Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pisa-tutkimus: Yksi kuva näyttää huolestuttavan eron tyttöjen ja poikien taidoissa – kuilu on suurempi kuin missään muussa maassa

Vierailija
27.02.2018 |

Suomalaisnuoret ovat Euroopan etevimpiä keskustelijoita ongelmanratkaisutilanteissa.
Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.

Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.
Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.

Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.

–  Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

–  Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.

Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.

Huolenaiheena suuri ero tyttöjen ja poikien taidoissa
Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

–  Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huoles…

Kommentit (267)

Vierailija
161/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No hei. Pojat on poikia. Siinä, missä tytöiltä vaaditaan aika paljon ja kasvatetaan selkärankaa, nii pojat saa rällästää ja pelata peleillä ja syödä karkkia. Sit ihmetellään, miksi vätystely ei teekkään automaattisesti autuaaksi koulussa.

Sitten on ne pojat, joiden vanhempia oikeasti kiinnostaa. Ja mä toivon, että oma tyttöni joskus löytää tällaisen pojan itselleen. Heikolta näyttää. Kiitti vaan poikien äidit.

Entäs poikien isät?

Vierailija
162/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Ei ole. Vika on miehissä. Ottakaa vastuu omasta epäonnistumisestanne. Naiset kestävät suoran syrjinnän ja vapaudenriiston. Kiittäkää naisia siitä että he tarjoavat teille opetuksen.

Ihan niin kuin naisetkin ottavat vastuun, kun eivät pärjää työelämässä tai tienaavat miehiä vähemmän, eiks niin? *virn*

Niin? Asiasta puhutaan ja sen seurauksena ne naiset jotka saavat itseään niskasta kiinni ja joiden palkka on neuvoteltavissa neuvottelevat itselleen kykyjään vastaavamman palkan. Muilta osin kyse on vain vähemmästä työnteosta eikä tekemättömästä työstä kuulukaan saada palkkaa. Keskimäärin miehet ovat naisia röyhkeämpiä ja siitä on omat hyötynsä, muutoinhan naiset näyttää pärjäävän työelämässä oikein hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ihmettelen kyllä missä tämä opettaja asuu, jolla ei ole yhtään hyvää poikaoppilasta? Tyttäreni vaihtoi luokkaa yläasteella, ja sekä vanhalla luokalla, että uudella luokalla oli useampi koulussa menestyvä poika. Tyttöni kutsuu heitä ”neroiksi”.

Ko. opettajahan sanoi vain ettei yhdelläkään luokalla ole kourallista hyviä poikaoppilaita, ei ettei niitä olisi ollenkaan.

Vierailija
164/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalta vaaditaan aika hurjaa itsetuntoa, että uskaltaa pärjätä peruskoulussa. Kympin poika hakataan kohtuuttoman nopeasti. Vain ns. eliittikouluissa pojillakin on lupa osata.

Ketkä hakkaavat ja miksi? Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 1980, enkä muista että ketään poikaa olisi koskaan hakattu koulussa saati että sen takia että sai kympin kokeesta? Mikä on viime vuosikymmeninä muuttunut?

Olet ollut varmaan jossain eliittikoulussa? Itse kävin yläastetta 80-luvulla ja kieltämättä jokaikinen päivä näkyi pihalla fyysisiä tappeluita, ihan selvää kiusaamistakin esim. yksi reppana hikaripoika laitettiin konttamaan ympäri pihaa.

Vierailija
165/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalta vaaditaan aika hurjaa itsetuntoa, että uskaltaa pärjätä peruskoulussa. Kympin poika hakataan kohtuuttoman nopeasti. Vain ns. eliittikouluissa pojillakin on lupa osata.

En teidä mistä alanuolet. Olin tosin peruskoulussa kymmenen vuotta sitten, mutta meidän luokalla oli vain yksi poika, joka menestyi koulussa hyvin. Ja siis todella hyvin. Hän oli toki myös ikäisekseen pienikokoinen, mutta häntä kyllä kiusattiin koko kouluaika, jossain kohtaa fyysisestikin. Minä tyttönä sain osakseni vain sitä kulunutta hikaripuhetta.

Alanuolet varmaan ainakin osittain siksi, että kuvittelet pojan tulleen kiusatuksi koulumenestyksen takia.

Vierailija
166/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalta vaaditaan aika hurjaa itsetuntoa, että uskaltaa pärjätä peruskoulussa. Kympin poika hakataan kohtuuttoman nopeasti. Vain ns. eliittikouluissa pojillakin on lupa osata.

