Millainen mies oikeasti jättää naisen, jos tämä lihoo vaikka 25 kg?
Eikö ihminen silloin rakasta pelkkää ulkokuorta vai voiko puhua edes rakkaudesta?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Mäkin voisin jättää kumppanini jos hän lihoisi 25kg. Jos lihominen tapahtuisi sairauden tai lääkityksen takia niin en tietenkään jättäisi. Mutta jos nykyinen kumppanini, joka on urheilullinen ja välittää itsestään, antaisi itsensä ihan laiskuuttaan lihota niin silloin laittaisin mietintämyssyn päähän. Lihominen kertoisi itsensä ja oman terveytensä laiminlyömisestä ja henkisestä laiskuudesta.
Tai masennuksesta tai syömishäiriöstä, mitkä ovat sairauksia.
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu rengastaa hoikan tyttelin ja alta aikayksikön jokainen lihonut n. 30 kg (näitä siis ollut useita). Mies pysyy samoissa mitoissa, mutta eukot paisuu poikkeuksetta.
Ei kannata mennä naimisiin ja lisääntyä ALLE 30v:n kanssa.
Ne on tikittäviä läskipommeja
No kyllä se Tarja Smurakin on aika possuli
Eli menkää naimisiin ja kumi päälle kunnes akka 30v
IHMISELÄIN KOHDISTAA UHRAUTUVAN RAKKAUDEN VAIN LAPSIINSA.
SIKSI ERITYIS YM LAPSISTA EI EROTA...
SEKSUAALINEN RAKKAUS ON ERI ASIA..JOS SE KESTÄÄ VANHUUTEEN ASTI ..ALKAA
VANHUSTEN JA OMAISHOITAJIEN UHRAUTUVA RAKKAUS.
Vierailija kirjoitti:
Okei, tän keskustelun pohjalta voin todeta, että mulla on ihana mies.
Lihoin juuri tuon 25kg kuudessa vuodessa, vajaa 5 kiloa kerralla. Syynä oli työnkuvan muutos plus opiskelujen alkaminen = erittäin paljon istumista päivässä.
Olin aina ollut hoikka, joten ilmeisesti mieli ei edes tajunnut peilikuvan muutosta, vaikka vaaka kyllä kertoi totuuden. Mies kertoi edelleen 6 vuoden kohdalla, että olen kaunis (ja haluttava), mutta kun ilmaisin oman tyytymättömyyteni, ei hän hetkeäkään epäillyt lähteä tueksi laihdutusprojektiin. Nyt, ollaan puolivälissä matkalla entiseen painoon ja molemmat ollaan tyytyväisiä.
No tuo on varmaan se ero. Parit, jotka tukevat toisiaan muutosprosessissa pärjäävät. Mutta jos toinen on haluton muutokseen tai toinen ei välitä tukea muutoksessa, niin ero on ihan ymmärrettävä vaihtoehto. On vaikea noudattaa pariskuntana täysin erilaisia elämäntapoja. Olisi sinuakin varmasti rassannut, jos miehesi olisi sabotoinut laihdutusyrityksiäsi. Tai vastaavasti jos miehesi olisi koko ajan halunnut liikkua ja tehdä terveellistä ruokaa, mutta sinä olisit osoittanut ettet arvosta sitä etkä halua jakaa hänen arvostamaansa terveellistä elämäntapaa, olisi se pitemmän päälle alkanut rasittamaan suhdetta. Sama juttu esim. alkoholismin suhteen. Alkoholisti ei välttämättä pysty elämään toisen alkoholistin kanssa, jos itse haluaa parantua. Ja raitis ihminen ei välttämättä jaksa pitemmän päälle elää alkoholistin kanssa, joka ei halua muutosta.
25 kg on normaalikokoiselle naiselle todella paljon. En ihmettele, jos se vaikuttaa myös parisuhteeseen. Kai jokainen haluaisi pitää puolisoaan viehättävänä.
Oma exäni, mies siis, lihoi suhteen aikana 30 kg. Lihominen ei johtanut eroon, mutta se vaikutti kyllä seksielämään.
