Lue keskustelun säännöt.
Pisa-tutkimus: Yksi kuva näyttää huolestuttavan eron tyttöjen ja poikien taidoissa – kuilu on suurempi kuin missään muussa maassa
Suomalaisnuoret ovat Euroopan etevimpiä keskustelijoita ongelmanratkaisutilanteissa.
Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.
Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.
Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.
Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.
– Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.
– Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.
Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.
Huolenaiheena suuri ero tyttöjen ja poikien taidoissa
Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.
– Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huoles…
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.
Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.
Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.
Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.
Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.
Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?
Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.
Olen eri, mutta itselläni on kolme lasta eri peruskouluissa Helsingissä, ei eliittikouluissa mutta ei myöskään erityisillä ongelma-alueilla, vaan ihan tavallisissa lähiökouluissa. Yhdenkään lapseni luokalla ei ole "neroja" poikia, vaan kaikki huippuoppilaat ovat tyttöjä. Myös lasten ystävien luokalla tilanne on samanlainen. Parhaat pojat ovat kasin oppilaita. Kaikkien luokalla huonoimmat oppilaat ovat poikia ja vielä selvästi huonoja tyttöjä surkeampia.
Poikamme kävi pikkukaupungissa sen ainoan suomenkielisen lukion mikä siellä oli. Lukiossa ei ollut edes rinnakkaisluokkia. Hyviä poikia oli kuitenkin useita kappaleita. Kaikki valitsivat teknillisen alan ja lähtivät samaan korkeakouluun. Kyllä pojilla päätä on, mutta motivaatio on hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko tutkimus on vähän omituinen eikä siitä saa tolkkua. Pitäisi avata koko kysymyksenasettelu kysymyksineen. Sitä ei tietenkään tehdä.
Sitä ihmettelen, miksi nykyään ei jätetä luokalle? Omilta peruskouluajoilta 2000-luvun alkupuolelta muistan, että tiesin useitakin oppilaita, jotka olivat jääneet luokalleen. Omalla luokallani oli ala-asteella yksi tämmöinen oppilas ja yläasteella toinen. Ehkä joskus siitä heille jotain kuittailtiin, mutta enimmäkseen kukaan ei edes muistanut koko asiaa. Se oli ihan normaalia. Pari oppilasta vuosikurssiltani ei myöskään päässyt ysiluokkaa läpi, vaan joutuivat tekemään sen uudelleen.
Nykyään ilmeisesti perustelu on, että luokalle jättäminen leimaa oppilaan, joten ketään ei voi jättää luokalle. Lopputuloksena peruskoulunsa päättäviä nuoria, jotka eivät osaa kunnolla kirjoittaa.
On se kyllä käsittämätöntä, että peruskoulunsa päättäneissä nuorissa on edelleen sellaisia , jotka eivät ole oppineet lukemaan ja kirjoittamaan kuin auttavasti! Luku- ja kirjoitustaitohan on kaiken muun oppimisen perusta, eikä sinänsä edes mitään rakettitiedettä. Eniten kiinnostaa, mistä syystä lukutaito on jäänyt puolitiehen. Pitäisikö palata tasokursseihin vai apukouluunko heidät pitäisi sijoittaa, vai eikö koulunkäynti nyt kerta kaikkiaan vaan kiinnosta.
Kouluista on karsittu kaikki kilpailu. Pojat nauttivat kilpailusta ja siitä, että osaaminen palkitaan. Ylipäätään elämä on tehty nykyään sellaiseksi, että kaikkien pitää pärjätä kaikessa, eli vaatimuksia on laskettu kautta linjan sellaisiksi, että hitaimmatkin suoriutuvat. Poikia tämä ei motivoi yrittämään, eikä kyllä kaikkia tyttöjäkään. Tuloksena meillä on keskinkertaisuuksien kansakunta, hyvässä ja pahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai tytöt on kielellisesti lahjakkaampia mutta sitä ei testissä tutkittu vaan ongelmanratkaisukykyä ja tutkimustapa oli siten väärä.
Ongelmanratkaisuun liittyy paljon muutakin kuin puhe. Esim. vaikeneminen. Mikään ei usein ole ongelmanratkaisussa tehokkaampaa kuin vaikeneminen.
Ongelma piti ratkaista yhteistyössä keskustelemalla, vaikeneminen ei tuo ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.
Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.
Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.
Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.
Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.
Ehkä koulunkäynti nykymuodossaan ei vaan ole poikia varten, eikä täten motivoi heitä? Pitäisikö poikien kyvyt siis valjastaa jo pienestä pitäen enemmän miehisemmille elämän osa-alueille?
Niinku lapioimaan soraa?