Ketkä hakkaavat ja miksi? Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 1980, enkä muista että ketään poikaa olisi koskaan hakattu koulussa saati että sen takia että sai kympin kokeesta? Mikä on viime vuosikymmeninä muuttunut?

Olet ollut varmaan jossain eliittikoulussa? Itse kävin yläastetta 80-luvulla ja kieltämättä jokaikinen päivä näkyi pihalla fyysisiä tappeluita, ihan selvää kiusaamistakin esim. yksi reppana hikaripoika laitettiin konttamaan ympäri pihaa.

Minun poikani on pitkä, urheilee ja saa kymppejä sekä ysejä kokeista. Kaikki kaverinsa ovat lyhyempiä, jotkut ylettyvät olkapäähän. En usko että kiusataan koulussa koenumeroista, sillä on vielä todella pidetty. Bonuksena on, että tuntuu kelpaavan tytöillekin. Hän on voittanut geenilotossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalta vaaditaan aika hurjaa itsetuntoa, että uskaltaa pärjätä peruskoulussa. Kympin poika hakataan kohtuuttoman nopeasti. Vain ns. eliittikouluissa pojillakin on lupa osata.

En teidä mistä alanuolet. Olin tosin peruskoulussa kymmenen vuotta sitten, mutta meidän luokalla oli vain yksi poika, joka menestyi koulussa hyvin. Ja siis todella hyvin. Hän oli toki myös ikäisekseen pienikokoinen, mutta häntä kyllä kiusattiin koko kouluaika, jossain kohtaa fyysisestikin. Minä tyttönä sain osakseni vain sitä kulunutta hikaripuhetta.

Alanuolet varmaan ainakin osittain siksi, että kuvittelet pojan tulleen kiusatuksi koulumenestyksen takia.

Tuskin se mitään kuvitelmaa on. Toki kouluissa on eroa, mutta normaalisti pitää olla hyvä itsetunto, jos aikoo olla akateemisesti menestyvä poika. Toki voi selvitä jos ulkonäkö, röyhkeys ja urheilutaidot ovat kohdallaan, mutta odotas jos olet pienikokoinen ja mitättömän näköinen nörtti... Onhan näitä hyviä poikia, mutta useimpien kohdalla on niin, että vain tämä yksi luokassa viittaa tunneilla joka ikiseen kysymykseen. Muut makaavat mykkinä (parhaimmillaan, eivät siis häiritse) ja välillä kuittailevat jotain pilkallista ja negatiivista tämän yhden hikariudesta. On siis olemassa sellainenkin ilmiö, että kun luokalla on se yksi nero poika, tytötkään eivät halua opiskella, kun eivät halua leimaantua "samanlaisiksi".

t, monessa yläkoulussa kiertänyt ope

Vierailija
168/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen yläkoulun äidinkielen ope, jo monta vuosikertaa nähnyt. Kyllä nyt on tullut pää vetävän käteen ja diagnoosini on: olemme palaamassa siihen ihmiskunnan vaiheeseen, jossa eliitti osaa lukea ja kirjoittaa, suuret massat kommunikoivat kuvilla, lyhyillä viesteillä, emojilla ja videoilla. 

Lukutaito on todella menossa maan rakoon.  Monet oppilaat eivät jaksa lukea liuskan tekstiä loppuun. Tai muutaman palstan uutista loppuun.

Joku kaipasi poikapedagogiikkaa, mutta miten opettaa lukemaan poikapedagogiikalla?  Se on ihan alkeellisin taito, joka koulussa pitää osata. Sen päälle muu rakentuu. Jos ei  jaksa lukea, ei paljon muustakaan tule mitään.

Suuri osa pojista on jatkuvasti puhelimella, ja tunnilla saa toistuvasti sanoa asiasta.  Välitunnit he ovat laiteidensa jatkeina ja tunnille tullaan vieläpelaten, katse ruudussa. Vaivoin sieltä irrottaudutaan.

Tuntuu myös siltä, että yhä vähemmän on oppilaita, jotka olisivat kiinnostuneita jostain asiasta niin, että olisivat kaivautuneet siihen pintaa syvemmältä. Ennen tällaisia oli, nyt ainoat, jotka "kaivautuu", on asperger-oppilaita. Kiitos heidän, tässä työssä on vielä kiinnostavia elementtejä.

Jopa musiikin ope sanoi hiljattain, että kun oppilaat ei oikein innostu mistään. Musiikin tunnilla!? Nekin  lukuaineissa hyvin menestyvät oppilaat menestyvät suorittamalla.

