Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pisa-tutkimus: Yksi kuva näyttää huolestuttavan eron tyttöjen ja poikien taidoissa – kuilu on suurempi kuin missään muussa maassa

Vierailija
27.02.2018 |

Suomalaisnuoret ovat Euroopan etevimpiä keskustelijoita ongelmanratkaisutilanteissa.
Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.

Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.
Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.

Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.

–  Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

–  Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.

Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.

Huolenaiheena suuri ero tyttöjen ja poikien taidoissa
Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

–  Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huoles…

Kommentit (267)

Vierailija
81/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöt ovat kehityksessään pidemmällä ysiluokalla, tietenkin sekin vaikuttaa. Ja en yhtään epäile etteikö kyseessä olisi myös biologiset erot. Kaikissa kulttuureissa tytöt oppivat keskimäärin nopeammin puhumaan kuin pojat riippumatta siitä kuinka heitä kasvatetaan ja naisten sanavarasto on aikuisena parempi kuin miesten. Miesten kohdalla luonnonvalinta on suosinut fyysistä vahvuutta enemmän kuin verbaalisia taitoja.

Tytöt omaksuu luodun ja median esille tuoman virallisen liturgian ja alkavat vastata tämän opin mukaisesti

kyseenalaistamatta mitään ja tästä sitten saa korkeat pisteet ja palkitaan.

Jos tietty osa pojista ei opi edes lukemaan sillä tasolla, että ymmärtäisivät tekstin sisällön, niin heillä ei ole mitään kykyä kyseenalaistaa ja havainnoida ympäristöään kriittisesti. Lukutaidoton tai vain hyvin heikon lukutaidon omaava on päin vastoin kaikenlaisten huijareiden ja kansankiihottajien vietävissä. Poikien heikko menestys Pisa-testeissä ei johdu siitä, että he olisivat jotenkin mystisellä tavalla tyttöjä älykkäämpiä mutta kriittisiä, vaan siitä että iso osa pojista ei huonon lukutaitonsa takia ymmärrä annettuja tehtäviä eikä osaa niitä ratkaista.

Vierailija
82/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöt ovat kehityksessään pidemmällä ysiluokalla, tietenkin sekin vaikuttaa. Ja en yhtään epäile etteikö kyseessä olisi myös biologiset erot. Kaikissa kulttuureissa tytöt oppivat keskimäärin nopeammin puhumaan kuin pojat riippumatta siitä kuinka heitä kasvatetaan ja naisten sanavarasto on aikuisena parempi kuin miesten. Miesten kohdalla luonnonvalinta on suosinut fyysistä vahvuutta enemmän kuin verbaalisia taitoja.

Tytöt omaksuu luodun ja median esille tuoman virallisen liturgian ja alkavat vastata tämän opin mukaisesti

kyseenalaistamatta mitään ja tästä sitten saa korkeat pisteet ja palkitaan.

Miksi naiset ovat kielellisesti lahjakkaampia niissäkin (luonnon)kulttuureissa joissa ei edes ole mitään medioita?

Eihän kyse ollut kielellisestä lahjakkuudesta, vaan mitattiin ongelmanratkaisukykykyä kielellisin menetelmin. Lisäksi keskustelujen tulkitsijat olivat "omalla asiallaan" ja ovat täten jäävejä. Ei voi suoraan käytetystä kielestä vetää johtopäätöksiä ongelmanratkaisukyvyn suhteen. Pojat käyttävät ihan eri kieltä kuin keskustelujen arvioijat jotka haluavat pojat samaan muottiin mitä edustavat. Pojat taas ei tähän suostu koska ovat älykkäitä.

Tässä ote miten tutkittiin. Pitäisi julkistaa koko chat-keskustelu että voisi arvioda että oliko tilanne asiallinen niin että myös pojat olisivat voineet ottaa tosissaan.

http://–  Tulokset saatiin arvioimalla oppilaita chat-keskustelussa. Testitilanteessa oppilaan piti käydä keskustelua yhden tai useamman tietokoneelle luodun, toista oppilasta edustavan hahmon kanssa ja valita puheenvuoro, joka olisi mahdollisimman rakentava ja auttaisi ratkaisemaan ongelman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.

Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.

Vierailija
84/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus on tehty väärin.

