Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pisa-tutkimus: Yksi kuva näyttää huolestuttavan eron tyttöjen ja poikien taidoissa – kuilu on suurempi kuin missään muussa maassa
Suomalaisnuoret ovat Euroopan etevimpiä keskustelijoita ongelmanratkaisutilanteissa.
Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.
Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.
Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.
Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.
– Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.
– Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.
Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.
Huolenaiheena suuri ero tyttöjen ja poikien taidoissa
Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.
– Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huoles…
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivathan miehetkin hakeutua korkeakouluihin ja opettajiksi. Miten se(kin) on naisten vika, jos miehet eivät halua suuntautua opetusalalle? Pitäisikö miehiä pakottaa opettajiksi? Miten? Saisivatko vastahakoisesti opettajantyötä tekevät miehet poikien oppimistulokset nousuun?
Koulumaailman ja kulttuurin muuttuminen yhä enemmän itseohjautuvaksi ja mielihyvähakuiseksi voi olla yksi avainsana. Kuten moni on todennut, pojat hyötyisivät tyttöjä enemmän opettajavetoisesta kurinalaisemmasta koulutyötä. Kaikki elämässä ei aina ole hauskaa, mutta velvollisuudet on silti hoidettava.
Mutta! Kulttuuria, opetussuunnitelmia ja kasvatusta ovat luomassa yhtä lailla miehet ja naiset. Jos joku väittää nykysuuntausta naisten aikaansaannokseksi, se kertoo korkeintaan siitä, että miehet ovat jättäneet osallistumasta. Jos miehet uskovat, että naiset ovat syyllisiä poikien huonoihin oppimistuloksiin, mikseivät itse osallistu enemmän opetukseen ja kasvatukseen?
Sinun pitää mennä koulutuspolitiiikan historiaan. Ennen ihanteet olivat insinööri ja sairaanhoitaja. Siitä sitten lähdettiin etenemään nykyiseen malliin, jossa väitetään "kaikki tiet ovat kaikille avoimet, mitäs et valinnut, oma syysi", mutta todellisuushan on täysin eri: systeemissä pärjää ne jotka tietävät miten systeemissä edetään. Mikäli pojan isä on insinööri, ei pojasta tule muuta kuin voimakkaiden kavereiden tai jonkun muun syyn vuoksi jotain muuta kuin insinööri. Esimerkiksi varhaiskasvatus voi olla voimakas vaikutin, jolla voi sekoittaa vanhemmilta perittyjä ihanteita.
Tuskinpa insinöörin ammatti mikään automaattisesti periytyvä on, ei se nyt niin kiinnostava tai hohdokas ammatti ole. Se saattaa periytyä ihan vain siksi, että matemaattinen lahjakkuus periytyy.
Me esim. olemme molemmat miehen kanssa täysin tolloja matematiikan suhteen, mutta poika on matemaattinen ja opiskelee dippainssiksi. Jos hän meidän ihanteitamme seuraisi, hän opiskelisi jotain aivan muuta kuin teknillistä alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kanadassa luetaan ranskaa.
Kanadalaisen ex-kollegani mukaan ns englanninkielisessä osassa vasta yliopistossa on pakollinen "virkamiesranska", ja sekin on vitsi: 100 fraasia pitää osata jousta 25 tulee tenttiin ja 15 pitää läpäistä - kas, virkamiestasoinen ranska suoritettu. Oma C-ranskani oli parempaa kuin hänen "virallinen" minkä itsekin myönsi.
Vierailija kirjoitti:
Pojat tarvisi tiukemman kurin, vähemmän vaihtoehtoja ja opettajajohtoisempaa perinteistä menoa. Pojat on lapsellisempia kuin tytöt esim. yläkouluiässä ja itseohjautuvuus paljon heikompi.
Juuri näin! Tästä hyötyisivät myös heikot tytöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OILI kirjoitti:
Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.
Poikien ongelmat johtuvat isistä, jotka eivät viitsi. Niistä valkoheteropässien rakastamista "miehen malleista", jotka antavat mallia loisimiseen, ryyppäämiseen ja junttiuteen.