Open työ on käynyt sitäpaitsi aika tylsäksi, kun todelliset persoonat ovat oppilaiden joukosta kadonneet. Ei ole enää lolitoita, punkkareita, hevareita..alaryhmät täällä Keski-Suomessa ainakin kadonneet, kaikilla on päällä adidasta ja nikeä ja samankaltaisuuden vaatimus on ehdoton. Some ja mainonta ovat tehneet tehtävänsä, nämä nuoret eivät totisesti ala tekemään vallankumousta tai osoittamaan mieltään Syyrian kansanmurhan takia. Niin kauan kuin Fortnite toimii, ei muu kiinnosta.

Pojat oireilee sekoilemalla ja meluamalla, tytöt sulkeutumalla ja viiltelemällä.  Uusi diagnoosi, joka tulee nykyään useammin vastaan, on "selektiivinen mutismi" ei valikoiva puhumattomuus. Alakoulussa kiusatut ja pelotellut oireilee yläkoulussa.

Älypuhelimet muuttivat koulun ja open työnkuvan. Meneillään on suuri ihmiskoe, jonka tulokset alkavat näkyä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihmiskoe kirjoitti:

Olen yläkoulun äidinkielen ope, jo monta vuosikertaa nähnyt. Kyllä nyt on tullut pää vetävän käteen ja diagnoosini on: olemme palaamassa siihen ihmiskunnan vaiheeseen, jossa eliitti osaa lukea ja kirjoittaa, suuret massat kommunikoivat kuvilla, lyhyillä viesteillä, emojilla ja videoilla. 

Lukutaito on todella menossa maan rakoon.  Monet oppilaat eivät jaksa lukea liuskan tekstiä loppuun. Tai muutaman palstan uutista loppuun.

Joku kaipasi poikapedagogiikkaa, mutta miten opettaa lukemaan poikapedagogiikalla?  Se on ihan alkeellisin taito, joka koulussa pitää osata. Sen päälle muu rakentuu. Jos ei  jaksa lukea, ei paljon muustakaan tule mitään.

Suuri osa pojista on jatkuvasti puhelimella, ja tunnilla saa toistuvasti sanoa asiasta.  Välitunnit he ovat laiteidensa jatkeina ja tunnille tullaan vieläpelaten, katse ruudussa. Vaivoin sieltä irrottaudutaan.

Tuntuu myös siltä, että yhä vähemmän on oppilaita, jotka olisivat kiinnostuneita jostain asiasta niin, että olisivat kaivautuneet siihen pintaa syvemmältä. Ennen tällaisia oli, nyt ainoat, jotka "kaivautuu", on asperger-oppilaita. Kiitos heidän, tässä työssä on vielä kiinnostavia elementtejä.

Jopa musiikin ope sanoi hiljattain, että kun oppilaat ei oikein innostu mistään. Musiikin tunnilla!? Nekin  lukuaineissa hyvin menestyvät oppilaat menestyvät suorittamalla.

Open työ on käynyt sitäpaitsi aika tylsäksi, kun todelliset persoonat ovat oppilaiden joukosta kadonneet. Ei ole enää lolitoita, punkkareita, hevareita..alaryhmät täällä Keski-Suomessa ainakin kadonneet, kaikilla on päällä adidasta ja nikeä ja samankaltaisuuden vaatimus on ehdoton. Some ja mainonta ovat tehneet tehtävänsä, nämä nuoret eivät totisesti ala tekemään vallankumousta tai osoittamaan mieltään Syyrian kansanmurhan takia. Niin kauan kuin Fortnite toimii, ei muu kiinnosta.

Pojat oireilee sekoilemalla ja meluamalla, tytöt sulkeutumalla ja viiltelemällä.  Uusi diagnoosi, joka tulee nykyään useammin vastaan, on "selektiivinen mutismi" ei valikoiva puhumattomuus. Alakoulussa kiusatut ja pelotellut oireilee yläkoulussa.

Älypuhelimet muuttivat koulun ja open työnkuvan. Meneillään on suuri ihmiskoe, jonka tulokset alkavat näkyä. [

Terveisiä PK-seudulta, allekirjoitan kaiken sanasta sanaan. Meillä tosin on pääsykokeella valitulla painotusluokalla vielä innostuvaa ja lukutaitoista ”eliittiä”. Viidellä rinnakkaisluokalla on tuo mainitsemasi meininki. Mikään ei kiinnosta, ei tiedetä mitään eikä haluta oppiakaan mitään. Vastuuta ei laisinkaan, tehdään mitä hotsittaa ja milloin hotsittaa. Ainoa mikä kiinnostaa on ulkonäkö, raha, tubettajat ja päihteet. Joillain ehkä oma harrastus. Kaikkea pidetään itsestäänselvää eikä kenelläkään juolahda mieleenkään että joskus pitäisi ehkä laittaa tikkua ristiin voidakseen loppuelämän rauhassa takoa sitä luuria. Ja kyllä löytyy meilläkin lähes joka luokalta mutisti, add, ADHD (usein useampi: arvatkaa onko hyvä idea), asperger, käytöshäiriöinen, masentunut ja kourallinen kielitaidottomia. Mutta ihan sama, eipähän se opetus muutenkaan kiinnosta, että haittaako se nyt sitten ettei siitä mitään tule...

