Suuri kyselyketju aktiivimallista ja yliopisto-opiskelusta aikuisena

Vierailija kirjoitti:

-Ensikertalaiskiintiö?

Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.

Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.

-Opintotuet?

Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.

-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?

Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.

-SOTE-soppa?

Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.

-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?

Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.

-Kannattaako hakea/opiskella?

Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.

Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.

Mistä keksit tuon ensikertalaismääritelmän?

Ja miksi väität, että SOTE ei koske YTHS:n palveluja? Sieltähän on jo nyt poistettu iso osa erikoislääkäripalveluja nimenomaan SOTEn takia.

Yliopistoissa pitäisi olla joku oma aikuislinja kun valtaosa opiskelijoista on alaikäisiä nuoria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Ensikertalaiskiintiö?

Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.

Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.

-Opintotuet?

Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.

-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?

Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.

-SOTE-soppa?

Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.

-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?

Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.

-Kannattaako hakea/opiskella?

Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.

Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.

Mistä keksit tuon ensikertalaismääritelmän?

Ja miksi väität, että SOTE ei koske YTHS:n palveluja? Sieltähän on jo nyt poistettu iso osa erikoislääkäripalveluja nimenomaan SOTEn takia.

HY:n kotisivulta. Ensikertalaiskiintiö on eri asia kun yliopistojen tilastoimat ensihakijat.

YTHS:n ja sote-uudistukseen liittyvää tietoa on mm täällä: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/YTHSn-toimintaan-ei-tulossa-muutoks…

YTHS on sama kun terveyskeskus. Sen tarkoitus on huolehtia perusterveydenhuollosta, kuten terveyskeskus. En ole eläessäni törmännyt erikoislääkäriin YTHS:ssä, mutta en voi ottaa kantaa siihen mitä muutoksia on tullut pidemmällä aikavälillä.

Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?

Vierailija kirjoitti:

Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?

Toimeentulotuella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?

Toimeentulotuella.

Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?

Toimeentulotuella.

Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.

Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.

Niin siis jos TE toimisto tekee kielteisen päätöksen omaehtoisesta opiskelusta ja käskee sen sijaan ilmoittautua työttömäksi ja mennä pupukurssille, niin lähtee 40 %. Ei voi olla samaan aikaan opiskelija ja työtön- statuksilla virallisesti. Tämän takia yksi tyyppi kunt työtoiminnassa oli juuri aikoinaan lopettanut yliopisto-opiskelut.

Vierailija kirjoitti:

Niin siis jos TE toimisto tekee kielteisen päätöksen omaehtoisesta opiskelusta ja käskee sen sijaan ilmoittautua työttömäksi ja mennä pupukurssille, niin lähtee 40 %. Ei voi olla samaan aikaan opiskelija ja työtön- statuksilla virallisesti. Tämän takia yksi tyyppi kunt työtoiminnassa oli juuri aikoinaan lopettanut yliopisto-opiskelut.

Noista yksittäistapauksista ei voi olla tietoa. Se tosiasia on kuitenkin kiistaton että opiskelu kannattaa yleensä aina, ja mitä korkeammin kouluttautuu, sen parempi. Yliopisto on aidosti vaihtoehto pitkäaikaistyöttömälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis jos TE toimisto tekee kielteisen päätöksen omaehtoisesta opiskelusta ja käskee sen sijaan ilmoittautua työttömäksi ja mennä pupukurssille, niin lähtee 40 %. Ei voi olla samaan aikaan opiskelija ja työtön- statuksilla virallisesti. Tämän takia yksi tyyppi kunt työtoiminnassa oli juuri aikoinaan lopettanut yliopisto-opiskelut.

Noista yksittäistapauksista ei voi olla tietoa. Se tosiasia on kuitenkin kiistaton että opiskelu kannattaa yleensä aina, ja mitä korkeammin kouluttautuu, sen parempi. Yliopisto on aidosti vaihtoehto pitkäaikaistyöttömälle.

Ei ne mitään yksittäistapauksia ole, vaan työkkäri ei mitenkään automaattisesti suostu siihen, että ihminen mieluummin kouluttautuu kuin on työttömänä tai pupukurssilainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis jos TE toimisto tekee kielteisen päätöksen omaehtoisesta opiskelusta ja käskee sen sijaan ilmoittautua työttömäksi ja mennä pupukurssille, niin lähtee 40 %. Ei voi olla samaan aikaan opiskelija ja työtön- statuksilla virallisesti. Tämän takia yksi tyyppi kunt työtoiminnassa oli juuri aikoinaan lopettanut yliopisto-opiskelut.

