Lue keskustelun säännöt.
Suuri kyselyketju aktiivimallista ja yliopisto-opiskelusta aikuisena
25.02.2018 |
-Ensikertalaiskiintiö?
Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.
Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.
-Opintotuet?
Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.
-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?
Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.
-SOTE-soppa?
Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.
-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?
Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.
-Kannattaako hakea/opiskella?
Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.
Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaehtoisen opiskelun tuki työttömälle on maksimissaan 24 kk. Ei paljon lohduta jos opintotukikuukaudet on jo käytetty.
24 kuukaudessa olet jo kandi jos suunnittelet opintosi kunnolla. Eli kyllä lohduttaa :)
Kandilla ei pääsääntöisesti tee Suomessa mitään + työttömyyskorvausta ei sen jälkeen saa ellei luovu maisteriopinto-oikeudesta.
Voi kun yrität :)
Omaehtoisella opiskelulla saa Suomessa yliopistotutkinnon helposti. Sen jälkeen opinnot jatkuu muulla tuella jos jatkuu. Kandi on varsin arvokas, ja tutkinnolla voi hyvin hakea oman alan työpaikkoja. Vakipaikka voi olla vaikea saada mutta ei tutkintoa sivuteta työmarkkinoilla kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri keskustelu yliopisto-opiskelusta aikuisena? Ei siellä tosin taida olla muita kuin aikuisia, lähes 99,99% opiskelijoista on täyttänyt 18v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ensikertalaiskiintiö?
Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.
Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.
-Opintotuet?
Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.
-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?
Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.
-SOTE-soppa?
Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.
-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?
Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.
-Kannattaako hakea/opiskella?
Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.
Mistä keksit tuon ensikertalaismääritelmän?
Ja miksi väität, että SOTE ei koske YTHS:n palveluja? Sieltähän on jo nyt poistettu iso osa erikoislääkäripalveluja nimenomaan SOTEn takia.
HY:n kotisivulta. Ensikertalaiskiintiö on eri asia kun yliopistojen tilastoimat ensihakijat.
YTHS:n ja sote-uudistukseen liittyvää tietoa on mm täällä: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/YTHSn-toimintaan-ei-tulossa-muutoks…
YTHS on sama kun terveyskeskus. Sen tarkoitus on huolehtia perusterveydenhuollosta, kuten terveyskeskus. En ole eläessäni törmännyt erikoislääkäriin YTHS:ssä, mutta en voi ottaa kantaa siihen mitä muutoksia on tullut pidemmällä aikavälillä.Mielenkiintoiseksi vastauksesi tekee se, että Helsingin yliopiston kotisivulla ei ole tuollaista tietoa. Yliopisto ei edes tilastoi mitään kuvaamasi kaltaisia hakijoita, koska ei tarvitse ilmoittaa, onko joskus aikaisempana vuonna hakenut johonkin muuhun yliopistoon. Lisäksi kirjoitat ihan selkeästi "Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.", et siis mistään ensihakijoista!
Toiseksi YTHS:n sivuilla sanotaan näin "Yleislääkäri ohjaa tarvittaessa joko YTHS:n omalle erikoislääkärille tai erikoissairaanhoitoon (sairaalan poliklinikalle). Yleislääkärin tekemä tilannearvio ja tutkimukset ratkaisevat, minkä alan erikoislääkärille asiakas lähetetään (esim. vatsavaivoissa gynekologille vai sisätautilääkärille)."
Ymmärrän, että sinulla on liikaa aikaa, mutta tietoinen valehteleminen toiveena saada oma teksti googlehaun kärkeen on aika lapsellista.
YTHS:n suhteen olen voinut erehtyä mutta en ole aidosti tarvinnut sieltä koskaan erikoislääkäriä. Ensikertalaisen määritelmästä taas olen melko varma. Tavat millä niitä tilastoitiin ennen, ja mitä tarkoitetaan ensikertalaiskiintiön puitteissa, eroavat toisistaan.