Muutos on ollut openurani aikana järisyttävä. En olisi ikinä uskonut että pyöritän äänikirjaa tunneilla kun oppilaat ei enää osaa/ viitsi lukea, kokeet alkaa olla 1x2 eikä niistä silti päästä läpi, kannabis käryää käytävällä ja etniset jengit ottaa yhteen välitunneilla. Pahoin pelkään olevani yhteiskunnan aitiopaikalla näkemässä mihin maa on 10-20 vuoden päästä menossa.

t. 15 vuotta yläkoulun opena

Vierailija
170/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Miksi sinä opettajana et hae apua lukutaidottomille yläkoululaisille? Tehostettu ja erityinen tuki on myös oppimisvaikeuksia kärsiville. Jokuhan siinä on varmasti taustalla, ettei lapsi osaa lukea. Onko kaikille tehty oppimisvalmiuksista tutkimus? Onko lukihäiriöt testattu? Onko mahdolliset nepsy-pulmat selvitetty? NVLD?

Ei näille valitettavasti enää yläkoulussa pysty mitään tekemään. Kun teini saa lukihäiriödiagnoosin, hän ilmoittaa että tästä lähtien hän ei osaa enää lukea yhtään mitään kun hänellä on HÄIRIÖ. Ja siihen loppu se vähäinenkin yritys mitä ehkä ennen diagnoosia vielä löytyi. Eikä näihin häiriöihin ole edes olemassa mitään oikeasti auttavaa kuntoutusta. Paitsi se että lukisi sisulla ihan hulluna, kunnes saavutettu taito peittoaisi häiriön. Mutta siihenhän nämä eivät suostu. Heidät pitää vaan päästää läpi helpolla, siis tekemättä juuri mitään, koska häiriö.

Komppaan tätä. Kyllä nykykoulussa tunnistetaan häiriöt vakavat sellaiset viimeistään toisella luokan keväällä ja lievät lukihäiriöt (jotka mutten osaltaan saattavat selittää opiskelijoiden välisiä eroja) ovat sellaisia harmaalla alueella olevia asioita, joihin ei voi puuttua.

Ne aikuiset, jotka sanovat, että saivat tietää diagnoosin (esim. ADD tai ADHD) vasta aikuisena ovat käyneet paljon ei-seulotumman koulujärjestelmän läpi. Nykyään esikoulu, ekaluokka ja tokaluokka kyllä seuloo todelliset tapaukset esiin.

Mielestäni ongelma on alakoulussa ja sen helppoudessa. Opettaja ei pysty vaatimaan isolta luokalta, jossa on liian eritasoisia (kiitos inkluusion) oppilaita opettelemaan asioita. Ulkoa opettelua vähätellään jopa opettajien toimesta. Vaikka tutkimusten mukaan se tekee aivoille hyvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Miten Aleksis Kivi kuvasi seitsemän veljeksen koulunkäyntiä, vai onko tämä turha kysymys, kun et ehkä ole koskaan Kivestä kuullutkaan?

Niin, oliko Eero siis aivopesty systeemiin, jossa lukeminen katsottiin olevan tärkeä ja Aapolta puuttui motivaatio? Mikäli pohdit poikia, jotka eivät koulussa menesty, johtuu se koulusysteemistä, joka on tytöille tehty ja tyttöjen hallitsema. Siinä puuttuu silloin motivaatio, koska naiset eivät osaa motivoida poikia oikein.

Yksi ongelman syy on biologinen eli pojilla alkaa puberteetti myöhemmin kuin tytöillä. Syntyy pahaa jälkeä kun heidän pitää päättää tulevaisuudestaan hulluimmassa murrosiässä.

Vierailija
172/267 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Erikoista, että juuri Viro on korkealla myös. Ne taitaa olla meitä geneettisesti melko lähellä. Ei puutu kuin muutama musta barbaari.

