (vesi tässä esimerkissä esittää avaruutta).
Paikallisesti gravitaatio pitää aineen kasassa, eli esimerkiksi galaksimme tulee kyllä jatkossakin pysymään koossa.
Mun mielestä se tulee takaisin alkupisteeseen. Jos lähdet avaruuteen ja matkaat samaa linjaa, niin tuut takaisin lähtöpisteeseen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pisteet A ja B etenevät valonnopeudella vastakkaisiin suuntiin, niin eikö niiden keskinäinen etääntyminen toisistaan tapahdu 2-kertaisella valonnopeudella? Jos A-pisteen rinnalla kulkisi samaan suuntaan piste C myös valonnopeudella, eikö piste A olisi silloin liikkumaton ja paikallaan? Toisin sanoen: liike ja nopeus ovat ainoastaan suhteellisia arvoja, riippuen tarkastelupisteestä, sen liikkeestä ja nopeudesta.
Google vastaa:
The two beams of light (or better, two oppositely directed photons) do not have a relative speed at all for the simple fact that there is no inertial coordinate system in which either photon is at rest.
The distance between the two photons increases at the rate of 2c but this isn't the speed of an object but, rather, the rate of increase in distance between two objects as observed in a coordinate system; neither object has speed greater than c in any coordinate system.
Siis ”Google!” Google ja Google ja Google sitä Google tätä. Eikö voi yrittää ajatella itse?
Onko ruskealla talolla kanta tähän asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pisteet A ja B etenevät valonnopeudella vastakkaisiin suuntiin, niin eikö niiden keskinäinen etääntyminen toisistaan tapahdu 2-kertaisella valonnopeudella? Jos A-pisteen rinnalla kulkisi samaan suuntaan piste C myös valonnopeudella, eikö piste A olisi silloin liikkumaton ja paikallaan? Toisin sanoen: liike ja nopeus ovat ainoastaan suhteellisia arvoja, riippuen tarkastelupisteestä, sen liikkeestä ja nopeudesta.
Google vastaa:
The two beams of light (or better, two oppositely directed photons) do not have a relative speed at all for the simple fact that there is no inertial coordinate system in which either photon is at rest.
The distance between the two photons increases at the rate of 2c but this isn't the speed of an object but, rather, the rate of increase in distance between two objects as observed in a coordinate system; neither object has speed greater than c in any coordinate system.
Siis ”Google!” Google ja Google ja Google sitä Google tätä. Eikö voi yrittää ajatella itse?
Pitäähän se oma ajattelu johonkin perustaa, ja mikä olisi parempi perusta kuin viimeisin tieto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat planeetat ovat kai pyöreitä, miksi? Ei ole kolmioita tai neliöitä. Onko avaruudessa pallot muotia?
Planeetat muodostuvat pienempien kappaleiden törmäilystä keskenään. Ei suinkaan kovin pienestä määrästä sellaisia. Ei olisi mitenkään mahdollista, että ne sattumalta törmäilisivät keskenään jatkuvasti niin, että planeetasta muodostuisi neliö tai kolmio. Lisäksi painovoima tasoittaa kummasti muotoa kun puhutaan isommista kappaleista.
Mutta kumminkin törmäilevät niin, ettei yksikään ole esim. Kolmio.
Törmäilevät sattumanvaraisesti. Ja juuri sattumanvaraisuuden takia niistä muodostuu pallo. Kolmion saadaksesi niillä pitäisi olla jokin mystinen säännönmukaisuus.
Pallo on joka suunnasta katsottuna yhtä iso osumiskohde. Kolmio ei ole. Siksi jos sulla olisikin lähtötilanteena kolmio, niin siihen ei osuisi yhtä suurella todennäköisyydellä eri suunnista asteroideja, vaan eri todennäköisyyksillä. Ja tämä todennäköisyyksien eroama aiheuttaisi sen, että siitä muodostuisi se pallo.