Jos olet varma, niin laitat tähän kätevästi sivun osoitteen (siis juuri sen sivun, jossa ko. tieto on). Me emme nyt keskustele tavoista tilastoida ennen ja nyt vaan lauseesta, joka ei ole totta eli ""Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa."
Lisäksi voisit nyt päättää, että onko se etsitty termi ensikertalainen vai ensihakija. Käytät niitä sekaisin ja rinnakkain. En usko, että ketään kiinnostaa iha oikeasti, miten tilastointi tehtiin vuonna 2014, koska se ei vaikuta nykytilanteessa mitenkään.
Heinäkuusta alkaen saa työttömänä opiskella 6 kk ajan juuri niin paljon kuin haluaa ja mitä haluaa. Tosin on oltava koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä eli tämä opiskelu ei oikeuta sanomaan, että en hae töitä tai en tule valmennukseen tai infoon, mutta opiskelua ei ole kielletty eikä sitä kontrolloida. Omaehtoinen opiskelu säilyy nykymuotoisena eli jos haluaa opiskella korkeintaan 24 kk, niin systeemi säilyy ennallaan. Mutta sellaista automaattia ei tule, että voi ensin opiskella syksyn työttömänä ja siten hakee sitä opiskelua omaehtoiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Suuri keskustelu yliopisto-opiskelusta aikuisena? Ei siellä tosin taida olla muita kuin aikuisia, lähes 99,99% opiskelijoista on täyttänyt 18v.
Onkoo aikuinen ja täysikäinen sitten sama asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ensikertalaiskiintiö?
Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.
Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.
-Opintotuet?
Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.
-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?
Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.
-SOTE-soppa?
Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.
-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?
Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.
-Kannattaako hakea/opiskella?
Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.
Mistä keksit tuon ensikertalaismääritelmän?
Ja miksi väität, että SOTE ei koske YTHS:n palveluja? Sieltähän on jo nyt poistettu iso osa erikoislääkäripalveluja nimenomaan SOTEn takia.
HY:n kotisivulta. Ensikertalaiskiintiö on eri asia kun yliopistojen tilastoimat ensihakijat.
YTHS:n ja sote-uudistukseen liittyvää tietoa on mm täällä: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/YTHSn-toimintaan-ei-tulossa-muutoks…
YTHS on sama kun terveyskeskus. Sen tarkoitus on huolehtia perusterveydenhuollosta, kuten terveyskeskus. En ole eläessäni törmännyt erikoislääkäriin YTHS:ssä, mutta en voi ottaa kantaa siihen mitä muutoksia on tullut pidemmällä aikavälillä.Mielenkiintoiseksi vastauksesi tekee se, että Helsingin yliopiston kotisivulla ei ole tuollaista tietoa. Yliopisto ei edes tilastoi mitään kuvaamasi kaltaisia hakijoita, koska ei tarvitse ilmoittaa, onko joskus aikaisempana vuonna hakenut johonkin muuhun yliopistoon. Lisäksi kirjoitat ihan selkeästi "Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.", et siis mistään ensihakijoista!
Toiseksi YTHS:n sivuilla sanotaan näin "Yleislääkäri ohjaa tarvittaessa joko YTHS:n omalle erikoislääkärille tai erikoissairaanhoitoon (sairaalan poliklinikalle). Yleislääkärin tekemä tilannearvio ja tutkimukset ratkaisevat, minkä alan erikoislääkärille asiakas lähetetään (esim. vatsavaivoissa gynekologille vai sisätautilääkärille)."
Ymmärrän, että sinulla on liikaa aikaa, mutta tietoinen valehteleminen toiveena saada oma teksti googlehaun kärkeen on aika lapsellista.
YTHS:n suhteen olen voinut erehtyä mutta en ole aidosti tarvinnut sieltä koskaan erikoislääkäriä. Ensikertalaisen määritelmästä taas olen melko varma. Tavat millä niitä tilastoitiin ennen, ja mitä tarkoitetaan ensikertalaiskiintiön puitteissa, eroavat toisistaan.
