Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Peruskielioppia av-palstalaisille. Saa jatkaa

Vierailija
23.02.2018 |

Jos sana loppuu -inen tai -ias, se on yhdyssana. Siis Etelä-Korea ja eteläkorealainen. Jos on kaksi perusmuodossa olevaa esinettä tai asiaa tarkoittavat sanaa, ne kirjoitetaan yhteen. Olympiamitali, palkintokoroke.

Kommentit (344)

Vierailija
121/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lauseessa ennen KUIN sanaa ei tule pilkkua.

Vierailija
122/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selittäkää joku pliis, yksinkertaisia esimerkkejä käyttäen, milloin ja -sanan eteen tulee pilkku.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Myös ja-rinnastuskonjuktion eteen kuuluu laittaa pilkku, jos sillä erotetaan kaksi itsenäistä päälausetta, joissa on oma subjekti ja predikaatti. Jos taas ei ole (vaan niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen), ei tule pilkkuakaan.

Eli: Olimme viime kesänä Saksassa, ja lapsemme oli mummolassa hoidossa.

Mutta: Olimme viime kesänä Saksassa ja sitä edellisenä kesänä Ranskassa. Yhteinen subjekti ja predikaatti.

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=281

Olet väärässä: ei tarvitse olla yhteistä subjektia ja predikaattia, riittää, että on yksi yhteinen lauseenjäsen. Esim:

Äiti imuroi, ja isä tiskaa. (pilkku)

Tänään äiti imuroi ja isä tiskaa. (yhteinen lauseenjäsen "tänään")

Vierailija
124/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Myös ja-rinnastuskonjuktion eteen kuuluu laittaa pilkku, jos sillä erotetaan kaksi itsenäistä päälausetta, joissa on oma subjekti ja predikaatti. Jos taas ei ole (vaan niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen), ei tule pilkkuakaan.

Eli: Olimme viime kesänä Saksassa, ja lapsemme oli mummolassa hoidossa.

Mutta: Olimme viime kesänä Saksassa ja sitä edellisenä kesänä Ranskassa. Yhteinen subjekti ja predikaatti.

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=281

Lapsemme olivat! 

Ärsytää myös kun verbit väärässä muodossa.

Vierailija
125/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukujen taivutuspäätteet pitäis laittaa näkyviin, jos muoto ei ilmene seuraavasta sanasta. Usein näkee jotain tyyliin "painoni oli 120, mutta se laski 95", vaikka tarkoittaa painon laskeneen 95:een.

Nykyisin ollaan hyvin kehopositiivisuuskielteisiä ja sanavapausmyönteisiä joten uskon että paino laski 95 ja on nyt 25. 

Vierailija
126/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Passiivimuotoja ei tunnisteta ja olla-verbi laitetaan monikkomuotoon. Se on varmaan yksi suurimpia kompastuskiviä. 

Kadut ovat aurattu vs. kadut on aurattu. Suomalaisen kielikorva kyllä lopulta tunnistaa kumpi on oikein, mutta virheitä tehdään. Toisaalta, sattuuhan noita. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lauseessa ennen KUIN sanaa ei tule pilkkua.

Paitsi jos kuin-sana aloittaa sivulauseen.

Hän käveli kuin kuningas.

Tämä on paljon helpompaa kuin luulisi.

Syön ennemmin kanaa kuin muuta lihaa.

Hän käveli röyhkeästi maanomistajan elkein, kuin kuningas.

Mies huomasi ilman muuttuneen. Se oli uhkaava, synkkä ja musta, kuin myrskyä ennustaen.

Taivas oli punainen, kuin liekeissä.

Vierailija
128/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös ja-rinnastuskonjuktion eteen kuuluu laittaa pilkku, jos sillä erotetaan kaksi itsenäistä päälausetta, joissa on oma subjekti ja predikaatti. Jos taas ei ole (vaan niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen), ei tule pilkkuakaan.

Eli: Olimme viime kesänä Saksassa, ja lapsemme oli mummolassa hoidossa.

Mutta: Olimme viime kesänä Saksassa ja sitä edellisenä kesänä Ranskassa. Yhteinen subjekti ja predikaatti.

