Peruskielioppia av-palstalaisille. Saa jatkaa
Jos sana loppuu -inen tai -ias, se on yhdyssana. Siis Etelä-Korea ja eteläkorealainen. Jos on kaksi perusmuodossa olevaa esinettä tai asiaa tarkoittavat sanaa, ne kirjoitetaan yhteen. Olympiamitali, palkintokoroke.
Kommentit (344)
Mainitsemasi asiat liittyvät yhdyssanojen käyttösääntöihin eli kielenhuoltoon. Kielenhuollolla tarkoitetaan kielen oikekielisyyden sääntöjä. Kielioppi puolestaan on kuvaus kielen rakenteista ja tavasta toimia.
Lähetään Thaimaaseen ja syädään jälkiruakaa kookosen puolikkaasta <3
Vierailija kirjoitti:
Lähetään Thaimaaseen ja syädään jälkiruakaa kookosen puolikkaasta <3
Ananaanmakuista?
Vierailija kirjoitti:
Mainitsemasi asiat liittyvät yhdyssanojen käyttösääntöihin eli kielenhuoltoon. Kielenhuollolla tarkoitetaan kielen oikekielisyyden sääntöjä. Kielioppi puolestaan on kuvaus kielen rakenteista ja tavasta toimia.
Selvä juttu. Jatkan kielenhuollosta.
Jos tarkoitetaan maata, Suomi kirjoitetaan isolla. Jos tarkoitetaan kieltä, niin pienellä. Samoin suomalainen pienellä.
Ap
Kaikki -inen-loppuiset käsitteet eivät ole yhdyssanoja.
Nämä kirjoitetaan usein väärin:
Totta kai
Alun perin
Koko ajan
Selvin päin
miksi perustatte tälläisiä huijaus ketjuja. oikein kirjoitus on yksin kertaista ja selkeää kirjainten naputtamista koneella. miksi siitä pitää tehdä avaruus tiedettä. kaikkikin täällä sanottu on yleensä ihan taballisen ihmisen ymmär rettävissä.
jotkut ihmiset haluavat varman tahallaan olla niin vaikeita että tulee tänne päsmäröimään jollain keili opilla.
hyvää viikon loppua kaikille!!!!1
mä lähen nyt thaimaaseen lomalle koska ensi viikolla on talvi loma enkä varmasti lue siellä teidän hikisiä juttuja!
Yksi tuttuni on sata varma että banaani taivutetaan muotoon banaanoja
Kansalaisuudet kirjoitetaan pienellä. On ihan käsittämätöntä, kuinka yleistä on niiden kirjoittaminen isolla alkukirjaimella. Edes yhdyssanavirheet ei sieppaa niin paljon kuin se, että kirjoitetaan Suomalaiset. Miksi?! Miten niin simppeli asia ei voi mennä kalloon?
Erisnimet kirjotetaan isolla eli jos kirjoitat Suomalainen niin sitten tarkoitat jotain, kenen sukunimi on Suomalainen. Sen sijaan suomalainen on Suomen kansalainen. Sama koskee myös kaupunkeja yms. esim. helsinkiläinen.
Päätteet kuten -pi, -pa, -kin, -kaan lisätään sanavartaloon sellaisenaan, ilman että siihen lisätään konsonantti tai konsonantti sanavartalossa muuttuu.
Eli ei KuMpa, vaan kunpa. Sanonpa, ei sanompa. Mennäkään, ei mennäkkään.
Noissa tehdään hirveästi virheitä, ja se on noloa, koska ko. asia opetetaan kyllä peruskoulussa.
Auto maattinen / ennakiva tekstin syöttö puhelimessa... älä valitä..
Myös ja-rinnastuskonjuktion eteen kuuluu laittaa pilkku, jos sillä erotetaan kaksi itsenäistä päälausetta, joissa on oma subjekti ja predikaatti. Jos taas ei ole (vaan niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen), ei tule pilkkuakaan.
Eli: Olimme viime kesänä Saksassa, ja lapsemme oli mummolassa hoidossa.
Mutta: Olimme viime kesänä Saksassa ja sitä edellisenä kesänä Ranskassa. Yhteinen subjekti ja predikaatti.
Joka-sana viittaa välittömästi edeltävään substantiiviin, mikä taas edeltävään lauseeseen.
Eli: toin töihin kakun, jota kaikki kehuivat maukkaaksi. (Viittaa kakkuun)
Toin töihin kakun, mitä kaikki arvostivat. (Viittaa siihen kakun tuomiseen, ei kakkuun)
Jos puhutaan tarkkarajaisesta paikasta, mieluummin tulisi käyttää sanaa joka. Eli: Synnyin Oulussa, jossa asuin ensimmäiset kymmenen vuotta.
Mutta Oulu on merihenkinen kaupunki, missä Perämeri on läsnä.
Keskustelupalstalle kirjoitettaessa ei tarvitse olla niin turhan tarkka. Vaikka olisi toki luettavuuden ja ymmärrettävyyden takia aina parempi nähdä ja lukea oikein kirjoitettua tekstiä. Itse sanoma, tai viestin tarkoitus on minusta kieliopillista puhtautta huomattavasti tärkeämpi asia.
Suomi täytti 100 vuotta. / Suomi täytti sata vuotta.
Suomi on 100-vuotias. / Suomi on satavuotias.
Tarpeellinen aihe. Kiitos Ap!
Koko ajan kirjoitetaan kahdeksi eri sanaksi. Samoin paha mieli ja iso tyttö.