Vaarallisimmat läheltä piti -tilanteet tai pahimmat haverit, mitä lapsillenne on sattunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli joskus säkkituoli, kun lapsi oli pieni. Lapsi leikki ja hyppelehti säkkituoliin. Hyppäsi yhden kerran selkä edellä, eikä katsonut mihin hyppää. Hyppäsi sillä tavalla että löi takaraivonsa säkkituolin takana olleeseen lasipöydän kulmaan. Alkoi vuotaa verta ja lapsi ja me vanhemmat tietysti pelästyttiin ihan kamalasti. Loppujen lopuksi haava ei ollut iso, luojan kiitos. Tuossa olisi voinut käydä todella huonosti. Sen jälkeen vaihtui tuo lasipöytä pyöreään puupöytään.

Apua, onneksi ei sentään lasipöytä tainnut hajota? Olen kerran nähnyt, kun lasipöytä pirstaloituu, ja vaikka lapsia ei tapauksessa ollutkaan niin sirpaleet vahingoittivat kahta lähellä ollutta.

Pöytä ei hajonnut. Taisi olla melko paksua lasia, ja ilmeisesti osuman voima ei riittänyt rikkomaan pöytää, onneksi. Pienestä se on kiinni joskus, että selviääkö säikähdyksellä vai sattuuko oikeasti pahasti.

Olen ollut tosi kohelo lapsi ja olen sitä aikuisenakin.

15-vuotiaana laskun kengillä seisten jäämäkeä ja kaaduin suoraan perseelleni. Nousin ylös ja häntäluuhun sattui niin että pyörryin samantien ja suoraan käteni päälle, ranne murtui. Lopputulema: murtunut ranne ja häntäluu.

Kyynärluu murtui kun juoksin junaan ja kaaduin. Tämä tapahtui ollessani 18-v eikä ole vieläkään (olen 34-v) parantunut kunnolla.

6-vuotiaana jätin sormet hissin saranoven puolelle ja kaikki 4 sormea murtui. Muistan tapauksesta ainoastaan sen että lääkäri joka sen kipsasi, haisi vaarilta (eli viinalta).

10-vuotiaana olin veljieni kanssa suomenlinnassa kiipeilemässä ja tietysti putosin aivan liian korkealta muurin päältä. Seurauksena olin tajuttomana muutaman minuutin ja sain kovan aivotärähdyksen. Luita ei mennyt poikki, mikä oli suoranainen ihme.

Reilu 10-vuotiaana olin laskettelemassa lapissa Rukalla, pakkasta oli yli -20 astetta ja viima pureva. Rinteessä ei ollut ketään muita kuin minä ja veljeni, olimme siihen aikaan rinteessä avaamisesta sulkemiseen asti. Minulta paleltui molemmat posket niin että iho irtosi. Nykyään jos saan aurinkoa, tulee poskiin tummanruskeat isot läntit. Aika nopeasti nuo rinteet tuona päivänä suljettiin, mutta ehdin kuitenkin naamani palelluttaa. Olen myös murtanut rinteessä reisiluun kolmesta kohtaa joskus 13-vuotiaana, jalka oli muistaakseni viikkoja paketissa ylhääntä alas asti ja taksi kuljetti kouluun.

Kerran leikkasin vauhdikkaasti leipää ja onnistuin veitsellä vetämään kunnon vekin tuohon peukalon ja etusormen väliin. Ensin yritin piilottaa asian äidiltä, mutta verta pulppusi urakalla ja sairaalaan siitä lähdettiin. 11 tikkiä siihen tuli.

Jänteet olen myös poikkassut vasemmasta kädestä, kun liukastuin kädessäni lasi. Kädessä oli todella pitkään semmoinen kummalline  hökötys ja kuminauhoja. Olin kai juuri täyttänyt 18.

Ei yllätä että tyttäreni on aivan samanlainen kohelo kuin minä. Ihmettelen usein miten olen hengissä, kun joka vuosi melkein oli lapsena joku paikka paketissa. Minua pari vuotta vanhempi veljeni oli aivan samanlainen, on täytynyt äidillä olla järjetön huoli kahdesta vilkkaasta lapsesta.

Kävelin parkkihallissa niin, että 3-vuotias käveli minun+vaunujen ja parkissa olevien autojen välissä. Olimme juuri erään auton kohdalla, kun se lähti peruuttamaan suoraan meitä kohti. Kuski ei ilmeisesti ollut katsonut kuin toiseen suuntaan ennen kuin lähti peruuttamaan, kun ei kerran meitä nähnyt. Huomasi meidät vasta, kun pamautin kädellä takalasiin, eli oli todella lähellä lasta. En tiedä, kumpi säikähti enemmän, minä vai kuski.