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=281

Lapsemme olivat! 

Ärsytää myös kun verbit väärässä muodossa.

Väärin. Kyseessä oli yksi lapsi. Lapsemme. Ei useat lapsemme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen äikän ope, koulussa monet jättävät pisteet nykyään lauseen lopusta pois. On kuulema epäkohteliasta  lukijaa kohtaan laittaa sellainen. Koskee varmaan nuorten someviestittelyä.

Vierailija
130/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pieni testi kielitaitajille: psyyke-sanan taivutusmuodot?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös ja-rinnastuskonjuktion eteen kuuluu laittaa pilkku, jos sillä erotetaan kaksi itsenäistä päälausetta, joissa on oma subjekti ja predikaatti. Jos taas ei ole (vaan niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen), ei tule pilkkuakaan.

Eli: Olimme viime kesänä Saksassa, ja lapsemme oli mummolassa hoidossa.

Mutta: Olimme viime kesänä Saksassa ja sitä edellisenä kesänä Ranskassa. Yhteinen subjekti ja predikaatti.

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=281

Lapsemme olivat! 

Ärsytää myös kun verbit väärässä muodossa.

Meillä on kyllä vain yksi lapsi, meidän lapsemme oli mummolassa.

Vierailija
132/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinkas kävikään.... 🤣

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Passiivimuotoja ei tunnisteta ja olla-verbi laitetaan monikkomuotoon. Se on varmaan yksi suurimpia kompastuskiviä. 

Kadut ovat aurattu vs. kadut on aurattu. Suomalaisen kielikorva kyllä lopulta tunnistaa kumpi on oikein, mutta virheitä tehdään. Toisaalta, sattuuhan noita. 

Kadut on aurattu jo varhain aamulla ja nyt auratut kadut ovat turvallisia ajella...  Suomen kieli ei ole niin helppoa kuin väitetään.

Vierailija
134/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kielen huolto voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen, koska "kielen" on genetiivi, ja silloin yleensä voi kirjoittaa kummallakin tavalla.

Vrt auton huolto.

T. tampio

Ei, koska "kielenhuolto" on vakiintunut käsite. Kielen huolto tarkoittaisi varmaan kielen harjaamista, Vrt. talonpoika perkasi maataan. Tuon talon poika on kovaääninen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eri-sanan kummallinen käyttö. Täältä olen lukenut lauseen: Lääkäri vaihtoi lääkket ereiksi.

Vierailija
136/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, kunnolette keksineet hyviä vinkkejä. Lisään vielä sellaisen, että kun miettii, onko joku sana yhdyssana, niin voi kokeilla , sopiiko väliin -kin tai joku adjektiivi. Jos sopivat, niin on erikseen kirjoitettava sana.

Ap

Kunnolette... 🤣

Vierailija
137/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kansalaisuudet kirjoitetaan pienellä. On ihan käsittämätöntä, kuinka yleistä on niiden kirjoittaminen isolla alkukirjaimella. Edes yhdyssanavirheet ei sieppaa niin paljon kuin se, että kirjoitetaan Suomalaiset. Miksi?! Miten niin simppeli asia ei voi mennä kalloon?

Erisnimet kirjotetaan isolla eli jos kirjoitat Suomalainen niin sitten tarkoitat jotain, kenen sukunimi on Suomalainen. Sen sijaan suomalainen on Suomen kansalainen. Sama koskee myös kaupunkeja yms. esim. helsinkiläinen.

Siis "helsinkiläismies" kirjoitetaan pienellä.

Vierailija
138/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen melko kielioppikriittinen. Voi olla että olen lukenut liikaa muun kielisiä tekstejä, mutta olen paljolti eri mieltä vaikkapa suomen pilkkusäännöistä jotka ovat monasti typeriä ja epäluontevia.

Vierailija
139/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

niimpä

empä

Vierailija
140/344 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Parhain johdannaisineen on väärä muoto. Hyvän superlatiivi on paras.

Pieleen meni taas, vaikka tarkoituksesi oli mitä parhain.

Kyllä tuo edellinen lause kelpaa laadukkaimpaankin tyyliin. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi neljä