Ei se koulu ja läksyt tytöistäkään mitään herkkua ole, mutta hommat kuitenkin hoidetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun opettajissa on miehiäkin, eiväkä lusmut pojat pärjää yhtään sen paremmin kuin naisopettajienkaan kanssa. On siis turhaa tehdä tästä sukupuolikysymystä. Yleensä hyvin koulussamenestyvät pojat ovat hyviä kaikissa kouluaineissa: ovat hyvinkäyttäytyviä ja motivotuneita. Laiskat lusmut eivät välitä mistään mitään, vaikka yrittäsi mitä opiskelumetodeita. Vanhemmat tuntuvat olevan avuttomia näiden kanssa. Koulussa kyllä pidetään kuria ja kerrotaan säännöt. Jos opiskelu ei maistu, se näkyy numeroissa. Peruskoulun päättötodistuksen vitosilla ja kutosilla ei pääse ehkä sinne opiskelualalle, minne tahtoisi.
Mutta tekniselle alalle pääsee. Siellä sitten toki joutuu opiskelemaan, ja työelämässä palkka on monta tonnia kilttejä sairaanhoitajia enemmän...
Nämä reppanapojat jäävät kotiin pelaamaan. Pitsalaatikoita ja äidin kantamaa cocacolaa. Siinä heidän tulevaisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
No hei. Pojat on poikia. Siinä, missä tytöiltä vaaditaan aika paljon ja kasvatetaan selkärankaa, nii pojat saa rällästää ja pelata peleillä ja syödä karkkia. Sit ihmetellään, miksi vätystely ei teekkään automaattisesti autuaaksi koulussa.
Sitten on ne pojat, joiden vanhempia oikeasti kiinnostaa. Ja mä toivon, että oma tyttöni joskus löytää tällaisen pojan itselleen. Heikolta näyttää. Kiitti vaan poikien äidit.
Erittäin hyvä pointti! Pojilta ei vaadita mitään. Siksi eivät opi ottamaan vastuuta mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ns. miesten työt (ja miehen vastuu) perheessä ovat vähentyneet. Miehistä on tullut hedonistisia pehmeitä laiskimuksia.
Äideistä on tullut perheenpäitä ja he hoitavat perheen asiat ja ottavat vastuuta.
Pojat katsovat vierestä ja heistä tulee isänsä kaltaisia. Isästä otetaan mallia eli mikä ei ole kivaa, sitä ei tarvitse tehdä tai tehdään vasta sitten kun perheenjohtajaäiti on 100 kertaa siitä patistanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöt ovat kehityksessään pidemmällä ysiluokalla, tietenkin sekin vaikuttaa. Ja en yhtään epäile etteikö kyseessä olisi myös biologiset erot. Kaikissa kulttuureissa tytöt oppivat keskimäärin nopeammin puhumaan kuin pojat riippumatta siitä kuinka heitä kasvatetaan ja naisten sanavarasto on aikuisena parempi kuin miesten. Miesten kohdalla luonnonvalinta on suosinut fyysistä vahvuutta enemmän kuin verbaalisia taitoja.
Tytöt omaksuu luodun ja median esille tuoman virallisen liturgian ja alkavat vastata tämän opin mukaisesti
kyseenalaistamatta mitään ja tästä sitten saa korkeat pisteet ja palkitaan.
Miksi naiset ovat kielellisesti lahjakkaampia niissäkin (luonnon)kulttuureissa joissa ei edes ole mitään medioita?
En tiedä mikä on "luonnonkulttuuri", tarkoitatko jotain esihistoriallisia kulttuureja? Niistä ei ole tutkimusta ko aiheesta.
Moni ei tajua, ettei tarvitse mennä kuin Euroopassa 150 vuotta taaksepäin historiassa, niin naisten osallistuminen korkeakoulutukseen oli kielletty tai hankalaa. Eli lähes 100% opiskelijoista oli miehiä. Jostain kumman syystä kaikki osasivat lukea, kirjoittaa, pitää puheita, kirjoittaa runoja ja vaikka mitä.
Nyt kun naiset ovat saaneet oikeuden opiskella yliopistoissa, minne ne miesten taidot ovat hävinneet?
Ovatko naiset vaan niin paljon parempi "luonnostaan", etteivät miehet enää pärjää? Vai onko miesten omissa asenteissa tapahtunut muutos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki johtuu Suomen sotatraumasta ja miesten pakollisesta asevelvollisuudesta, poikia kasvatetaan tekemään fyysisiä juttuja, ei keskittymään. Siitä johtuu Suomen suurempi ero sukupuolten välillä. Isät toisintavat tätä mallia pojilleen. Kuinka monessa kodissa isä tarttuu iltaisin kirjaan?
Pojilta ei vaadita nykypäivänä mitään, ei voi kauhalla sitten vaatiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.
Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.
Varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokin mättää poikien osalta. Ja näissä laitoksissa naiset ovat vastuussa. Vai onko sattumaa?
Mutta hetkonen, jos palataan yli sadan vuoden taakse, jolloin pojat menetyivät koulussa, silloinkin heitä kasvattivat kotona äidit ja naispuoliset lastenhoitajat. Koulussa toki taisi olla paljon miesopettajia, mutta vaikka on ollut miesopettajia, niin tytötkin ovat menestyneet. Mun aikoina kouluissa oli sekä nais- että miesopettajia.
