Pisa-tutkimus: Yksi kuva näyttää huolestuttavan eron tyttöjen ja poikien taidoissa – kuilu on suurempi kuin missään muussa maassa

Vierailija kirjoitti:

On se kyllä käsittämätöntä, että peruskoulunsa päättäneissä nuorissa on edelleen sellaisia , jotka eivät ole oppineet lukemaan ja kirjoittamaan kuin auttavasti! Luku- ja kirjoitustaitohan on kaiken muun oppimisen perusta, eikä sinänsä edes mitään rakettitiedettä. Eniten kiinnostaa, mistä syystä lukutaito on jäänyt puolitiehen. Pitäisikö palata tasokursseihin vai apukouluunko heidät pitäisi sijoittaa, vai eikö koulunkäynti nyt kerta kaikkiaan vaan kiinnosta.

Apukoulut on lopetettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.

Olen eri, mutta itselläni on kolme lasta eri peruskouluissa Helsingissä, ei eliittikouluissa mutta ei myöskään erityisillä ongelma-alueilla, vaan ihan tavallisissa lähiökouluissa. Yhdenkään lapseni luokalla ei ole "neroja" poikia, vaan kaikki huippuoppilaat ovat tyttöjä. Myös lasten ystävien luokalla tilanne on samanlainen. Parhaat pojat ovat kasin oppilaita. Kaikkien luokalla huonoimmat oppilaat ovat poikia ja vielä selvästi huonoja tyttöjä surkeampia.

pojan luokalla peruskoulussa oli pojat kolmen parhaan joukossa kuudenteen luokkaan ja mun poika oli myös ja yläasteella painotus ja pojalla oli paras ka. Pääsi sitten yli 9 ka;n lukioon Hgissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.

Olen eri, mutta itselläni on kolme lasta eri peruskouluissa Helsingissä, ei eliittikouluissa mutta ei myöskään erityisillä ongelma-alueilla, vaan ihan tavallisissa lähiökouluissa. Yhdenkään lapseni luokalla ei ole "neroja" poikia, vaan kaikki huippuoppilaat ovat tyttöjä. Myös lasten ystävien luokalla tilanne on samanlainen. Parhaat pojat ovat kasin oppilaita. Kaikkien luokalla huonoimmat oppilaat ovat poikia ja vielä selvästi huonoja tyttöjä surkeampia.

pojan luokalla peruskoulussa oli pojat kolmen parhaan joukossa kuudenteen luokkaan ja mun poika oli myös ja yläasteella painotus ja pojalla oli paras ka. Pääsi sitten yli 9 ka;n lukioon Hgissä. 

Onneksi myös hyviä poikia edelleen löytyy, heitä vain on liian vähän. Aiemmin ketjussa joku väitti, että joka luokalla olisi hyviä poikia. Oma vastaukseni, jota lainasit liittyi tähän keskusteluun. Oma suppea kokemukseni on, että nykyään hyviä poikia on niin vähän, ettei niitä osu läheskään joka luokkaan. Sen sijaan todella huonosti menestyviä poikia tuntuu kaikista luokista löytyvän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluista on karsittu kaikki kilpailu. Pojat nauttivat kilpailusta ja siitä, että osaaminen palkitaan. Ylipäätään elämä on tehty nykyään sellaiseksi, että kaikkien pitää pärjätä kaikessa, eli vaatimuksia on laskettu kautta linjan sellaisiksi, että hitaimmatkin suoriutuvat. Poikia tämä ei motivoi yrittämään, eikä kyllä kaikkia tyttöjäkään. Tuloksena meillä on keskinkertaisuuksien kansakunta, hyvässä ja pahassa.

Kilpailla voi myös itseään vastaan. Ensin voi ottaa tavoitteeksi arvosanan nostamisen, sitten sen pitämisen. Tavoitteena voi myös olla luokan paras kokeessa tai keskiarvossa. Jos tuloksia ei kerrota, niin tähtää aina kiitettävään. Ei se kilpailu tuon kummempaa ole, sitähän aikuisetkin tekevät.

Itseään vastaan kilpailu vaatii paljon enemmän kuin avoin kilpailu luokkatoveteita vastaan. Harvalla peruskoululaisella on valmiuksia sisäiseen kilvoitteluun, kun ei se onnistu monelta aikuiseltakaan. Kilpailua pitäisi lisätä kouluissa, edes vapaaehtoisina "matikkaolympialaisina" tms. vähän samalla periaatteella kuin koulujen urheilukilpailutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.