Lapsi oli juuri oppinut polkemaan pyörällä, mutta ei osannut vielä kunnolla jarruttaa, Alamäessä unohtikin jarrutuksen, ja vauhti kiihtyi ja kiihtyi. Minä juoksin paniikissa vaunujen kanssa perässä, ja sain otteen työntöaisasta. Lapsi kaatui ja vaunutkin meinastivat kaatua, mutta ei onneksi käynyt mitään säikähdystä pahempaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut tosi kohelo lapsi ja olen sitä aikuisenakin.

15-vuotiaana laskun kengillä seisten jäämäkeä ja kaaduin suoraan perseelleni. Nousin ylös ja häntäluuhun sattui niin että pyörryin samantien ja suoraan käteni päälle, ranne murtui. Lopputulema: murtunut ranne ja häntäluu.

Kyynärluu murtui kun juoksin junaan ja kaaduin. Tämä tapahtui ollessani 18-v eikä ole vieläkään (olen 34-v) parantunut kunnolla.

6-vuotiaana jätin sormet hissin saranoven puolelle ja kaikki 4 sormea murtui. Muistan tapauksesta ainoastaan sen että lääkäri joka sen kipsasi, haisi vaarilta (eli viinalta).

10-vuotiaana olin veljieni kanssa suomenlinnassa kiipeilemässä ja tietysti putosin aivan liian korkealta muurin päältä. Seurauksena olin tajuttomana muutaman minuutin ja sain kovan aivotärähdyksen. Luita ei mennyt poikki, mikä oli suoranainen ihme.

Reilu 10-vuotiaana olin laskettelemassa lapissa Rukalla, pakkasta oli yli -20 astetta ja viima pureva. Rinteessä ei ollut ketään muita kuin minä ja veljeni, olimme siihen aikaan rinteessä avaamisesta sulkemiseen asti. Minulta paleltui molemmat posket niin että iho irtosi. Nykyään jos saan aurinkoa, tulee poskiin tummanruskeat isot läntit. Aika nopeasti nuo rinteet tuona päivänä suljettiin, mutta ehdin kuitenkin naamani palelluttaa. Olen myös murtanut rinteessä reisiluun kolmesta kohtaa joskus 13-vuotiaana, jalka oli muistaakseni viikkoja paketissa ylhääntä alas asti ja taksi kuljetti kouluun.

Kerran leikkasin vauhdikkaasti leipää ja onnistuin veitsellä vetämään kunnon vekin tuohon peukalon ja etusormen väliin. Ensin yritin piilottaa asian äidiltä, mutta verta pulppusi urakalla ja sairaalaan siitä lähdettiin. 11 tikkiä siihen tuli.

Jänteet olen myös poikkassut vasemmasta kädestä, kun liukastuin kädessäni lasi. Kädessä oli todella pitkään semmoinen kummalline  hökötys ja kuminauhoja. Olin kai juuri täyttänyt 18.

Ei yllätä että tyttäreni on aivan samanlainen kohelo kuin minä. Ihmettelen usein miten olen hengissä, kun joka vuosi melkein oli lapsena joku paikka paketissa. Minua pari vuotta vanhempi veljeni oli aivan samanlainen, on täytynyt äidillä olla järjetön huoli kahdesta vilkkaasta lapsesta.

Ohhoh, oletpa tosiaan joutunut moneen! Mistähän se johtuu, että toiset ovat huomattavasti toisia tapaturma-alttiimpia... Onneksi hengissä olet, varmasti on äidillä monesti ollut sydän huolesta syrjällään!

ap

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut että lapsi osaa jo kiivetä ja jätin lapsiportin auki, kun menin yläkertaan laittamaan pesukonetta päälle.  Kun astuin jo kylpyhuoneesta, lapsi virnisteli ylimmällä porrasaskelmalla. Sydän oli pysähtyä!

Mikä tässä oli se ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Kuopus oli järvessä uimarenkaan kanssa, eikä siis osannut vielä uida. Jätin miehen valvomaan lasta ja itse menin käymään mökissä. Lapsi oli ajautunut renkaan kanssa syvälle ja yhtäkkiä hulahti siitä renkaan aukosta veden syvyyksiin. Mies tollo ei osannut vahtia lapsen etenemistä syvälle, mutta onneksi huomasi kun vajosi veden alle. 