Menestyjäpoikien isät ovat fiksuja, aktiivisia ja rakastavia. He ovat läsnä.
Tämä! Kaikki itsekuri puuttuu osalta äijistä. Syödään öisin jääkaappi tyhjäksi kun tekee niin kovasti mieli mussuttaa, ja muu aika pelataan tietokonepeliä. Siivous ja ruoanlaitto on naisten juttu (sitä paitsi Kotipizza on keksitty!) ja lapset voi pelata omassa huoneessa omia pelejään niin eivät vingu tiellä ja häiritse pelaamista.
Millaisen miehen mallin nämä loiseläjät (joita oma vaimokin halveksii) tarjoavat? Että kannattaa ponnistella? Että kaikki kaunis ja hieno on vaikeaa ja sinne pääseminen vaatii uhrauksia? Että hyvällä itsekurilla voi saavuttaa omia tavoitteita?
Syyttely nostaa poikien tasoa. Lisää tällaista.
Vierailija kirjoitti:
OILI kirjoitti:
Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.
Poikien ongelmat johtuvat isistä, jotka eivät viitsi. Niistä valkoheteropässien rakastamista "miehen malleista", jotka antavat mallia loisimiseen, ryyppäämiseen ja junttiuteen.
Menestyjäpoikien isät ovat fiksuja, aktiivisia ja rakastavia. He ovat läsnä.
Tummalesbonaudan yksioikoinen päätelmä.
Hoida nuppisi kuntoon, ennenkuin julistat suuria totuuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OILI kirjoitti:
Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.
Poikien ongelmat johtuvat isistä, jotka eivät viitsi. Niistä valkoheteropässien rakastamista "miehen malleista", jotka antavat mallia loisimiseen, ryyppäämiseen ja junttiuteen.
Menestyjäpoikien isät ovat fiksuja, aktiivisia ja rakastavia. He ovat läsnä.
Tämä! Kaikki itsekuri puuttuu osalta äijistä. Syödään öisin jääkaappi tyhjäksi kun tekee niin kovasti mieli mussuttaa, ja muu aika pelataan tietokonepeliä. Siivous ja ruoanlaitto on naisten juttu (sitä paitsi Kotipizza on keksitty!) ja lapset voi pelata omassa huoneessa omia pelejään niin eivät vingu tiellä ja häiritse pelaamista.
Millaisen miehen mallin nämä loiseläjät (joita oma vaimokin halveksii) tarjoavat? Että kannattaa ponnistella? Että kaikki kaunis ja hieno on vaikeaa ja sinne pääseminen vaatii uhrauksia? Että hyvällä itsekurilla voi saavuttaa omia tavoitteita?
Syyttely nostaa poikien tasoa. Lisää tällaista.
Totuus tekee kipeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.
Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.
Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.
Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.
Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.
Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun opettajissa on miehiäkin, eiväkä lusmut pojat pärjää yhtään sen paremmin kuin naisopettajienkaan kanssa. On siis turhaa tehdä tästä sukupuolikysymystä. Yleensä hyvin koulussamenestyvät pojat ovat hyviä kaikissa kouluaineissa: ovat hyvinkäyttäytyviä ja motivotuneita. Laiskat lusmut eivät välitä mistään mitään, vaikka yrittäsi mitä opiskelumetodeita. Vanhemmat tuntuvat olevan avuttomia näiden kanssa. Koulussa kyllä pidetään kuria ja kerrotaan säännöt. Jos opiskelu ei maistu, se näkyy numeroissa. Peruskoulun päättötodistuksen vitosilla ja kutosilla ei pääse ehkä sinne opiskelualalle, minne tahtoisi.
Mutta tekniselle alalle pääsee. Siellä sitten toki joutuu opiskelemaan, ja työelämässä palkka on monta tonnia kilttejä sairaanhoitajia enemmän...