Olen eri, mutta itselläni on kolme lasta eri peruskouluissa Helsingissä, ei eliittikouluissa mutta ei myöskään erityisillä ongelma-alueilla, vaan ihan tavallisissa lähiökouluissa. Yhdenkään lapseni luokalla ei ole "neroja" poikia, vaan kaikki huippuoppilaat ovat tyttöjä. Myös lasten ystävien luokalla tilanne on samanlainen. Parhaat pojat ovat kasin oppilaita. Kaikkien luokalla huonoimmat oppilaat ovat poikia ja vielä selvästi huonoja tyttöjä surkeampia.

pojan luokalla peruskoulussa oli pojat kolmen parhaan joukossa kuudenteen luokkaan ja mun poika oli myös ja yläasteella painotus ja pojalla oli paras ka. Pääsi sitten yli 9 ka;n lukioon Hgissä. 

Onneksi myös hyviä poikia edelleen löytyy, heitä vain on liian vähän. Aiemmin ketjussa joku väitti, että joka luokalla olisi hyviä poikia. Oma vastaukseni, jota lainasit liittyi tähän keskusteluun. Oma suppea kokemukseni on, että nykyään hyviä poikia on niin vähän, ettei niitä osu läheskään joka luokkaan. Sen sijaan todella huonosti menestyviä poikia tuntuu kaikista luokista löytyvän.

Ollaan jo sivulla 10.

Onko tämä 10 sivua nyt sitten sitä "parempaa keskustelua" ja osa ongelmanratkaisua? Saisiko tästäkin ketjusta hyvät pisteet?

Vierailija kirjoitti:

OILI kirjoitti:

Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.

Poikien ongelmat johtuvat isistä, jotka eivät viitsi. Niistä valkoheteropässien rakastamista "miehen malleista", jotka antavat mallia loisimiseen, ryyppäämiseen ja junttiuteen.

Menestyjäpoikien isät ovat fiksuja, aktiivisia ja rakastavia. He ovat läsnä.

Huonotkin isät ovat parempia pojille kuin isätön lapsuus, eli yh-äiti. Ja jos nyt oikein halutaan tähän aiheeseen mennä, niin yksinhuoltajaisä on huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin yksinhuoltaja-äiti. Viimeiseen on tosin muitakin tilastohin vaikuttavia tekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Ns. miesten työt (ja miehen vastuu) perheessä ovat vähentyneet. Miehistä on tullut hedonistisia pehmeitä laiskimuksia.

Äideistä on tullut perheenpäitä ja he hoitavat perheen asiat ja ottavat vastuuta.

Pojat katsovat vierestä ja heistä tulee isänsä kaltaisia. Isästä otetaan mallia eli mikä ei ole kivaa, sitä ei tarvitse tehdä tai tehdään vasta sitten kun perheenjohtajaäiti on 100 kertaa siitä patistanut.

Nainen on aina ollut perheenpää, kaikki muu on pelkkää miehen vallan halua. Miehet eivät mitään päitä ole perheissä, koska heillä ei ole perheeseen liittyvää erityisosaamista. Miehet ovat nimittäneet itsensä päiksi jotta saisivat lisää turhaa valtaa joka ei heille kuulu.

Naiset ovat tasa-arvoisia, mitä jos naiset oikeasti ovat pohjimmiltaan lahjakkaampia ja oppimiskykyisempiä keskimäärin? Aiemminhan miehillä oli etuoikeus ja 1900-luvun alun Suomessa nainen ei edes saanut osallistua ylioppilaskirjoituksiin ilman kirjallista erityislupaa. (Näin paljon miehet kannustavat naisia opiskelemaan, estävät pääsyn oppimaan :---D).

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Ei kyllä todellakaan ole joka luokassa edes sitä yhtä, saati kourallista. Terveisin yläkoulun ja lukion ope lähes 30 vuoden kokemuksella.