Virossa tehtiin Operatsioon tiigrihüpe eli tiikerinloikka mutta siitä huolimatta virolaisissa kouluissa on tiukempi kuri sekä myös arvostetaan eri asioiden ulkoaoppimista. Edes pikkulapset eivät saa joululahjoja jolleivat lausu runoa joulupukille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muissa maissa ei lueta pienen vähemmistön pakkokieltä. Etenkin pojat kärsivät tästä.

"Ruotsinopiskelu heikentää etenkin poikien oppimistuloksia."

:D

Vierailija
174/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kätevä ratkaisu ongelmaan: älypuhelimet pidetään koulussa pulpetissa tai laukussa. 

Mikäli niitä selataan tunnilla, niin puhelin poistetaan oppilaalta vuorokaudeksi.

Toivottavasti auttaa edes fiksummilla oppilailla. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalta vaaditaan aika hurjaa itsetuntoa, että uskaltaa pärjätä peruskoulussa. Kympin poika hakataan kohtuuttoman nopeasti. Vain ns. eliittikouluissa pojillakin on lupa osata.

Ketkä hakkaavat ja miksi? Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 1980, enkä muista että ketään poikaa olisi koskaan hakattu koulussa saati että sen takia että sai kympin kokeesta? Mikä on viime vuosikymmeninä muuttunut?

Olet ollut varmaan jossain eliittikoulussa? Itse kävin yläastetta 80-luvulla ja kieltämättä jokaikinen päivä näkyi pihalla fyysisiä tappeluita, ihan selvää kiusaamistakin esim. yksi reppana hikaripoika laitettiin konttamaan ympäri pihaa.

Minun poikani on pitkä, urheilee ja saa kymppejä sekä ysejä kokeista. Kaikki kaverinsa ovat lyhyempiä, jotkut ylettyvät olkapäähän. En usko että kiusataan koulussa koenumeroista, sillä on vielä todella pidetty. Bonuksena on, että tuntuu kelpaavan tytöillekin. Hän on voittanut geenilotossa.

mun pojasta tulee LL.

Vierailija
176/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muissa maissa ei lueta pienen vähemmistön pakkokieltä. Etenkin pojat kärsivät tästä.

"Ruotsinopiskelu heikentää etenkin poikien oppimistuloksia."

:D

Miksi englanninopiskelu ei sitä tee?

Vierailija
177/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

1. Ehkä opetatte niille pojillenne, että naisia voi kunnioittaa auktoriteetteina?

2. Pojat ovat joutuneet jo pitkään tekemään päätöksensä "hulluimmassa murrosiässä", mutta vasta nyt se näkyy näin selkeästi.

3. Voitteko laittaa ne kelvottomat miehenne näyttämään esimerkkiä pojillenne?

Vierailija
178/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

On niitä miehen malleja paljon muitakin kuin oma isä. Eihän kaikilla edes ole isää ja ihan hyviä ihmisiä niistä tulee.

Vierailija
179/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Miten Aleksis Kivi kuvasi seitsemän veljeksen koulunkäyntiä, vai onko tämä turha kysymys, kun et ehkä ole koskaan Kivestä kuullutkaan?

Niin, oliko Eero siis aivopesty systeemiin, jossa lukeminen katsottiin olevan tärkeä ja Aapolta puuttui motivaatio? Mikäli pohdit poikia, jotka eivät koulussa menesty, johtuu se koulusysteemistä, joka on tytöille tehty ja tyttöjen hallitsema. Siinä puuttuu silloin motivaatio, koska naiset eivät osaa motivoida poikia oikein.

Onko sekin naisten vika että miehet eivät halua eivätkä hae luokan- ja aineenopettajiksi?

Vierailija
180/267 |
02.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Miten Aleksis Kivi kuvasi seitsemän veljeksen koulunkäyntiä, vai onko tämä turha kysymys, kun et ehkä ole koskaan Kivestä kuullutkaan?

Niin, oliko Eero siis aivopesty systeemiin, jossa lukeminen katsottiin olevan tärkeä ja Aapolta puuttui motivaatio? Mikäli pohdit poikia, jotka eivät koulussa menesty, johtuu se koulusysteemistä, joka on tytöille tehty ja tyttöjen hallitsema. Siinä puuttuu silloin motivaatio, koska naiset eivät osaa motivoida poikia oikein.

Nyt en yhtään ymmärrä, mitä tahdot sanoa. Oletko siis sitä mieltä, että nykykoulussa poikia pitäisi taas alkaa opettaa tukkapöllyn, nurkassa seisottamisen, selkäsaunan ja nälän voimalla? Vai että jo A.Kiven aikaan (jolloin naiset eivät vielä käyneet koulua saati opettaneet) vika oli tytöille tehdyssä ja tyttöjen hallitsemassa koulusysteemissä?