Jos olet varma, niin laitat tähän kätevästi sivun osoitteen (siis juuri sen sivun, jossa ko. tieto on). Me emme nyt keskustele tavoista tilastoida ennen ja nyt vaan lauseesta, joka ei ole totta eli ""Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa."
Lisäksi voisit nyt päättää, että onko se etsitty termi ensikertalainen vai ensihakija. Käytät niitä sekaisin ja rinnakkain. En usko, että ketään kiinnostaa iha oikeasti, miten tilastointi tehtiin vuonna 2014, koska se ei vaikuta nykytilanteessa mitenkään.
Ja linkki vie sivulle, jossa sanotaan näin:
Kysymys: Hain korkeakouluun keväällä 2015 ja minulle tarjottiin opiskelupaikkaa, mutta en ottanut sitä vastaan. Olenko yhä ensikertalainen?
Vastaus: Kyllä. Jos sinulla ei ole aiempaa tutkintoa ja et ole vastaanottanut myöskään muuta opiskelupaikkaa, olet edelleen ensikertalainen. Pelkkä hakeminen tai hyväksytyksi tuleminen ei vaikuta ensikertalaisuuteen.
Linkki vie sivuille, joissa nimenomaan kumotaan tuo faktana esittämäsi teksti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri keskustelu yliopisto-opiskelusta aikuisena? Ei siellä tosin taida olla muita kuin aikuisia, lähes 99,99% opiskelijoista on täyttänyt 18v.
Onkoo aikuinen ja täysikäinen sitten sama asia?
Juridisesti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ensikertalaiskiintiö?
Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.
Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.
-Opintotuet?
Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.
-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?
Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.
-SOTE-soppa?
Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.
-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?
Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.
-Kannattaako hakea/opiskella?
Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.
Mistä keksit tuon ensikertalaismääritelmän?
Ja miksi väität, että SOTE ei koske YTHS:n palveluja? Sieltähän on jo nyt poistettu iso osa erikoislääkäripalveluja nimenomaan SOTEn takia.
HY:n kotisivulta. Ensikertalaiskiintiö on eri asia kun yliopistojen tilastoimat ensihakijat.
YTHS:n ja sote-uudistukseen liittyvää tietoa on mm täällä: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/YTHSn-toimintaan-ei-tulossa-muutoks…
YTHS on sama kun terveyskeskus. Sen tarkoitus on huolehtia perusterveydenhuollosta, kuten terveyskeskus. En ole eläessäni törmännyt erikoislääkäriin YTHS:ssä, mutta en voi ottaa kantaa siihen mitä muutoksia on tullut pidemmällä aikavälillä.Mielenkiintoiseksi vastauksesi tekee se, että Helsingin yliopiston kotisivulla ei ole tuollaista tietoa. Yliopisto ei edes tilastoi mitään kuvaamasi kaltaisia hakijoita, koska ei tarvitse ilmoittaa, onko joskus aikaisempana vuonna hakenut johonkin muuhun yliopistoon. Lisäksi kirjoitat ihan selkeästi "Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.", et siis mistään ensihakijoista!
Toiseksi YTHS:n sivuilla sanotaan näin "Yleislääkäri ohjaa tarvittaessa joko YTHS:n omalle erikoislääkärille tai erikoissairaanhoitoon (sairaalan poliklinikalle). Yleislääkärin tekemä tilannearvio ja tutkimukset ratkaisevat, minkä alan erikoislääkärille asiakas lähetetään (esim. vatsavaivoissa gynekologille vai sisätautilääkärille)."
Ymmärrän, että sinulla on liikaa aikaa, mutta tietoinen valehteleminen toiveena saada oma teksti googlehaun kärkeen on aika lapsellista.
YTHS:n suhteen olen voinut erehtyä mutta en ole aidosti tarvinnut sieltä koskaan erikoislääkäriä. Ensikertalaisen määritelmästä taas olen melko varma. Tavat millä niitä tilastoitiin ennen, ja mitä tarkoitetaan ensikertalaiskiintiön puitteissa, eroavat toisistaan.