Ei pojat halua mihinkään tutkimukseen väittelemään, nehän pitää tuommoisia testejä ihan joutavanpäiväisenä pas kana. Mitä hyötyä tuosta testistä on yksittäiselle oppilaalle? Ei sitten mitään. Saa open taputukset päähän ja siinä se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä nyt ole selvää? Naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa ja opettajina 1980-luvulta alkaen. He osaavat myös kertoa jälkipolvilleen miten koulussa pärjätään. Mikäli pojat eivät pärjää, niin silloin naiset joko kodeissa tai sekundaarisosialisaatiossa varhaiskasvatuksessa eivät osaa kasvattaa poikia ja toisaalta nainen opettajana voi myös merkitä jotain.

Turha leimata poikia, sillä ei lasten käytös synny spontaanisti, vaan sosialisaation seurauksena.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokin mättää poikien osalta. Ja näissä laitoksissa naiset ovat vastuussa. Vai onko sattumaa?

Mutta hetkonen, jos palataan yli sadan vuoden taakse, jolloin pojat menetyivät koulussa, silloinkin heitä kasvattivat kotona äidit ja naispuoliset lastenhoitajat. Koulussa toki taisi olla paljon miesopettajia, mutta vaikka on ollut miesopettajia, niin tytötkin ovat menestyneet. Mun aikoina kouluissa oli sekä nais- että miesopettajia.

Sun idea että on "naisten luoma varhaiskasvatus ja peruskoulu" ei pidä kutiaan, useinhan ne virkamiehet ja päättäjät ovat olleet miehiä. Mun aikana useimmiten rehtoritkin olivat miehiä. Yliopistossakin vasta viime vuosikymmeninä on alettu nähdä enemmän naispuolisia professoreja ja johtohenkilöitä. Silti siinä miesvaltaisessakin yliopistossa tytöt menestyivät paremmin kuin pojat.

Juu ei kuulosta toimivalta idealta lainkaan.

Nythän sitäpaitsi tuo opettaja ketjun alussa kertoi, kuinka paljon pojat saavat erityiskohtelua koulussa etteivät vaan jäisi luokalleen.

Eli pojat ovat luonnostaan tyhmiä ja laiskoja jne.

Vai mitä siellä rivien välissä seisoo? Poikasikiöt ulos! Tätähän juuri penäsin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Itse kuuluin tähän kouralliseen. Mutta voi sitä tuntea solidaarisuutta silti. Entäs ne muut? Kiinnostavatko he ketään? Yhteiskunnan nykyistä narratiivia tuntien epäilen etteivät kiinnosta. Päinvastoin, poikiin liitetään kaikki mahdollinen negatiivinen.

Nuoret miehet jotka eivät satu olemaan geenilotossa ja sosioekonomisessa lotossa voittajia, päätyvät kotipaikkakuntansa amikseen ja työllistyvät, jos työllistyvät, "duunariammatteihin". Levyseppähitsaajaksi sinne ruosteisen peltihallin konepajalle kylän perämetsän laidalle. Heidät leimataan peräkammarinpojiksi samaan aikaan kun tytöt opiskelevat kaupungeissa, bailaavat ja luovat uraa, median kaiken aikaa hehkuttaessa kuinka kehitys on positiivista.

Ongelma ei poistu sillä että valitaan vastaesimerkiksi ja "todisteeksi" ne harvat jotka pysyvät pinnalla, kun enemmistö hädin tuskin kelluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.

Kävin ihan mielenkiinnosta läpi omat kasiluokkalaiseni, joita tällä hetkellä opetan. Kahdeksan luokkaa ja kuusi "neropoikaa". Siis sellaista, jotka vetävät ysiä ja kymppiä lähes kaikista aineista. Ovat kasautuneet kahdelle luokalle. Sitä paitsi puolet näistä neroista on karmeita häiriköitä, jotka selvästi yrittävät sabotoida muiden opiskelua. Vain siis kolme asiallista neroa. Keskisuomalainen koulu, ei mam uja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.

Kävin ihan mielenkiinnosta läpi omat kasiluokkalaiseni, joita tällä hetkellä opetan. Kahdeksan luokkaa ja kuusi "neropoikaa". Siis sellaista, jotka vetävät ysiä ja kymppiä lähes kaikista aineista. Ovat kasautuneet kahdelle luokalle. Sitä paitsi puolet näistä neroista on karmeita häiriköitä, jotka selvästi yrittävät sabotoida muiden opiskelua. Vain siis kolme asiallista neroa. Keskisuomalainen koulu, ei mam uja.