Vierailija kirjoitti:
Olin 20-vuotiaana todella hoikka/mallinmitoissa ja tapasin silloin mieheni. Nyt 40v painoa tullut 20kg tuohon lisää. Tosin kolme lastakin synnyttänyt. Mieskin tuossa rinnalla on vanhentunut ja muuttunut siitä 20-vuotiaasta. Rakastan häntä edelleen ja hän minua, vaikkei enää kiiltokuvapari ollakkaan. Elämässä on niin paljon muuta tärkeämpää kuin vain ulkonäkö!
Hyvin pidetty 40-vuotias käy ja näyttää 30-vuotiaasta
Tupakoiko se vanhentunut käppyräsi..onko tullut jo pulipääksi?
Eikö suuri osa ihmettelijöistä käsitä että ei 17-20-vuotias nuori nainen voi iankaiken painaa sitä 50-55kg? Se on luisevan teinin mittoja ja painoa. Aineenvaihdunta ihan oikeasti muuttuu kun vähän ikää tulee. Enkä käsitä niitäkään jotka pitävät tuohon määrään 25kg lisää jotenkin kauheana läskinä. Entä jos ne lisäkilot vain ovat siellä kropassa, rinnoissa, pepussa ja reisissä eikä karmeana hyllyvänä rasvana? Useimmille ne kilot kerääntyvät kroppaan ihan tasaisesti. Jopa urheilijoilla on se "kuuluisa pieni pömppö" siinä vatsan kohdalla. Miehillä aika usein alkaa kolmenkympin korvilla näkyä se maha.
Minua ei haittaisi, jos mies lihoisi tuon 25kg. Miestä ehkä haittaisi, jos mä lihoisin saman, koska olen jo valmiiksi vähän pullukka. Se on minusta pinnallista, jos esim. pitkähkö nainen on aiemmin 50-kiloinen ja lihoo tuon 25kg, jolloin painaa 75kg ja mies jättää sen takia. Eihän tuossa ole kyseessä kuin ehkä muutaman kilon ylipaino, monet voivat lihoa vaikka raskauden aikana tuon. Itse olen jo valmiiksi tuon 75kg, niin olisin kyllä jo aikamoinen sotanorsu, jos lihoisin tähän päälle vielä 25kg.
58-vuotiaana miehenä olen ainakin samoissa mitoissa kuin olin 25-vuotiaana. Netin painoindeksilaskurin mukaan indeksi näyttäis olevan 21,70
Nainen 168/90 :Rakas tiedäthän että rakastan sinua niin että kuolisin puolestasi
Mies: ihana kuulla, rakas kesäkin tässä lähestyy..ootko miettinyt sitä 5 kg:n painonpudotusta?
Nainen: Senkin sovinisti..just kerroin että i woud die for you...
Tuli vaan mieleen kirjoitti:
58-vuotiaana miehenä olen ainakin samoissa mitoissa kuin olin 25-vuotiaana. Netin painoindeksilaskurin mukaan indeksi näyttäis olevan 21,70
Mitä sitten? Ei saavutus, olet ilmeisesti aina ollut luunniellyt kuikka. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö suuri osa ihmettelijöistä käsitä että ei 17-20-vuotias nuori nainen voi iankaiken painaa sitä 50-55kg? Se on luisevan teinin mittoja ja painoa. Aineenvaihdunta ihan oikeasti muuttuu kun vähän ikää tulee. Enkä käsitä niitäkään jotka pitävät tuohon määrään 25kg lisää jotenkin kauheana läskinä. Entä jos ne lisäkilot vain ovat siellä kropassa, rinnoissa, pepussa ja reisissä eikä karmeana hyllyvänä rasvana? Useimmille ne kilot kerääntyvät kroppaan ihan tasaisesti. Jopa urheilijoilla on se "kuuluisa pieni pömppö" siinä vatsan kohdalla. Miehillä aika usein alkaa kolmenkympin korvilla näkyä se maha.
Mihinkähän mun vastaus katosi??
Tottakai voi. Mä painoin 55 kiloa 16-38v:nä, sen jälkeen tuli muutama kilo lihasmassaa ja olen viimeiset 21v ollut normaalipainoinen. Ei aikomustakaan nostaa painoa tästä!