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein töissä muka tehdään ongelmanratkaisua ryhmissä? Varmaan joissakin töissä tehdään jatkuvasti, mutta pk-yritystasolla tehdään usein kyllä yleensä niin kuin johtaja sanoo - korkeintaan siihen voi mielipiteensä ilmaista. Ei isompienkaan firmojen johto odota eikä kaipaa sitä, että kaikki tulevat innolla ratkomaan yhteisiä ongelmia. Ei ihme, että nuorisolla on niin vääristynyt kuva työelämästä.
Asiantuntijatöissä ratkaistaan ongelmia koko ajan. Ei ole sellaista pomoa, joka tietäisi kaikesta kaiken vaan pomon tehtävä on esim. päättää, mitä ongelmaa lähdetään ratkaisemaan, tai valita mahdollisten ratkaisujen välillä. Varsinainen ongelmanratkaisu on muiden hommia, yksin ja yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.
Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.
Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.
Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.
Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.
Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?
Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.
Vierailija kirjoitti:
Pojat tarvisi tiukemman kurin, vähemmän vaihtoehtoja ja opettajajohtoisempaa perinteistä menoa. Pojat on lapsellisempia kuin tytöt esim. yläkouluiässä ja itseohjautuvuus paljon heikompi.
Asia on tismalleen näin. Pojilta pitää vaatia, että jotain tapahtuu. Tytöillä on useinmiten tunnollisuus geeneissä (koska se on äitinä olemisen tärkein piirre). Pojat eivät opi vastuuta ennen kuin se opetetaan heille.
Täytyy myös muistaa, että pojilla lahjakkuus vaihtelee enemmän kuin tytöillä. Suurimmat johtajat ja suurimmat häviäjät (esim. sosiaalihuollon asiakkaat) ovat miehiä. Ja näin on ollut aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun opettajissa on miehiäkin, eiväkä lusmut pojat pärjää yhtään sen paremmin kuin naisopettajienkaan kanssa. On siis turhaa tehdä tästä sukupuolikysymystä. Yleensä hyvin koulussamenestyvät pojat ovat hyviä kaikissa kouluaineissa: ovat hyvinkäyttäytyviä ja motivotuneita. Laiskat lusmut eivät välitä mistään mitään, vaikka yrittäsi mitä opiskelumetodeita. Vanhemmat tuntuvat olevan avuttomia näiden kanssa. Koulussa kyllä pidetään kuria ja kerrotaan säännöt. Jos opiskelu ei maistu, se näkyy numeroissa. Peruskoulun päättötodistuksen vitosilla ja kutosilla ei pääse ehkä sinne opiskelualalle, minne tahtoisi.
Mutta tekniselle alalle pääsee. Siellä sitten toki joutuu opiskelemaan, ja työelämässä palkka on monta tonnia kilttejä sairaanhoitajia enemmän...
Ei todellakaan pääse. Kyllä ne jyvät erottuu akanoista jo kouluaikana. Jatkossa kilpailu opiskelupaikoista kiristyy entisestään ja yo-todistuksen merkitys korostuu.
Ongelmanratkaisu on asioiden omaksumista ja pohtimista. Ei verbaalista lahjakkuutta ja suupalttiutta ja toisen päälle puhumista.
Harvoin ongelmat katoaa puhumalla vaikka tytöt onkin verbaalisesti lahjakkaita. Verbaalinen lahjakkuus usein näkyy epäasiallisisina heittoina.....sitten siellä Pisa-kokeiden ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran olin parkkialueella ja juuri tulossa autosta kun joku kysyi ajo-ohjetta kaupungin läpi. Veden henkeä ja olin alkamassa vastaamaan, niin siihen hyökäsi sivullinen nainen, joka selosti kuin ruunebäri, en sanaakaan sanonut, vaan poistuin paikalta ja jahkoin että kaikkia sitä onkin.
Samoin eräs toimittajanainen kertoi, että kun hän menee jonkun kotiin tekemään haastattelua, ja haastattelee miestä, niin koko ajan perheen nainen korjaa ja puuttuu miehen vastauksiin. Sitten kun hän joskus haastattelee naista, niin mies ei koskaan puutu naisen vastauksiin, että simmottiin. Onko tämäkin sitä ongelmanratkaisua naisen puolelta, mietin.