Mies hyppäsi laiturilta veteen ja sai lapsen ylös. Kamala tilanne. 

Ei uimataidotonta päästetä veteen pelkän uimarenkaan kanssa!

Sehän on lelu, eikä suojaa mitenkään.

Kahjot vanhemmat!

On niitä kyllä tyhmempiäkin: Purjehtivat vanhemmat jättivät kaksi alle nelivuotiasta leikkimään saaressa keskenään rannalle."Laiturille ei saa sitten mennä, heippa!" Vanhemmat lähtivät saaren toiselle rannalle kokkailemaan.

Lapsilla ei ollut pelastusliivejä, ja he menivät tietenkin laiturille. Toinen putosi veteen ja hukkui

Ihme, että vanhemmat joutuneet syytteeseen.

Ei ole lapsia mutta veli sai kerran lapsena raivokohtauksen, olisiko ollut silloin 4v, ja meni mököttämään vanhan varaston seinään nojaten ja paukautti takaraivonsa uhmakkaasti oikein voimiensa takaa seinään. Juuri siinä kohtaa seinässä törrötti vanha pitkä naula, jotenkin kummallisesti se terävä pää seinästä ulospäin. En tiedä menikö luusta läpi mutta verta tuli oikein pulppuamalla, siis ihan tajuton määrä. Luulin että veli kuolee siihen verenvuotoon! Ei ollut kovin mukava näky. Veli oli sitten pää siteissä jonkun aikaa mutta ei tullut mitään vakavampia seurauksia onneksi. Kalju kohta on päässä edelleen arven kohdalla.

Mä olen lapsena useasti pudonnut hevosen selästä, on ihme ja kumma ettei koskaan sattunut pahemmin. Olen myös kerran tallilla hakenut vintiltä jotakin, ja käsi osui vanhaan sirppiin. Sain hirveän haavan käsivarteensa , siinä on arpi vieläkin.

Kerran ala-asteikäisenä laskettelurinteessä aikuinen mies laski minun päälleni. Siinä olisi voinut käydä todella pahasti, sillä rinne oli ensin todella jyrkkä alas, ja siinä vauhti koveni jos oli yhtään kokematon. Selvisin silti mustelmilla.

Omat lapset on olleet melko hyväonnisia. Mitä nyt yhdellä osunut portti päähän (liimattiin ensiavussa) ja toinen mursi koulussa solisluunsa. Kolmatta pisti vauvana ampiainen suuhun, siitäkin seurasi ensiapureissu, mutta mitenkään pahemmin ei lapsi onneksi reagoinut.

Tyttäreni on jo aikuinen, mutta hänen entinen avopuolisonsa puukotti häntä. Lääkärien mukaan on täysi ihme, että hän on edelleen elossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole lapsia mutta veli sai kerran lapsena raivokohtauksen, olisiko ollut silloin 4v, ja meni mököttämään vanhan varaston seinään nojaten ja paukautti takaraivonsa uhmakkaasti oikein voimiensa takaa seinään. Juuri siinä kohtaa seinässä törrötti vanha pitkä naula, jotenkin kummallisesti se terävä pää seinästä ulospäin. En tiedä menikö luusta läpi mutta verta tuli oikein pulppuamalla, siis ihan tajuton määrä. Luulin että veli kuolee siihen verenvuotoon! Ei ollut kovin mukava näky. Veli oli sitten pää siteissä jonkun aikaa mutta ei tullut mitään vakavampia seurauksia onneksi. Kalju kohta on päässä edelleen arven kohdalla.

Hyi kamala!! Ajatus aivoihin tökkäävästä naulasta puistattaa... Näitä näyttää ilmeisesti olevan melko paljon, että lapsi satuttaa itseään oman raivokohtauksen aikana.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on jo aikuinen, mutta hänen entinen avopuolisonsa puukotti häntä. Lääkärien mukaan on täysi ihme, että hän on edelleen elossa.

Kauheaa, onneksi tyttäresi selvisi! Mihin mies häntä puukotti? Maailmassa on niin kamalia ihmisiä...

ap

Ainiin... 70 oli myös ap :)

Vierailija kirjoitti:

Mä olen lapsena useasti pudonnut hevosen selästä, on ihme ja kumma ettei koskaan sattunut pahemmin. Olen myös kerran tallilla hakenut vintiltä jotakin, ja käsi osui vanhaan sirppiin. Sain hirveän haavan käsivarteensa , siinä on arpi vieläkin.