Sun idea että on "naisten luoma varhaiskasvatus ja peruskoulu" ei pidä kutiaan, useinhan ne virkamiehet ja päättäjät ovat olleet miehiä. Mun aikana useimmiten rehtoritkin olivat miehiä. Yliopistossakin vasta viime vuosikymmeninä on alettu nähdä enemmän naispuolisia professoreja ja johtohenkilöitä. Silti siinä miesvaltaisessakin yliopistossa tytöt menestyivät paremmin kuin pojat.
Juu ei kuulosta toimivalta idealta lainkaan.
Nythän sitäpaitsi tuo opettaja ketjun alussa kertoi, kuinka paljon pojat saavat erityiskohtelua koulussa etteivät vaan jäisi luokalleen.
Vierailija kirjoitti:
Pojalta vaaditaan aika hurjaa itsetuntoa, että uskaltaa pärjätä peruskoulussa. Kympin poika hakataan kohtuuttoman nopeasti. Vain ns. eliittikouluissa pojillakin on lupa osata.
Ketkä hakkaavat ja miksi? Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 1980, enkä muista että ketään poikaa olisi koskaan hakattu koulussa saati että sen takia että sai kympin kokeesta? Mikä on viime vuosikymmeninä muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Kouluista on karsittu kaikki kilpailu. Pojat nauttivat kilpailusta ja siitä, että osaaminen palkitaan. Ylipäätään elämä on tehty nykyään sellaiseksi, että kaikkien pitää pärjätä kaikessa, eli vaatimuksia on laskettu kautta linjan sellaisiksi, että hitaimmatkin suoriutuvat. Poikia tämä ei motivoi yrittämään, eikä kyllä kaikkia tyttöjäkään. Tuloksena meillä on keskinkertaisuuksien kansakunta, hyvässä ja pahassa.
Kilpailla voi myös itseään vastaan. Ensin voi ottaa tavoitteeksi arvosanan nostamisen, sitten sen pitämisen. Tavoitteena voi myös olla luokan paras kokeessa tai keskiarvossa. Jos tuloksia ei kerrota, niin tähtää aina kiitettävään. Ei se kilpailu tuon kummempaa ole, sitähän aikuisetkin tekevät.
Koko keskustelu on turha, erot voivat yksinkertaisesti syntyä siitä että tutkimus on huonosti tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai tytöt on kielellisesti lahjakkaampia mutta sitä ei testissä tutkittu vaan ongelmanratkaisukykyä ja tutkimustapa oli siten väärä.
Ongelmanratkaisuun liittyy paljon muutakin kuin puhe. Esim. vaikeneminen. Mikään ei usein ole ongelmanratkaisussa tehokkaampaa kuin vaikeneminen.
Ongelma piti ratkaista yhteistyössä keskustelemalla, vaikeneminen ei tuo ratkaisua.
Vaikea sanoa mitään kun ei tiedä mitä ongelma koski. Neutraalia ongelmaa niin harvoin enää näkee esitettävän, vaan aina on joku vaikuttamisyritys jo kysymysvaiheessa, ja pojat ei sulata semmoista.
Googletin mikä kaikki voi heikentää oppimista:
"HS: Oppilaiden tunneilla käyttämä teknologia voi huonontaa oppimistuloksia"
"Tutkimus: Tv:n katselu heikentää lasten oppimista"
"Koulujen huono ilma heikentää oppimista"
"HS: Tuttipullojen muovi voi heikentää vauvan oppimista"
"Insuliiniresistenssi voi heikentää muistia ja oppimista"
"Kuopiolaislapsilla tehty tutkimus: Liika istuminen heikentää lukemaan oppimista"
"Älypuhelimen käyttö heikentää sanojen oppimista"
"Matematiikan dosentti peruskoulun ongelmista: Tietokoneista on oppimiselle haittaa"
"Meteli seis! Jatkuva melu vaikeuttaa oppimista ja vaikuttaa jopa sinnikkyyteen"
Huomaako joku punaista lankaa näissä otsikoissa?
Lapset ovat paikallaan ja tekniikan parissa valveillaoloaikansa. Myös ravinnolla on väliä.
Katsoin lyhyen dokumentin metsäkouluista, ilmeisesti niissä olleet lapset saavat vielä yliopistotasolla parempia opintotuloksia. Parempia kuin peruskoulussa. https://www.youtube.com/watch?v=Or__q3VNq9o
Ne poikkeavat peruskoulusta sillä tavalla, että lapset ovat vähemmän paikallaan, enemmän ulkona eivätkä näytön edessä.
Näitä kommentteja lukiessani olen todella kiitollinen, että tyttöni on matematiikka-luonnontiedepainotteisella luokalla yläkoulussa, missä kaikki oppilaat, niin pojat kuin tytötkin ovat lahjakkaita, fiksuja ja suurimmaksi osaksi myös hyväkäytöksisiä.