Jos olet varma, niin laitat tähän kätevästi sivun osoitteen (siis juuri sen sivun, jossa ko. tieto on). Me emme nyt keskustele tavoista tilastoida ennen ja nyt vaan lauseesta, joka ei ole totta eli ""Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa."
Lisäksi voisit nyt päättää, että onko se etsitty termi ensikertalainen vai ensihakija. Käytät niitä sekaisin ja rinnakkain. En usko, että ketään kiinnostaa iha oikeasti, miten tilastointi tehtiin vuonna 2014, koska se ei vaikuta nykytilanteessa mitenkään.
Ja linkki vie sivulle, jossa sanotaan näin:
Kysymys: Hain korkeakouluun keväällä 2015 ja minulle tarjottiin opiskelupaikkaa, mutta en ottanut sitä vastaan. Olenko yhä ensikertalainen?
Vastaus: Kyllä. Jos sinulla ei ole aiempaa tutkintoa ja et ole vastaanottanut myöskään muuta opiskelupaikkaa, olet edelleen ensikertalainen. Pelkkä hakeminen tai hyväksytyksi tuleminen ei vaikuta ensikertalaisuuteen.Linkki vie sivuille, joissa nimenomaan kumotaan tuo faktana esittämäsi teksti.
Mitä olen höyrynyt? Tarkoitus oli väittää nimenomaan että ensikertalaisuuden menettää ottamalla vastaan opiskelupaikka, eikä pelkkä hakeminen ja hyväksytyksi tuleminen riitä. Ketjusta on tullut niin tolkuttoman sekava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri keskustelu yliopisto-opiskelusta aikuisena? Ei siellä tosin taida olla muita kuin aikuisia, lähes 99,99% opiskelijoista on täyttänyt 18v.
Onkoo aikuinen ja täysikäinen sitten sama asia?
Juridisesti on.
No käytännössä ei kyllä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heinäkuusta alkaen saa työttömänä opiskella 6 kk ajan juuri niin paljon kuin haluaa ja mitä haluaa. Tosin on oltava koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä eli tämä opiskelu ei oikeuta sanomaan, että en hae töitä tai en tule valmennukseen tai infoon, mutta opiskelua ei ole kielletty eikä sitä kontrolloida. Omaehtoinen opiskelu säilyy nykymuotoisena eli jos haluaa opiskella korkeintaan 24 kk, niin systeemi säilyy ennallaan. Mutta sellaista automaattia ei tule, että voi ensin opiskella syksyn työttömänä ja siten hakee sitä opiskelua omaehtoiseksi.
Ei saa. Tuo 6 kk:n opiskeluoikeus laitettiin jäihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaehtoisen opiskelun tuki työttömälle on maksimissaan 24 kk. Ei paljon lohduta jos opintotukikuukaudet on jo käytetty.
24 kuukaudessa olet jo kandi jos suunnittelet opintosi kunnolla. Eli kyllä lohduttaa :)
Kandilla ei pääsääntöisesti tee Suomessa mitään + työttömyyskorvausta ei sen jälkeen saa ellei luovu maisteriopinto-oikeudesta.
Voi kun yrität :)
Omaehtoisella opiskelulla saa Suomessa yliopistotutkinnon helposti. Sen jälkeen opinnot jatkuu muulla tuella jos jatkuu. Kandi on varsin arvokas, ja tutkinnolla voi hyvin hakea oman alan työpaikkoja. Vakipaikka voi olla vaikea saada mutta ei tutkintoa sivuteta työmarkkinoilla kokonaan.
En yritä mitään, vaan olen nähnyt näitä kandeja työni puolesta jonkin verran ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?
Toimeentulotuella.
Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.
Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.
Ei omaehtoisiin opintoihin saa yleensä kelan suostumusta. Kokeillut itse 3 eri alalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?
Toimeentulotuella.
Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.
Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.
Ei omaehtoisiin opintoihin saa yleensä kelan suostumusta. Kokeillut itse 3 eri alalta.
Sitten opiskelet opintotuella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heinäkuusta alkaen saa työttömänä opiskella 6 kk ajan juuri niin paljon kuin haluaa ja mitä haluaa. Tosin on oltava koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä eli tämä opiskelu ei oikeuta sanomaan, että en hae töitä tai en tule valmennukseen tai infoon, mutta opiskelua ei ole kielletty eikä sitä kontrolloida. Omaehtoinen opiskelu säilyy nykymuotoisena eli jos haluaa opiskella korkeintaan 24 kk, niin systeemi säilyy ennallaan. Mutta sellaista automaattia ei tule, että voi ensin opiskella syksyn työttömänä ja siten hakee sitä opiskelua omaehtoiseksi.
Jos tää on totta, niin hyvä uudistus.
Mulle sanottiin, että voin anoa oikeutta tehdä esim. avoimen perusopinnot työttömänä ollessani, eli saisin ylittää sen 5 op / kuukausi, mutta se vähentää sitä 24 kkoikeutta opiskella työttömyystyuella jos sitten menen opiskelemaan tutkinto-opiskelijana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?
Toimeentulotuella.
Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.
Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.
Ei omaehtoisiin opintoihin saa yleensä kelan suostumusta. Kokeillut itse 3 eri alalta.
Sitten opiskelet opintotuella.
Kaikki tukikuukaudet on käytetty aiempaan tutkintoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?
Toimeentulotuella.
Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.
Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.
Ei omaehtoisiin opintoihin saa yleensä kelan suostumusta. Kokeillut itse 3 eri alalta.
Sitten opiskelet opintotuella.
Kaikki tukikuukaudet on käytetty aiempaan tutkintoon.
No sitten rahoitat suunnittelemasi opinnot toimeentulotuella tai mietit itseksesi mitä olisi pitänyt tehdä paremmin kun olet käyttänyt opintotukesi tutkintoon joka ei työllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?
Toimeentulotuella.
Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.
Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.
Ei omaehtoisiin opintoihin saa yleensä kelan suostumusta. Kokeillut itse 3 eri alalta.
Sitten opiskelet opintotuella.
Jos on jo tutkinto, on opintotuki käytetty yleensä loppuun.
Mä ihmettelen ihan tosissani, miksi Suomessa työttömänä opiskelu on tehty niin hemmetin hankalaksi. Ainakin alanvaihtajille. Kuvittelisi olevan kansantaloudellisesti fiksua kannustaa ja tukea opiskelua, joka johtaa uuteen ammattiin.
Miksi ihmeessä on muka taloudellisempaa pitää FM:a, joka on nuorena suorittanut tutkinnon ja kuvitellut sillä työllistyvänsä työttömänä pyörittämässä peukaloitaan, mutta ei auttaa häntä suorittamaan jo työttömyyden alkuvaiheessa täydentäviä opintoja ja/tai uuden tutkinnon.
FM nyt vaan esimerkkinä.
Itselläni on alla maisterintutkinto ja työvuosiakin yli 15 oman alan töissä. Jäin työtömäksi ja jahkasin kaksi vuotta epävarmuudessa, kunnes rohkaistuin hakemaan opiskelemaan ja pääsin. Nyt teen unelmaduunia, jossa yhdistän molempien alojen osaamiseni. Harmittaa vain ne kaksi hukattua vuotta välissä. Kannatan todella Tanskan mallia, jossa apua haluavasta työttömästä otettaisiin koppi ja heti alkuvaiheessa neuvottaisiin ja opastettaisiin, pystyttäisiin lupaamaan, että jos teet näin, saat siihen tukea näin.