Tutkimuksessa on luultavasti lähtökohta semmoinen, että poikia alkaa kyrsiä heti kättelyssä. On vaikea tehdä tutkimustilanetta mikä ei vaikuta teennäiseltä, ja pojat ei välttämättä lähde mukaan tämmöisessä tapauksessa vaan alkavat esittää nokkeluuttaan.

Tytöt sen sijaan vastaavat asiallisesti vaikka kysymys olisi kuinka typerä tahansa.

Miksi kysely alkaa kyrsiä heti kättelyssä juuri suomalaisia poikia, mutta muissa maissa pojat jaksavat tähän(kin) keskittyä ja suoriutuvat suomipoikia paremmin? Tyttöjen ja poikien välinen ero oli merkittävän suuri juuri Suomessa, selvästi suurempi kuin muualla. Tytöt pärjäsivät tässä testiosiossa lähes kaikissa maissa paremmin kuin pojat, mutta suomalaiset pojat pärjäsivät merkittävästi tyttöjä huonommin. Testi kertoo ainakin kaksi asiaa:

- kaikkien maiden 15 v. tytöt ovat ikäisiään poikia kyvykkäämpiä, kypsempiä ja/tai sinnikkäämpiä mitattavassa asiassa

- suomalaiset pojat ovat osaamattomampia ja/tai laiskempia kuin verrokkimaiden pojat

Juu, kyllä suomalaiset pojat ovat: tyhmempiä, kyvyttömämpiä, ja osaamattomampia.

Syyllisen tähän tilanteeseen  näet peilistä. Vai ovatko pojat syntymätyhmiä ja niin edelleen? Jos niin on, kannattanee harkita poikasikiöiden abortoimista. Tätä vaihtoehtoahan ketjussa pohditaan lausumatta sitä ääneen. Miten on poikien äidit? Olisiko sittenkin pitänyt abortoida tämä syntymätyhmä?

Vierailija
85/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus on tehty väärin.

Tutkimuksessa on luultavasti lähtökohta semmoinen, että poikia alkaa kyrsiä heti kättelyssä. On vaikea tehdä tutkimustilanetta mikä ei vaikuta teennäiseltä, ja pojat ei välttämättä lähde mukaan tämmöisessä tapauksessa vaan alkavat esittää nokkeluuttaan.

Tytöt sen sijaan vastaavat asiallisesti vaikka kysymys olisi kuinka typerä tahansa.

Miksi kysely alkaa kyrsiä heti kättelyssä juuri suomalaisia poikia, mutta muissa maissa pojat jaksavat tähän(kin) keskittyä ja suoriutuvat suomipoikia paremmin? Tyttöjen ja poikien välinen ero oli merkittävän suuri juuri Suomessa, selvästi suurempi kuin muualla. Tytöt pärjäsivät tässä testiosiossa lähes kaikissa maissa paremmin kuin pojat, mutta suomalaiset pojat pärjäsivät merkittävästi tyttöjä huonommin. Testi kertoo ainakin kaksi asiaa:

- kaikkien maiden 15 v. tytöt ovat ikäisiään poikia kyvykkäämpiä, kypsempiä ja/tai sinnikkäämpiä mitattavassa asiassa

- suomalaiset pojat ovat osaamattomampia ja/tai laiskempia kuin verrokkimaiden pojat

Ero oli Suomessa suurin koska juuri Suomessa ero opetettavan unelmahötön ja todellisuuden välillä on kaikkein suurin. Pojat kapinoivat opetettavaa unelmahöttöä vastaan.

Vierailija
86/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.

Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.

Jos perheessä on useampi poika ja he pärjäävät eri tavalla koulussa, onko heidät siis kasvatettu muka eri tavalla ja huonosti pärjäävät on kasvatettu väärin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.

Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokin mättää poikien osalta. Ja näissä laitoksissa naiset ovat vastuussa. Vai onko sattumaa?

Vierailija
88/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.

Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.

Jos perheessä on useampi poika ja he pärjäävät eri tavalla koulussa, onko heidät siis kasvatettu muka eri tavalla ja huonosti pärjäävät on kasvatettu väärin?

Perhe on liian pieni yksikkö johtopäätösten tekemiseen. Nyt puhutaan valtakunnallisella tasolla, eikä "meijän perheen tasolla". Käsittänet?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.

Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.

Entäs poikien isät ja kasvatusvastuu kotona?