Vierailija kirjoitti:
Kerran olin parkkialueella ja juuri tulossa autosta kun joku kysyi ajo-ohjetta kaupungin läpi. Veden henkeä ja olin alkamassa vastaamaan, niin siihen hyökäsi sivullinen nainen, joka selosti kuin ruunebäri, en sanaakaan sanonut, vaan poistuin paikalta ja jahkoin että kaikkia sitä onkin.
Samoin eräs toimittajanainen kertoi, että kun hän menee jonkun kotiin tekemään haastattelua, ja haastattelee miestä, niin koko ajan perheen nainen korjaa ja puuttuu miehen vastauksiin. Sitten kun hän joskus haastattelee naista, niin mies ei koskaan puutu naisen vastauksiin, että simmottiin. Onko tämäkin sitä ongelmanratkaisua naisen puolelta, mietin.
Tutkimusten mukaan nainen puhuu 20 000 sanaa vuorokaudessa, mies 13 000 sanaa vähemmän. Tämä selittää ilmiön.
Käytännössä näkyy esimerkiksi siten, että jos lattialla on roska, nainen nalkuttaa siitä miehelle niin pitkään, että mies vittuuntuu ja noutaa roskan pois. Mikäli mies näkee lattialla roskan, jättää hän sen siihen jos se ei haittaa tai vie mitään sanomatta sen roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OILI kirjoitti:
Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.
Poikien ongelmat johtuvat isistä, jotka eivät viitsi. Niistä valkoheteropässien rakastamista "miehen malleista", jotka antavat mallia loisimiseen, ryyppäämiseen ja junttiuteen.
Menestyjäpoikien isät ovat fiksuja, aktiivisia ja rakastavia. He ovat läsnä.
Tämä! Kaikki itsekuri puuttuu osalta äijistä. Syödään öisin jääkaappi tyhjäksi kun tekee niin kovasti mieli mussuttaa, ja muu aika pelataan tietokonepeliä. Siivous ja ruoanlaitto on naisten juttu (sitä paitsi Kotipizza on keksitty!) ja lapset voi pelata omassa huoneessa omia pelejään niin eivät vingu tiellä ja häiritse pelaamista.
Millaisen miehen mallin nämä loiseläjät (joita oma vaimokin halveksii) tarjoavat? Että kannattaa ponnistella? Että kaikki kaunis ja hieno on vaikeaa ja sinne pääseminen vaatii uhrauksia? Että hyvällä itsekurilla voi saavuttaa omia tavoitteita?
Syyttely nostaa poikien tasoa. Lisää tällaista.
Totuus tekee kipeää.
Niin mikä ja kenen totuus?
Ennen oli apukoulu ja tarkkailuluokat. Eikö niissäkin enemmistö ollut poikia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.
Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.
Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.
Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.
Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.
Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?
Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.
Olen eri, mutta itselläni on kolme lasta eri peruskouluissa Helsingissä, ei eliittikouluissa mutta ei myöskään erityisillä ongelma-alueilla, vaan ihan tavallisissa lähiökouluissa. Yhdenkään lapseni luokalla ei ole "neroja" poikia, vaan kaikki huippuoppilaat ovat tyttöjä. Myös lasten ystävien luokalla tilanne on samanlainen. Parhaat pojat ovat kasin oppilaita. Kaikkien luokalla huonoimmat oppilaat ovat poikia ja vielä selvästi huonoja tyttöjä surkeampia.
Alue: Aihe vapaa
Tähän sopii edesmenneen Tony Halmeen sanonta: Jos miestä ei kotityöt huvita eikä se saa muijaansa siivoamaan, niin silloin sillä on vääränlainen muija. Jos taas nainen ei saa ukkoaan imuroimaan ja puhumaan joka päivä kolme tuntia parisuhteen filosofiasta, niin vaihtakoon miestä. Uusi löytyy varmasti vaikka ympäristöministeriöstä, tohvelitehtaasta tai kehitysmaakaupasta."