Nyt kaikki on arpapeliä. Haet opiskelemaan ja saat paikan. haet omaehtoisen opiskelun päätöstä. Saat hylkäyksen. Et ole oikeutettu opintotukeen etkä toimeentulotukeen. Olet päätoiminen opiskelija vailla mitään toimeentuloa. Jos päätät opiskella, olet taloudellisessa kurimuksessa. Jos hylkäät opiskelupaikan sen vastaanotettuasi, et ole enää ensikertalaiskiintiössä (jos se sinua koskee ylipäänsä) ja ala ylipäänsä on sinulta suljettu pois, koska tuskin lupaa saat seuraavallakaan kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?
Toimeentulotuella.
Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.
Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.
Ei omaehtoisiin opintoihin saa yleensä kelan suostumusta. Kokeillut itse 3 eri alalta.
Sitten opiskelet opintotuella.
Jos on jo tutkinto, on opintotuki käytetty yleensä loppuun.
Mä ihmettelen ihan tosissani, miksi Suomessa työttömänä opiskelu on tehty niin hemmetin hankalaksi. Ainakin alanvaihtajille. Kuvittelisi olevan kansantaloudellisesti fiksua kannustaa ja tukea opiskelua, joka johtaa uuteen ammattiin.
Miksi ihmeessä on muka taloudellisempaa pitää FM:a, joka on nuorena suorittanut tutkinnon ja kuvitellut sillä työllistyvänsä työttömänä pyörittämässä peukaloitaan, mutta ei auttaa häntä suorittamaan jo työttömyyden alkuvaiheessa täydentäviä opintoja ja/tai uuden tutkinnon.
FM nyt vaan esimerkkinä.
Itselläni on alla maisterintutkinto ja työvuosiakin yli 15 oman alan töissä. Jäin työtömäksi ja jahkasin kaksi vuotta epävarmuudessa, kunnes rohkaistuin hakemaan opiskelemaan ja pääsin. Nyt teen unelmaduunia, jossa yhdistän molempien alojen osaamiseni. Harmittaa vain ne kaksi hukattua vuotta välissä. Kannatan todella Tanskan mallia, jossa apua haluavasta työttömästä otettaisiin koppi ja heti alkuvaiheessa neuvottaisiin ja opastettaisiin, pystyttäisiin lupaamaan, että jos teet näin, saat siihen tukea näin.
Nyt kaikki on arpapeliä. Haet opiskelemaan ja saat paikan. haet omaehtoisen opiskelun päätöstä. Saat hylkäyksen. Et ole oikeutettu opintotukeen etkä toimeentulotukeen. Olet päätoiminen opiskelija vailla mitään toimeentuloa. Jos päätät opiskella, olet taloudellisessa kurimuksessa. Jos hylkäät opiskelupaikan sen vastaanotettuasi, et ole enää ensikertalaiskiintiössä (jos se sinua koskee ylipäänsä) ja ala ylipäänsä on sinulta suljettu pois, koska tuskin lupaa saat seuraavallakaan kerralla.
Toimeentulotukea saa jos on käyttänyt loppuun tukikuukaudet: http://www.kela.fi/toimeentulotuki-opiskelijat
Minusta on väärin viedä opintopaikka nuoremmalta, jos valmistuu suoraan eläkkeelle eli noin 65-vuotiaana. Toisessa ketjussa tätä pidettiin ihan hyvänä ja järkevänä vaihtoehtona (ilmeisesti tämä ap).
Ko. 65-vuotiaan kannalta se on voinut olla kiva harrastus, mutta minusta se on yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä.
Jos olet varma, niin laitat tähän kätevästi sivun osoitteen (siis juuri sen sivun, jossa ko. tieto on). Me emme nyt keskustele tavoista tilastoida ennen ja nyt vaan lauseesta, joka ei ole totta eli ""Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa."
Lisäksi voisit nyt päättää, että onko se etsitty termi ensikertalainen vai ensihakija. Käytät niitä sekaisin ja rinnakkain. En usko, että ketään kiinnostaa iha oikeasti, miten tilastointi tehtiin vuonna 2014, koska se ei vaikuta nykytilanteessa mitenkään.