Kerran ala-asteikäisenä laskettelurinteessä aikuinen mies laski minun päälleni. Siinä olisi voinut käydä todella pahasti, sillä rinne oli ensin todella jyrkkä alas, ja siinä vauhti koveni jos oli yhtään kokematon. Selvisin silti mustelmilla.

Omat lapset on olleet melko hyväonnisia. Mitä nyt yhdellä osunut portti päähän (liimattiin ensiavussa) ja toinen mursi koulussa solisluunsa. Kolmatta pisti vauvana ampiainen suuhun, siitäkin seurasi ensiapureissu, mutta mitenkään pahemmin ei lapsi onneksi reagoinut.

Hyi sentään tota ampiaisjuttua! Itse olen allerginen ampiaisille, huonosti olisi voinut käydä. Onneksi teidän tapauksessa ei!!

ap

" Kyllä saisi olla silmät selässä ja mielellään kyljissäkin!

Millaisia on teidän pelottavat vaaratilanteet, lähellä piti -tilanteet, haverit tai muuten vaan tilanteet, joissa olette lapsen vuoksi säikähtäneet? "

Ap, viisi sivua kaikenlaisia kamaluuksia mitä voi tapahtua...  Sitä varten ovat enkelit että he varjelevat silloin kun äiti ei ehdi ja huomaa kaikkea.

Meillä oli vanhan mallinen syöttötuoli, jonka saa keskeltä taitettua niin, että tuoliosasta ja pohjasta tulee pöytäryhmä.

No, n. 9kk poika istui tuolissa ja kurotti eteenpäin... yläosa kaatui, lapsen pää jäi hökötyksen ja lattian väliin, niskat taittuivat ilkeästi. Hyi helvetti säikähdin, lapsi huutaa kuin syötävä ja nappasin lapsen varovasti syliini. Hetken hän itki, mutta rauhoittui sitten.

Siitä lähtien tuoli oli sidottu kiinni niin, ettei vastaavaa tapahtuisi. Edelleen puistattaa...

Miehellä taas lipesi lapsi veneestä rannalle nostaessa veteen, onneksi ei ollut syvää ja lapsella oli pelastusliivit.

...Älytöntä kun kaikkea ei vain voi ennakoida.

Vierailija kirjoitti:

" Kyllä saisi olla silmät selässä ja mielellään kyljissäkin!

Millaisia on teidän pelottavat vaaratilanteet, lähellä piti -tilanteet, haverit tai muuten vaan tilanteet, joissa olette lapsen vuoksi säikähtäneet? "

Ap, viisi sivua kaikenlaisia kamaluuksia mitä voi tapahtua...  Sitä varten ovat enkelit että he varjelevat silloin kun äiti ei ehdi ja huomaa kaikkea.

Totta, kyllä on selvästi monesti ollut suojelusenkeli matkassa. Mutta varmasti jokainen vanhempi parhaansa yrittää, ettei lapsi tyystin suojelusenkeleiden kontolle jää, vaikka ne usein pelastukseksi ovat koituneetkin!

ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vanhan mallinen syöttötuoli, jonka saa keskeltä taitettua niin, että tuoliosasta ja pohjasta tulee pöytäryhmä.

No, n. 9kk poika istui tuolissa ja kurotti eteenpäin... yläosa kaatui, lapsen pää jäi hökötyksen ja lattian väliin, niskat taittuivat ilkeästi. Hyi helvetti säikähdin, lapsi huutaa kuin syötävä ja nappasin lapsen varovasti syliini. Hetken hän itki, mutta rauhoittui sitten.

Siitä lähtien tuoli oli sidottu kiinni niin, ettei vastaavaa tapahtuisi. Edelleen puistattaa...

Miehellä taas lipesi lapsi veneestä rannalle nostaessa veteen, onneksi ei ollut syvää ja lapsella oli pelastusliivit.

...Älytöntä kun kaikkea ei vain voi ennakoida.

Eipä juu tuollaista pysty _mitenkään_ ennakoimaan. Varmasti ihan kauhea tilanne, uskon, että säikäytti kamalasti! Tällaiset menevätkin jo ihan eri sarjaan, kun tuo eräs kommentti, jossa kerrottiin, että nelivuotiaat oli jätetty keskenään veden ääreen leikkimään... 

ap

Yksi lapsista lähes veti makaronikattilan päälleen. Olin just aikeissa kaataa vedet pois siitä ja epähuomiossa jäi pöydän reunalle. Onneksi tajusin ajoissa ja ehdin tönäistä lapsen pois siitä alta. Hoksasin siis juuri sillä samalla hetkellä, kun kattila kellahti pöydän reunalta... Omaan käteen sain aika kivat palovammat, mutta luojan kiitos lapselle ei tullut mitään.