Noista yksittäistapauksista ei voi olla tietoa. Se tosiasia on kuitenkin kiistaton että opiskelu kannattaa yleensä aina, ja mitä korkeammin kouluttautuu, sen parempi. Yliopisto on aidosti vaihtoehto pitkäaikaistyöttömälle.

Ei ne mitään yksittäistapauksia ole, vaan työkkäri ei mitenkään automaattisesti suostu siihen, että ihminen mieluummin kouluttautuu kuin on työttömänä tai pupukurssilainen.

Opintotuki, omaehtoinen opiskelu tai toimeentulotuki. Opiskelu kannattaa aina ja on hyvä vaihtoehto jos haluaa pois aktiivimallin alta. Mikä siinä on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Ensikertalaiskiintiö?

Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.

Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.

-Opintotuet?

Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.

-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?

Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.

-SOTE-soppa?

Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.

-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?

Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.

-Kannattaako hakea/opiskella?

Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.

Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.

Mistä keksit tuon ensikertalaismääritelmän?

Ja miksi väität, että SOTE ei koske YTHS:n palveluja? Sieltähän on jo nyt poistettu iso osa erikoislääkäripalveluja nimenomaan SOTEn takia.

HY:n kotisivulta. Ensikertalaiskiintiö on eri asia kun yliopistojen tilastoimat ensihakijat.

YTHS:n ja sote-uudistukseen liittyvää tietoa on mm täällä: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/YTHSn-toimintaan-ei-tulossa-muutoks…

YTHS on sama kun terveyskeskus. Sen tarkoitus on huolehtia perusterveydenhuollosta, kuten terveyskeskus. En ole eläessäni törmännyt erikoislääkäriin YTHS:ssä, mutta en voi ottaa kantaa siihen mitä muutoksia on tullut pidemmällä aikavälillä.

Mielenkiintoiseksi vastauksesi tekee se, että Helsingin yliopiston kotisivulla ei ole tuollaista tietoa. Yliopisto ei edes tilastoi mitään kuvaamasi kaltaisia hakijoita, koska ei tarvitse ilmoittaa, onko joskus aikaisempana vuonna hakenut johonkin muuhun yliopistoon. Lisäksi kirjoitat ihan selkeästi "Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.", et siis mistään ensihakijoista!

Toiseksi YTHS:n sivuilla sanotaan näin "Yleislääkäri ohjaa tarvittaessa joko YTHS:n omalle erikoislääkärille tai erikoissairaanhoitoon (sairaalan poliklinikalle). Yleislääkärin tekemä tilannearvio ja tutkimukset ratkaisevat, minkä alan erikoislääkärille asiakas lähetetään (esim. vatsavaivoissa gynekologille vai sisätautilääkärille)."

Ymmärrän, että sinulla on liikaa aikaa, mutta tietoinen valehteleminen toiveena saada oma teksti googlehaun kärkeen on aika lapsellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä rahalla opiskelee jos on jo suorittanut tutkinnon ja käyttänyt opintotuet, eikä tutkinto työllistä?

Toimeentulotuella.

Josta otetaan pois 40 % jos ja kun Kela ei ole antanut lupaa opiskella, liekö saa sitäkään.

Toimeentulotuesta ei oteta 40% pois ellei kieltäydy jostain, eikä Kelan tehtävä ole myöntää kenellekään lupia opiskella vaan sen tekee TE-toimistolle. Omaehtoinen opiskelu on edelleen oikea valinta jos kaikki tukikuukaudet on käytetty loppuun.

Omaehtoinen opiskelu edellyttää vuoden taukoa opinnoissa - jos siis tukikuukaudet käytetty loppuun ja haluaa jatkaa.

Omaehtoisen opiskelun tuki työttömälle on maksimissaan 24 kk. Ei paljon lohduta jos opintotukikuukaudet on jo käytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis jos TE toimisto tekee kielteisen päätöksen omaehtoisesta opiskelusta ja käskee sen sijaan ilmoittautua työttömäksi ja mennä pupukurssille, niin lähtee 40 %. Ei voi olla samaan aikaan opiskelija ja työtön- statuksilla virallisesti. Tämän takia yksi tyyppi kunt työtoiminnassa oli juuri aikoinaan lopettanut yliopisto-opiskelut.