Suurin osa mun tutuista tai ystävänaisista on nyt 50v:n paikkeilla yhä saman kokoisia kuin parikymppisinä.
Tätini painoi 48kg naimisiin mennessään ja saman verran nyt 85v:nä. Anoppi hoikempi nyt 78v:nä kuin parikymppisenä ( silloin n 55kg)
Vierailija kirjoitti:
Eikö suuri osa ihmettelijöistä käsitä että ei 17-20-vuotias nuori nainen voi iankaiken painaa sitä 50-55kg? Se on luisevan teinin mittoja ja painoa. Aineenvaihdunta ihan oikeasti muuttuu kun vähän ikää tulee. Enkä käsitä niitäkään jotka pitävät tuohon määrään 25kg lisää jotenkin kauheana läskinä. Entä jos ne lisäkilot vain ovat siellä kropassa, rinnoissa, pepussa ja reisissä eikä karmeana hyllyvänä rasvana? Useimmille ne kilot kerääntyvät kroppaan ihan tasaisesti. Jopa urheilijoilla on se "kuuluisa pieni pömppö" siinä vatsan kohdalla. Miehillä aika usein alkaa kolmenkympin korvilla näkyä se maha.
Se pieni pömppö timmissä kropassa on melkoisen eri asia kuin ylipainoisen vyötäröllä olevat läskimakkarat.
Iällä ei ole ikinä mitään tekemistä lihomisen kanssa. Laiskuutta ja ylensyömistä vaan niin tulee kilot.
Aineenvaihdunta hidastuu,joten syö hieman vähemmän ja paino pysyy samassa.
Kyllä se +25kg on täysin eri ihminen, aivoissa se vika on . Eli erota saa koska ei ole mennyt sellaisen kanssa naimisiin. Ja ne kuuluisat sairaudet ja geenit ei vaikuta, vain se syöminen.
Olen painanut 50 kg +- 2 kg koko aikuisikäni, eli viimeiset 20 vuotta. En harrasta muuta liikuntaa kuin arkiliikunta ja satunnaiset kävelylenkit. Katson vain, että syön sen verran kuin kulutan. Joku 25 kilon lihominen on järkyttävän paljon eikä sille ole järkevää selitystä!
hiilari kirjoitti:
Iällä ei ole ikinä mitään tekemistä lihomisen kanssa. Laiskuutta ja ylensyömistä vaan niin tulee kilot.
Aineenvaihdunta hidastuu,joten syö hieman vähemmän ja paino pysyy samassa.
Kyllä se +25kg on täysin eri ihminen, aivoissa se vika on . Eli erota saa koska ei ole mennyt sellaisen kanssa naimisiin. Ja ne kuuluisat sairaudet ja geenit ei vaikuta, vain se syöminen.
Tietyt lääkitykset vaikuttaa kyllä aivoihin niin, että ruokahalu kasvaa. Osa lääkkeistä kerryttää jo nestettäkin aika paljon.
Ruumiinrakenteeseen ei oikein voi vaikuttaa, mutta meidän suvussa on kaikki naiset enemmän tai vähemmän tylleröitä. Onneksi sain äitini puolelta hoikat koivet, muutoin kyllä on tissiä ja takamusta pelkästään viiden kilon edestä. Että silleen ne geenit kyllä vaikuttaa.
Mutta veikkaisin, että tässä aloituksessa ei ole kyse pelkästään kiloista, vaan muustakin itsestään huolehtimisen repsahtamisesta.
Mulla on 20 kiloa ylimääräistä (10 lisää tässä parisuhteessa), mutta olen aina huoliteltu, siisti, ajeltu, meikattu ja osaan pukeutua vartalotyyppini mukaisesti oikean kokoisiin, tyylikkäisiin vaatteisiin. Seksielämäänkään tämä ei ole juuri vaikuttanut, koska pidän itse siitä huolta, että homma toimii.