Vierailija
90/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisivathan miehetkin hakeutua korkeakouluihin ja opettajiksi. Miten se(kin) on naisten vika, jos miehet eivät halua suuntautua opetusalalle? Pitäisikö miehiä pakottaa opettajiksi? Miten? Saisivatko vastahakoisesti opettajantyötä tekevät miehet poikien oppimistulokset nousuun?

Koulumaailman ja kulttuurin muuttuminen yhä enemmän itseohjautuvaksi ja mielihyvähakuiseksi voi olla yksi avainsana. Kuten moni on todennut, pojat hyötyisivät tyttöjä enemmän opettajavetoisesta kurinalaisemmasta koulutyötä. Kaikki elämässä ei aina ole hauskaa, mutta velvollisuudet on silti hoidettava.

Mutta! Kulttuuria, opetussuunnitelmia ja kasvatusta ovat luomassa yhtä lailla miehet ja naiset. Jos joku väittää nykysuuntausta naisten aikaansaannokseksi, se kertoo korkeintaan siitä, että miehet ovat jättäneet osallistumasta. Jos miehet uskovat, että naiset ovat syyllisiä poikien huonoihin oppimistuloksiin, mikseivät itse osallistu enemmän opetukseen ja kasvatukseen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai tytöt on kielellisesti lahjakkaampia mutta sitä ei testissä tutkittu vaan ongelmanratkaisukykyä ja tutkimustapa oli siten väärä.

Ongelmanratkaisuun liittyy paljon muutakin kuin puhe. Esim. vaikeneminen. Mikään ei usein ole ongelmanratkaisussa tehokkaampaa kuin vaikeneminen. 

Vierailija
92/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.

Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.

Jos perheessä on useampi poika ja he pärjäävät eri tavalla koulussa, onko heidät siis kasvatettu muka eri tavalla ja huonosti pärjäävät on kasvatettu väärin?

Perhe on liian pieni yksikkö johtopäätösten tekemiseen. Nyt puhutaan valtakunnallisella tasolla, eikä "meijän perheen tasolla". Käsittänet?

Itse en usko siihen, että miehet tekisivät opettajina sen parempaa työtä kuin naisetkaan, edes poikien kohdalla. Toisaalta ei siitä varmaan mitään haittaakaan olisi jos miehiä olisi enemmän opettajina. Eivät vaan kovasti halua alalle, jossa työ on raskasta, eikä etuja ole kuin pitkä kesäloma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka usein töissä muka tehdään ongelmanratkaisua ryhmissä? Varmaan joissakin töissä tehdään jatkuvasti, mutta pk-yritystasolla tehdään usein kyllä yleensä niin kuin johtaja sanoo - korkeintaan siihen voi mielipiteensä ilmaista. Ei isompienkaan firmojen johto odota eikä kaipaa sitä, että kaikki tulevat innolla ratkomaan yhteisiä ongelmia. Ei ihme, että nuorisolla on niin vääristynyt kuva työelämästä.

Vierailija
94/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pojat tarvisi tiukemman kurin, vähemmän vaihtoehtoja ja opettajajohtoisempaa perinteistä menoa. Pojat on lapsellisempia kuin tytöt esim. yläkouluiässä ja itseohjautuvuus paljon heikompi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voisivathan miehetkin hakeutua korkeakouluihin ja opettajiksi. Miten se(kin) on naisten vika, jos miehet eivät halua suuntautua opetusalalle? Pitäisikö miehiä pakottaa opettajiksi? Miten? Saisivatko vastahakoisesti opettajantyötä tekevät miehet poikien oppimistulokset nousuun?

Koulumaailman ja kulttuurin muuttuminen yhä enemmän itseohjautuvaksi ja mielihyvähakuiseksi voi olla yksi avainsana. Kuten moni on todennut, pojat hyötyisivät tyttöjä enemmän opettajavetoisesta kurinalaisemmasta koulutyötä. Kaikki elämässä ei aina ole hauskaa, mutta velvollisuudet on silti hoidettava.

Mutta! Kulttuuria, opetussuunnitelmia ja kasvatusta ovat luomassa yhtä lailla miehet ja naiset. Jos joku väittää nykysuuntausta naisten aikaansaannokseksi, se kertoo korkeintaan siitä, että miehet ovat jättäneet osallistumasta. Jos miehet uskovat, että naiset ovat syyllisiä poikien huonoihin oppimistuloksiin, mikseivät itse osallistu enemmän opetukseen ja kasvatukseen?