Sen lisäksi tietenkin, että kun puhutaan varhaisista planeetoista, joita moukaroivat asteroidit jatkuvalla syötöllä, se planeetta on hyvin pitkälti sulaa laavaa, jonka painovoimakin vetää palloksi, sen lisäksi, että ne asteroidit tosiaan osuvat siihen todennäköisyysmatikan perusteella about joka puolelle yhtä usein.
Planeettojen ja tahtien pallomuotoisuus johtuu kyllakin painovoimasta, eika tormailysta.
Maapallokin oli aikansa alussa nestemainen kuumuutensa takia ja tiivistyi ja kylmeni ajan kanssa ja vajosi kohti keskustaansa muotoutuen palloksi.
On niin paljon asioita,
mitä ei pystytä tutkimaan, todistamaan.
Erilaisia eliöitä, mm. ihmiset ja muut eläimet, bakteerit, virukset syntyvät ja kuolevat. Mistä ne tulevat ja minne ne menevät?
Maapallokin on entisaikaan ihmisten ymmärrettävissä keskiajan kirkollisen litteyden ja maailmanympäripurjehduksin jälkeen.
....mutta avaruuden laajeneminen ja mustat aukot...
Uskon, että tällä planeetalla olisi paljon tärkeämpää keskittyä täällä olevan, jotenkin selviytymiskykyisen elollisen luonnon säilyttämiseen.
Ihmisiä ei tarvita mihinkään, luonto hoitaa kyllä itsensä ( jos selviää näistä jätteistä)
toivonkaikkeahyvää kirjoitti:
Maapallokin on entisaikaan ihmisten ymmärrettävissä keskiajan kirkollisen litteyden ja maailmanympäripurjehduksin jälkeen.
Minkä kirkollisen litteyden? Keskiajalla kirkonkin hyväksymä tähtitieteen perusteos oli Ptolemaioksen Almagest, jossa pallomainen Maa oli kaikkeuden keskipiste, jota muut taivaankappaleet kiersivät erikokoisilla kuorilla. Se selitys kelpasi tiedeyhteisölle 1400 vuotta, kunnes eräs Galilei alkoi epäillä että ehkä se ei pidä ihan kutiaan.
Maailmankaikkeus on nykytietämän mukaan noin 13,8 miljardia vuotta vanha. Mihin valo on ehtinyt siinä ajassa niin siinä on avaruuden takaraja. Sen takana on loputon tyhjyys...siis siellä ei ole mitään.
Vain tyhjää kirjoitti:
Maailmankaikkeus on nykytietämän mukaan noin 13,8 miljardia vuotta vanha. Mihin valo on ehtinyt siinä ajassa niin siinä on avaruuden takaraja. Sen takana on loputon tyhjyys...siis siellä ei ole mitään.
Avaruus, siis juuri se tyhjyys jossa on hitunen materiaa ja fotoneja, on laajentunut valoa nopeammin. Ja ulkopuolella ei ole edes sitä tyhjyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pohjmies kirjoitti:
Sitä rajaa ei ehkä ole olemassa, koska laajenemisnopeus estää mittauksen suorittamisen. Sitävastoin valon nopeus ei ole suurin mahdollinen nopeus, koska painovoima pystyy voittamaan sen. Jos saataisiin musta-aukko moottoriksi, niin voitaisiin ylittää valon nopeus.
Väärin. Valon nopeus on suurin nopeus. Jos olisit oikeassa niin heittämällä kiven suoraan mustaan aukkoon kivi putoaa sinne. Jos heität sen kiven siten että sillä on sivuttaisnopeutta eli kivi ei putoa suoraan niin silloinhan painovoima kiihdyttäisi kiven valoa nopeampaan vauhtiin ja kivi kiertäisi mustan aukon elliptisellä radalla ja palaisi takaisin?
Mutta miksi se valon nopeus ei riitä siihen että pääsisi mustasta aukosta ulos ? Niin ja ei siinä voi heitellä leipiä, niinkuin kivellä ja vedellä.
Avaruus on niin kaareutunut, ettei sieltä ole reittiä ulos, valo vaan kiertää ympyrää. Ei riipu nopeudesta.[/
Avaruus on muuten mittausten mukaan melko litteä.
S