Noista yksittäistapauksista ei voi olla tietoa. Se tosiasia on kuitenkin kiistaton että opiskelu kannattaa yleensä aina, ja mitä korkeammin kouluttautuu, sen parempi. Yliopisto on aidosti vaihtoehto pitkäaikaistyöttömälle.

Ei ne mitään yksittäistapauksia ole, vaan työkkäri ei mitenkään automaattisesti suostu siihen, että ihminen mieluummin kouluttautuu kuin on työttömänä tai pupukurssilainen.

Opintotuki, omaehtoinen opiskelu tai toimeentulotuki. Opiskelu kannattaa aina ja on hyvä vaihtoehto jos haluaa pois aktiivimallin alta. Mikä siinä on niin vaikeaa?

No vaikka se, että opintotukea saadessaan ei ole työtön (aktiivimalli ei vaikuta), omaehtoinen opiskelu ei ole subjektiivinen oikeus (opiskelija tosin on työtön) ka toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota ei anneta, jos asiakas voi käydä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Ensikertalaiskiintiö?

Muutaman googlauksen perusteella kovimmat kiintiöt on käytössä ammattikorkeakouluissa. Yliopistoon voi hyvin vielä päästä. Ensikertalainen tarkoittaa tässä asiayhteydessä henkilöä joka ei ole ottanut vastaan korkeakouluopiskelupaikkaa (AMK tai yliopisto) ennen. Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.

Opiskelupaikan voi saada hyvinkin helposti valitsemalla hakukohteensa fiksusti. Tarkista aina ensikertalaiskiintiö ennenkun haet.

-Opintotuet?

Maksetaan iästä ja pääaineesta riippumatta. AMK-tutkinto voi olla este kandivaiheen opintotuelle. Siitä ei ole tietoa jos AMK:ssa nostettu opintotuki vaikuttaa nykyään yliopistossa opintotukikuukausiin.

-Haen ja pääsen puputiedekuntaan, voinko vaihtaa?

Käytännöt siitä miten vieraan aineen kursseja voi suorittaa, vaihtelee yliopistoittain. Jossakin opinto-oikeus koskee kaikkia kursseja, toisissa se on rajattu omaan aineeseen ja joskus jopa sivuaineisiin on erikseen haettava opinto-oikeus. Pääaineen voi yleensä aina vaihtaa valintakokeen kautta mutta silloinkin koe on varsin helppo jos on käynyt perusopinnot ensin.

-SOTE-soppa?

Ei koske ylioppilaiden terveydenhuoltoa.

-Mitä järkeä viisikymppisen on viedä opiskelupaikka parikymppiseltä?

Sen verran siinä on järkeä että mielummin motivoitunut viisikymppinen kun rimaa hipova parikymppinen. Yliopistoihin mahtuu aina hyviä opiskelijoita.

-Kannattaako hakea/opiskella?

Oma, henkilökohtainen, kokemuspohjainen mielipiteeni on että jos vaihtoehtona on työttömyysputki niin KYLLÄ TOTTA HELVETISSÄ KANNATTAA. Yliopisto-opiskelu haasteineen muuttaa ihmisen täysin. TÄYSIN. Ja vielä parempaan suuntaan. Jos ei muuten niin pääsee rehellisin keinoin pois aktiivimallin alaisuudesta.

Ketjuun saa laittaa kysymyksiä. Vastaan niihin parhaani mukaan.

Mistä keksit tuon ensikertalaismääritelmän?

Ja miksi väität, että SOTE ei koske YTHS:n palveluja? Sieltähän on jo nyt poistettu iso osa erikoislääkäripalveluja nimenomaan SOTEn takia.

HY:n kotisivulta. Ensikertalaiskiintiö on eri asia kun yliopistojen tilastoimat ensihakijat.

YTHS:n ja sote-uudistukseen liittyvää tietoa on mm täällä: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/YTHSn-toimintaan-ei-tulossa-muutoks…

YTHS on sama kun terveyskeskus. Sen tarkoitus on huolehtia perusterveydenhuollosta, kuten terveyskeskus. En ole eläessäni törmännyt erikoislääkäriin YTHS:ssä, mutta en voi ottaa kantaa siihen mitä muutoksia on tullut pidemmällä aikavälillä.