Jos on kaiket päivät virttyneissä trikoissa ja tukka pesemättä ja kaikki rehottaa, eipä siinä kyllä kummankaan halut oikein taida herätä. Musta sillä osoittaa kunnioitusta puolisoaan kohtaan, että pitää itsestään huolta. Toki kotivaatteet on eikä tarvitse missään pitsihepenissä kulkea, mutta nekin voi olla siistit ja istuvat.
Vierailija kirjoitti:
Eikö suuri osa ihmettelijöistä käsitä että ei 17-20-vuotias nuori nainen voi iankaiken painaa sitä 50-55kg? Se on luisevan teinin mittoja ja painoa. Aineenvaihdunta ihan oikeasti muuttuu kun vähän ikää tulee. Enkä käsitä niitäkään jotka pitävät tuohon määrään 25kg lisää jotenkin kauheana läskinä. Entä jos ne lisäkilot vain ovat siellä kropassa, rinnoissa, pepussa ja reisissä eikä karmeana hyllyvänä rasvana? Useimmille ne kilot kerääntyvät kroppaan ihan tasaisesti. Jopa urheilijoilla on se "kuuluisa pieni pömppö" siinä vatsan kohdalla. Miehillä aika usein alkaa kolmenkympin korvilla näkyä se maha.
Mä olen 37v ja painan 52-53kg. Olen 166cm pitkä. Aivan täyttä potaskaa ettei aikuinen nainen voisi iänkaiken painaa 50-55kg.
Ja tottakai ne kilot tulevat tasaisesti, oletko ikinä nähnyt naista joka lihoisi vain rinnoista tai pepusta?
Ilmeisesti sellainen mies, jolle terveys, liikunta ja hyvät elämäntavat sekä ulkonäkö ovat tärkeitä.
Voisin jättää oman ukon jo vain sen takia, että lopettaisi omat liikunnaliset harrastukset ja jämähtäisi sohvalle. Sellaiset ihmiset on vaan niin turn off.
Vastaus kysymykseen on ketjun perusteella ihminen, jonka seksuaalinen halu perustuu ainoastaan ulkonäköön. Lisäksi hän käyttää sanoja lihoaa ja kiihoittuu eikä ymmärrä, ettei 25 kg lihominen tee normaalipainoisesta sairaalloisen lihavaa.
No jos teille on molemmille tullut kiloja lisää, niin silloin ilmeisesti elätte edelleen molemmat samanlaisen elämäntavan mukaisesti. Mutta jos ap:n tilanteessa on kyse siitä, että mies halua elää terveellisesti, liikkua ja syödä terveellistä ruokaa, mutta vaimo sen sijaan ei halua liikkua ja syö herkkuja, niin elämäntavat eivät mene enää yksiin. Silloin voi haluta muuta. Eli jättämisen syynä tuskin on vain lihominen, vaan ristiin menevät elämäntavat ja vaimon muutoshaluttomuus. Arki ei ole enää sellaista, että sitä voi elää yhdessä.
Joskus toisaalta on niinkin, että toisen lihominen johtuu toisen käytöksestä. Ahdistava ilmapiiri voi johtaa ylensyömiseen. Tässäkin tapauksessa ero on hyvä ratkaisu. Lihonut voi ensin ajatella, että hän ei kelvannut lihavana kumppanilleen ja siksi suhde oli huono. Mutta kun pääsee ahdistavasta tilanteesta eroon, ei se herkuttelu enää olekaan tarpeen. Pystyy itsekin elämään terveellisemmin, kun ei tarvitse syödä tylsyyteen ja ahdistukseen, mitä huono parisuhde sai aikaan. Havahtuu siihen, että lihominen oli oireilua: merkki siitä, että kaikki ei ole hyvin. Jos kumppani olisi aidosti välittänyt, olisi hän auttanut laihduttamisessa ja ollut valmis katsomaan itseään ja omaa käytöstään peiliin ja muuttamaan ahdistavaa käytöstään. Mutta koska kumppani ei välittänyt, lihominen johti lopulta eroon, mikä on myös toiselle osapuolelle loppujen lopuksi hyväksi, koska hän pääsee ahdistusta ja lohtusyömistä aiheuttavasta tilanteesta irti.