Jatkanpas vielä, että on useita luokkia, joissa koetta palauttaessa voi(si) sanoa " Jos olit tyttö, sait vähintään kasin, jos olit poika, sait korkeintaan kasin. Luokalla kolme nelosta. 

Eilistä hallituksen väittelyä kuunnellessa kiinnitin huomiota persujen argumentteihin, jotka näyttävät todella fiksuilta. Tarkemmin kun asiaa katselin, professori Kivirauma on asian tuonut esille jo vuosia sitten.

Erikoista on myös se, että lapsista 3-5% on ADHD-lapsia ja edes heille ei järjestetä erityisopetusta. Muut ongelmaiset päälle.  Ei tarvitse olla kummoinenkaan pedagogi tajutakseen mistä kenkä oikeasti puristaa.

Mielestäni liika ruutuaika puhelimen, koneen tai telkkarin äärellä on suuri vaikuttaja. Kolme suurinta haittavaikutusta näillä on 1. Keskittymiskyvyn lyhentäminen 2. Addiktoivuus 3. Sininen valo -> unettomuus. Esimerkiksi pelatessa ollaan aivojen kanssa jatkuvasti aktiivina, valmiina reagoimaan ja suorittamaan tehtäviä. Kaverien kanssa voi olla useampi sisällötön keskustelu käynnissä, mitä abstraktimpia ja hölmömpiä juttuja, sen parempi. Lukiessa tai koulussa istuessa ollaan passiivina, etenkin jos nykyään ei edes kirjoiteta mitään. Addiktio vie aikaa läksyjen tekemisestä, liikunnasta, kaverisuhteista, unesta, hygieniasta... Näyttöjen emittoima sininen valo vaikeuttaa unen saantia, mikä edelleen vaikuttaa vireystasoon ja oppimiskykyyn. Nykyään myös vaaditaan nopeutta kaikessa: elokuvat ja sarjat etenevät paljon nopeammassa tahdissa, hyvässä ja pahassa. On maailmanloppu jos bussi on myöhässä 5-15min aikataulusta, no onneksi on puhelin niin ei tarvitse viettää aikaa ajatustensa kanssa.

Hyvin olen perustellut, olen itse videopeli/tietokoneaddikti :) Oppimistulokset laskeneet läpi teinivuosien vuosi vuodelta. Kumma kyllä olen kohta valmistumassa ajallaan arvostetulta korkeakoulualalta, ehkä olisin ollut huomattavasti vähemmän uusintatenteissä jos olisin malttanut vähentää ruutuaikaa. Mutta minkäs teet, kun nykyään opiskelun pakkovaatimuksena on jokapäiväinen ajanvietto tietokoneella.

Mieheni on yhtälailla tietokoneaddikti, ehkä vielä pahempi kuin minä. Keskittymiskyky hänellä ainakin on monin verroin kehnompi kuin minulla asioissa, joissa vaaditaan passiivina kuuntelemista. Esimerkiksi jotain kertoo se, ettei yhtä 20-40 minuutin tv-sarjan jaksoa pystytä seuraamaan vilkaisematta kelloa vähän väliä, hakematta ruokaa tai jumppaamatta samanaikaisesti. Yksinkertaisen lautapelin säännöt pitää toistaa moneen kertaan, kun ei tultu kuunneltua sääntöjä pelin alussa. Jos pelataan molemmille uutta peliä, se olen yllättäin minä joka pärjää ainakin alussa paljon paremmin, kun olen malttanut tutustua kontrolleihin ja osaan havainnoida peliympäristön analyyttisesti ja rauhassa,  samalla ennakoiden tulevia tapahtumia.

Jos tulevaisuudessa saan lapsen/lapsia, teen heille ehdottoman vaikeaksi käyttää mitään laitteita tietyn ajan jälkeen illasta ja pyrin rajoittamaan ruutuaikaa arkisin. 