Mielenkiintoiseksi vastauksesi tekee se, että Helsingin yliopiston kotisivulla ei ole tuollaista tietoa. Yliopisto ei edes tilastoi mitään kuvaamasi kaltaisia hakijoita, koska ei tarvitse ilmoittaa, onko joskus aikaisempana vuonna hakenut johonkin muuhun yliopistoon. Lisäksi kirjoitat ihan selkeästi "Ensikertalainen ei tarkoita henkilöä joka on joskus hakenut korkeakouluun muttei päässyt, tai pääsi muttei ottanut opiskelupaikkaa.", et siis mistään ensihakijoista!

Toiseksi YTHS:n sivuilla sanotaan näin "Yleislääkäri ohjaa tarvittaessa joko YTHS:n omalle erikoislääkärille tai erikoissairaanhoitoon (sairaalan poliklinikalle). Yleislääkärin tekemä tilannearvio ja tutkimukset ratkaisevat, minkä alan erikoislääkärille asiakas lähetetään (esim. vatsavaivoissa gynekologille vai sisätautilääkärille)."

Ymmärrän, että sinulla on liikaa aikaa, mutta tietoinen valehteleminen toiveena saada oma teksti googlehaun kärkeen on aika lapsellista.

YTHS:n suhteen olen voinut erehtyä mutta en ole aidosti tarvinnut sieltä koskaan erikoislääkäriä. Ensikertalaisen määritelmästä taas olen melko varma. Tavat millä niitä tilastoitiin ennen, ja mitä tarkoitetaan ensikertalaiskiintiön puitteissa, eroavat toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Omaehtoisen opiskelun tuki työttömälle on maksimissaan 24 kk. Ei paljon lohduta jos opintotukikuukaudet on jo käytetty.

24 kuukaudessa olet jo kandi jos suunnittelet opintosi kunnolla. Eli kyllä lohduttaa :)

kyl mun mielestä yths llä on erikoislääkäreitä, tosin ei kaikkia, eikä paljoo. Ei ole sydänllääkäreitä, mut on psykiatreja kait pari. Ei saa esim. ravitsemusterapeutille. Onhan esim. hammaslääkärit erikoislääkäreitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaehtoisen opiskelun tuki työttömälle on maksimissaan 24 kk. Ei paljon lohduta jos opintotukikuukaudet on jo käytetty.

24 kuukaudessa olet jo kandi jos suunnittelet opintosi kunnolla. Eli kyllä lohduttaa :)

Kandilla ei pääsääntöisesti tee Suomessa mitään + työttömyyskorvausta ei sen jälkeen saa ellei luovu maisteriopinto-oikeudesta.

Mulle sanottiin suoraan, että yliopisto-opintoihin ei yleenäs myönnetä omaehtoisen opiskelun oikeutta kuin poikkeustapauksessa, juurikin tuon 24 kk säännön vuoksi.

Opsiekelen AMK:ssa alanvaihtajana, sain anomalla opikeuden opiskella omaehtoisesti, koska ala on hyvin työllistävä. Vaikka mulla on maisterintutkinto olemassa. Jos on yliopistotutkinto tai AMK-tutkinto, oikeutta ei yleensä saa. Mulla on samalla kurssilla AMK restonomi, joka ei saanut opiskeuluoikeutta TE-toimistolta, koska hänellä on jo tutkinto.

Ensin piti hakea opiskelupaikka, ottaa se vastaan ja sitten anoa opiskelulupaa työkkäristä.

Mä voin juuri ja juuri saada AMK tutkinnon tehtyä reilussa kahdessa vuodessa, koska saan hyväksiluettuja opintoja. Mutta jos meinaa yliopistossa ihan tyhjästä tehd' kandin kahdessa vuodessa niin saa kyllä työn tekemisen lisäksi olla tähdetkin oikeassa asennossa, kesäopintoja on niin paljon supistettu, että on vaikea tahkota kesäisin riittävä  määrä opintopisteitä.

Suosittelen tutkinto-opiskelua vain jos ala on todella, todella työllistävä. Muutenhan oopiskelu on aina hyvästä, mutta työtön ei sitä oikein saa harrastaa.