Sinun pitää mennä koulutuspolitiiikan historiaan. Ennen ihanteet olivat insinööri ja sairaanhoitaja. Siitä sitten lähdettiin etenemään nykyiseen malliin, jossa väitetään "kaikki tiet ovat kaikille avoimet, mitäs et valinnut, oma syysi", mutta todellisuushan on täysin eri: systeemissä pärjää ne jotka tietävät miten systeemissä edetään. Mikäli pojan isä on insinööri, ei pojasta tule muuta kuin voimakkaiden kavereiden tai jonkun muun syyn vuoksi jotain muuta kuin insinööri. Esimerkiksi varhaiskasvatus voi olla voimakas vaikutin, jolla voi sekoittaa vanhemmilta perittyjä ihanteita.

Vierailija
96/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisivathan miehetkin hakeutua korkeakouluihin ja opettajiksi. Miten se(kin) on naisten vika, jos miehet eivät halua suuntautua opetusalalle? Pitäisikö miehiä pakottaa opettajiksi? Miten? Saisivatko vastahakoisesti opettajantyötä tekevät miehet poikien oppimistulokset nousuun?

Koulumaailman ja kulttuurin muuttuminen yhä enemmän itseohjautuvaksi ja mielihyvähakuiseksi voi olla yksi avainsana. Kuten moni on todennut, pojat hyötyisivät tyttöjä enemmän opettajavetoisesta kurinalaisemmasta koulutyötä. Kaikki elämässä ei aina ole hauskaa, mutta velvollisuudet on silti hoidettava.

Mutta! Kulttuuria, opetussuunnitelmia ja kasvatusta ovat luomassa yhtä lailla miehet ja naiset. Jos joku väittää nykysuuntausta naisten aikaansaannokseksi, se kertoo korkeintaan siitä, että miehet ovat jättäneet osallistumasta. Jos miehet uskovat, että naiset ovat syyllisiä poikien huonoihin oppimistuloksiin, mikseivät itse osallistu enemmän opetukseen ja kasvatukseen?

Eräs miesopettaja joka oli ateisti kertoi avoimesti että on vaikea opettaa uskontoa kun ei usko koko ajatukseen.

Aivan samoin voi käydä muissakin aineissa. Mies ei välttämättä osaa ja jaksa opettaa unelmahöttöä vakavalla naamalla eikä hakeudu opettajaksi.

Tulee myös muistaa se, että koko opettajien koulutusohjelma on tehty naisia ajatellen.

Vierailija
97/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

OILI kirjoitti:

Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.

Poikien ongelmat johtuvat isistä, jotka eivät viitsi. Niistä valkoheteropässien rakastamista "miehen malleista", jotka antavat mallia loisimiseen, ryyppäämiseen ja junttiuteen.

Menestyjäpoikien isät ovat fiksuja, aktiivisia ja rakastavia. He ovat läsnä.

Vierailija
98/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muissa maissa ei lueta pienen vähemmistön pakkokieltä. Etenkin pojat kärsivät tästä.

Luetaan. Hongkongissa luetaan kantonin kiinaa, mandarin kiinaa ja Englantia. Singaporessa luetaan myös useita kieliä.

Vierailija
99/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kanadassa luetaan ranskaa.

Vierailija
100/267 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

OILI kirjoitti:

Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.

Poikien ongelmat johtuvat isistä, jotka eivät viitsi. Niistä valkoheteropässien rakastamista "miehen malleista", jotka antavat mallia loisimiseen, ryyppäämiseen ja junttiuteen.

Menestyjäpoikien isät ovat fiksuja, aktiivisia ja rakastavia. He ovat läsnä.

Tämä! Kaikki itsekuri puuttuu osalta äijistä. Syödään öisin jääkaappi tyhjäksi kun tekee niin kovasti mieli mussuttaa, ja muu aika pelataan tietokonepeliä. Siivous ja ruoanlaitto on naisten juttu (sitä paitsi Kotipizza on keksitty!) ja lapset voi pelata omassa huoneessa omia pelejään niin eivät vingu tiellä ja häiritse pelaamista.

Millaisen miehen mallin nämä loiseläjät (joita oma vaimokin halveksii) tarjoavat? Että kannattaa ponnistella? Että kaikki kaunis ja hieno on vaikeaa ja sinne pääseminen vaatii uhrauksia? Että hyvällä itsekurilla voi saavuttaa omia tavoitteita? 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme yksi