161 jatkaa: Ruutuaika voisi vaikuttaa myös enemmän poikiin siksi, koska sukupuolena heillä on enemmän taipumusta addiktioihin. Pojat myös muodostavat (empiirinen havaintoni) suurempia ja kestävämpiä kaveriporukoita kuin tytöt. Monella pojalla on vielä aikuisena peruskoulu- ja lukioaikaiset kaveriporukat yhdessä pelaamassa porukkana, vaikka olisivat muuttaneet toiselle paikkakunnalle. Jos kaveriporukkaan ei kuulu yhtään sellaisia jotka viihtyisivät muualla kuin virtuaalimaailmassa/ryyppäämässä, on aika vaikea itse pioneerina lähteä tekemään jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Pojalta vaaditaan aika hurjaa itsetuntoa, että uskaltaa pärjätä peruskoulussa. Kympin poika hakataan kohtuuttoman nopeasti. Vain ns. eliittikouluissa pojillakin on lupa osata.

En teidä mistä alanuolet. Olin tosin peruskoulussa kymmenen vuotta sitten, mutta meidän luokalla oli vain yksi poika, joka menestyi koulussa hyvin. Ja siis todella hyvin. Hän oli toki myös ikäisekseen pienikokoinen, mutta häntä kyllä kiusattiin koko kouluaika, jossain kohtaa fyysisestikin. Minä tyttönä sain osakseni vain sitä kulunutta hikaripuhetta.

Vierailija kirjoitti:

Kerran olin parkkialueella ja juuri tulossa autosta kun joku kysyi ajo-ohjetta kaupungin läpi. Veden henkeä ja olin alkamassa vastaamaan, niin siihen hyökäsi sivullinen nainen, joka selosti kuin ruunebäri, en sanaakaan sanonut, vaan poistuin paikalta ja jahkoin että kaikkia sitä onkin.

Samoin eräs toimittajanainen kertoi, että kun hän menee jonkun kotiin tekemään haastattelua, ja haastattelee miestä, niin koko ajan perheen nainen korjaa ja puuttuu miehen vastauksiin. Sitten kun hän joskus haastattelee naista, niin mies ei koskaan puutu naisen vastauksiin, että simmottiin. Onko tämäkin sitä ongelmanratkaisua naisen puolelta, mietin.

En tiedä mikä siinä on, mutta vanhempien ihmisten keskuudessa (ainakin yli 40-vuotiaat) olen myös todistanut  jonkin verran tällaista käytöstä. Itseäni ärsyttää ihan suunnattomasti nuo tilanteet. Ikäisteni nuorten aikuisten parissa en ole vastaavaan törmännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ei näille valitettavasti enää yläkoulussa pysty mitään tekemään. Kun teini saa lukihäiriödiagnoosin, hän ilmoittaa että tästä lähtien hän ei osaa enää lukea yhtään mitään kun hänellä on HÄIRIÖ. Ja siihen loppu se vähäinenkin yritys mitä ehkä ennen diagnoosia vielä löytyi. Eikä näihin häiriöihin ole edes olemassa mitään oikeasti auttavaa kuntoutusta. Paitsi se että lukisi sisulla ihan hulluna, kunnes saavutettu taito peittoaisi häiriön. Mutta siihenhän nämä eivät suostu. Heidät pitää vaan päästää läpi helpolla, siis tekemättä juuri mitään, koska häiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet syyttämässä naisia omasta epäonnistumisestaan. Hahha. Naiset sopeutuvat miesvaltaiseen maailmaan jossa on räikeää naisvihaa ja naisten syrjimistä työnhaussa, mutta pelleraukkamiehet pillittävät tällaisesta.

Opetelkaa sopeutumaan. Kovasti tiputte kun kilpailu vapautetaan

Milloin näin käy? uudet isännät ei ole homoja kuten länsimaiset mioehet. Yksi kunnon läimäytys ja olet taas hellan ääressä. Hyvä niin, sinne te kuuluttekin.

Mies uhkaa väkivallalla kun miehet eivät enää pärjääkään. Ai ai. Näiden nimiä te palvotte.

Inhottaako kun häviätte?

Inhottaa se, että ne naiset v*ttuilette huonommin pärjääville. Onko sulla oma elämä niin sekaisin, että pitää pönkittää itsetuntoa netissä joka ikinen päivä trollaamalla ja spämmäämällä?

Kannattaa varmaan kiinnittää huomiota siihen mitä kommenteissa sanotaan. Lällättelyviestithän on puhtaasti reagointia miesten harrastamaan naisten syyttelyyn ja uhriutumiseen, alunperinhän langassa puhuttiin tästä ongelmasta, mistä se johtuu ja mitä sille voisi tehdä.