Sama lapsi on myös pudonnut vessan lavuaarin päältä laattalattiaan päälleen. Oli kiivennyt siihen lavuaarin päälle seisomaan ja jalka lipesi. Ja kerran putosi melkein katonrajasta lattialle, kun kiipesi vastekaapin hyllyjä pitkin ylös ja ylin hylly petti.

Mullaon kolme lasta ja tämä yksi on vilkas ku mikä. Vaikka kuinka kyttää, ehtii tehdä kaikenlaista mielenkiintoista ja järkyttävää... On nopea liikkeissään, kekseliäs ja halutessaan osaa olla TODELLA hiljaa..

Mulla on kolme lasta ja jokaisen kohdalla on käynyt jotain useampaankin kertaan. Pahimmat ovat kuitenkin olleet seuraavat. Vanhin sai kuumaa vettä päällensä noin kolmivuotiaana, en edes enää muista miten siinä niin kävi, mutta muistan kun olin itkevän tytön kanssa jääkylmässä suihkussa pitkään. Auttoi, koska parani tosi nopeasti eikä edes punoittanut alussa pahasti.

Keskimmäisen kohdalla oli pahin. Olimme ulkomaan reissulla, neljä (!) aikuista ja kaksi lasta 4 ja 2-vuotiaat. Olimme linnoituksella, jossa paljon äkkijyrkkiä pudotuksia ilman mitään suojakaiteita. Jostain syystä kaikkien neljän aikuisen silmien ohi kaksivuotias oli aivan tosi jyrkän reunan vieressä katselemassa alas ja luojan kiitos, vieressä ollut ulkomaalainen nainen tarttui mitään kysymättä tyttöä käsivarresta ja talutti meidän luokse. Kiiteltiin kovasti, kaikilla mahdollisilla kielillä, mutta nainen piti meille kovan puhuttelun, tosin kielellä jota kukaan meistä ei ymmärtänyt.

Nuorin taas törmäsi parivuotiaana pöydän kulmaan niin, että päähän tuli verta suihkuava haava, päivystyksessä neljä tikkiä ja arpi näkyy näin viisi vuotta myöhemmin selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme lasta ja jokaisen kohdalla on käynyt jotain useampaankin kertaan. Pahimmat ovat kuitenkin olleet seuraavat. Vanhin sai kuumaa vettä päällensä noin kolmivuotiaana, en edes enää muista miten siinä niin kävi, mutta muistan kun olin itkevän tytön kanssa jääkylmässä suihkussa pitkään. Auttoi, koska parani tosi nopeasti eikä edes punoittanut alussa pahasti.

Keskimmäisen kohdalla oli pahin. Olimme ulkomaan reissulla, neljä (!) aikuista ja kaksi lasta 4 ja 2-vuotiaat. Olimme linnoituksella, jossa paljon äkkijyrkkiä pudotuksia ilman mitään suojakaiteita. Jostain syystä kaikkien neljän aikuisen silmien ohi kaksivuotias oli aivan tosi jyrkän reunan vieressä katselemassa alas ja luojan kiitos, vieressä ollut ulkomaalainen nainen tarttui mitään kysymättä tyttöä käsivarresta ja talutti meidän luokse. Kiiteltiin kovasti, kaikilla mahdollisilla kielillä, mutta nainen piti meille kovan puhuttelun, tosin kielellä jota kukaan meistä ei ymmärtänyt.

Nuorin taas törmäsi parivuotiaana pöydän kulmaan niin, että päähän tuli verta suihkuava haava, päivystyksessä neljä tikkiä ja arpi näkyy näin viisi vuotta myöhemmin selvästi.

Ylempänä juuri kirjoitin, kuinka olen itse myös tempaissut kuumat teevedet päälleni... Muistan myös kylmän suihkun, eikä siitäkään onneksi mitään jälkiä jäänyt. Muutama vesikello taisi tulla.

Ai kamala tuota jyrkännejuttua, miten ihmeessä tuollaisiin paikkoihin ei laiteta mitään kaiteita?? Onneksi täti nappasi kiinni!

ap